Ero sivun ”Bengt Johansson” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
laajennusta |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Bengt Viktor Johansson''' ([[2. lokakuuta]] [[1914]] [[Helsinki]] – [[22. kesäkuuta]] [[1989]] [[Ruovesi]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[säveltäjä]]. |
'''Bengt Viktor Johansson''' ([[2. lokakuuta]] [[1914]] [[Helsinki]] – [[22. kesäkuuta]] [[1989]] [[Ruovesi]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[säveltäjä]]. |
||
Johansson [[sello]] |
Johansson opiskeli [[sello]]nsoittoa [[1930-luku|1930-luvun]] alussa [[Yrjö Selin]]in johdolla. Hän pääsi sodan jälkeen opiskelemaan sävellystä [[Sibelius-Akatemia]]an, jossa hänen opettajiaan olivat [[Leevi Madetoja]], [[Selim Palmgren]] ja [[Sulho Ranta]]. Hän sai vuonna [[1947]] diplomit sellonsoitosta ja sävellyksestä sekä suoritti kapellimestaritutkinnon. |
||
Johansson |
Aluksi Johansson joutui työskentelemään ravintolamuusikkona. Vuosina 1952–1975 hän toimi [[Yleisradio]]n ääniteknikkona ja opetti Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1956.<ref name="facta">Facta2001, WSOY 1981, 7. osa, palsta 161.</ref> Häntä pidettiin vuosia klassisen musiikin äänityksen asiantutijana. |
||
Työnsä rinnalla Johansson myös sävelsi. Vuonna 1952 |
Työnsä rinnalla Johansson myös sävelsi. Varhaistuotannossa näkyy [[romantiikan musiikki|romanttisten]] ihanteiden ja [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] vaikutus. Varhaisista teoksista vodaan mainita pianokonsertto (1951) ja ''Tema con sette variazioni in modo antico per violoncello ed orchestra'' (1954). Vuonna 1952 Johansson piti sävellyskonsertin Helsingissä. |
||
Johansson sävelsi [[1950-luku|1950-luvun]] loppuun pääasiassa [[soitinmusiikki]]a ja sävelsi |
Johansson sävelsi [[1950-luku|1950-luvun]] loppuun pääasiassa [[soitinmusiikki]]a ja sävelsi ensimmäisenä Suomessa elektronista nauhamusiikkia (''Three Electronic Etudes'', 1960<ref name="facta"/>) mutta jätti sen ja alkoi [[1960-luku|1960-luvulla]] kiinnostua yhä enemmän [[kuoro]]lle kirjoittamisesta. Hänen pääteoksiinsa kuuluu ''The Tomb at Akr Çaar'' baritonille ja sekakuorolle vuodelta 1964; teksti on [[Ezra Poud]]in. Muita merkittäviä kuoroteoksia ovat ''Stabat mater'' (1950), ''Missa sacra'' (1960), ''Triptych'' (1965) ja ''Requiem'' (1965). |
||
Vuonna [[1975]] valmistui kolminäytöksinen [[ooppera]], [[Olavinlinna]]n 500-vuotisjuhlia varten sävelletty ''Linna'', joka on edelleen esittämättä. ''Linnan'' jälkeen säveltäjä kirjoitti enää pienimuotoisempia teoksia. |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
== Lähteet == |
|||
⚫ | |||
== |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
==Aiheesta muualla== |
|||
* {{Kansallisbiografia | id=6871 | nimi=Johansson, Bengt (1914–1989). | tekijä=Helistö, Paavo | ajankohta=4.5.2001 }} |
|||
⚫ | |||
{{Tynkä/Säveltäjä}} |
{{Tynkä/Säveltäjä}} |
||
Versio 19. marraskuuta 2014 kello 13.03
Bengt Viktor Johansson (2. lokakuuta 1914 Helsinki – 22. kesäkuuta 1989 Ruovesi) oli suomalainen säveltäjä.
Johansson opiskeli sellonsoittoa 1930-luvun alussa Yrjö Selinin johdolla. Hän pääsi sodan jälkeen opiskelemaan sävellystä Sibelius-Akatemiaan, jossa hänen opettajiaan olivat Leevi Madetoja, Selim Palmgren ja Sulho Ranta. Hän sai vuonna 1947 diplomit sellonsoitosta ja sävellyksestä sekä suoritti kapellimestaritutkinnon.
Aluksi Johansson joutui työskentelemään ravintolamuusikkona. Vuosina 1952–1975 hän toimi Yleisradion ääniteknikkona ja opetti Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1956.[1] Häntä pidettiin vuosia klassisen musiikin äänityksen asiantutijana.
Työnsä rinnalla Johansson myös sävelsi. Varhaistuotannossa näkyy romanttisten ihanteiden ja Jean Sibeliuksen vaikutus. Varhaisista teoksista vodaan mainita pianokonsertto (1951) ja Tema con sette variazioni in modo antico per violoncello ed orchestra (1954). Vuonna 1952 Johansson piti sävellyskonsertin Helsingissä.
Johansson sävelsi 1950-luvun loppuun pääasiassa soitinmusiikkia ja sävelsi ensimmäisenä Suomessa elektronista nauhamusiikkia (Three Electronic Etudes, 1960[1]) mutta jätti sen ja alkoi 1960-luvulla kiinnostua yhä enemmän kuorolle kirjoittamisesta. Hänen pääteoksiinsa kuuluu The Tomb at Akr Çaar baritonille ja sekakuorolle vuodelta 1964; teksti on Ezra Poudin. Muita merkittäviä kuoroteoksia ovat Stabat mater (1950), Missa sacra (1960), Triptych (1965) ja Requiem (1965).
Vuonna 1975 valmistui kolminäytöksinen ooppera, Olavinlinnan 500-vuotisjuhlia varten sävelletty Linna, joka on edelleen esittämättä. Linnan jälkeen säveltäjä kirjoitti enää pienimuotoisempia teoksia.
Johansson kuului vapaamuurareihin.[2] Johanssonin puoliso oli Liisa o.s. Rahola vuodesta 1944.
Lähteet
- ↑ a b Facta2001, WSOY 1981, 7. osa, palsta 161.
- ↑ Johansson vapaamuurareissa.
Aiheesta muualla
- Helistö, Paavo: Johansson, Bengt (1914–1989). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Johanssonista