Ero sivun ”Gasum” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Rivi 56: | Rivi 56: | ||
Gasumin liiketoiminta-alueet ovat ''energiakauppa, energiapalvelut, siirtopalvelut ja LNG''. |
Gasumin liiketoiminta-alueet ovat ''energiakauppa, energiapalvelut, siirtopalvelut ja LNG''. |
||
[[Maakaasu]]a käytetään lämmityksessä, polttoaineena ja teollisuuden raaka-aineina. [[Nesteytetty maakaasu|Nesteytettyä maakaasua]] (LNG) käytetään kaasumoottoreihin. Syyskuussa 2014 Gasum teki investointipäätöksen Porin Tahkoluodon LNG-terminaalista <ref> {{Verkkoviite |Osoite=https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=18136496| Nimeke= Skangass invests in Pori LNG terminal – LNG to be supplied to customers from the terminal in 2016|Julkaisija=STT-info |Viitattu=29.9.2014}} </ref>. Porin LNG-terminaali on valmistuessaan vuonna 2016 Suomen ensimmäinen LNG-terminaali. Gasum on myös rakentanut [[Porvoo]]n [[Kilpilahti|Kilpilahden]] teollisuusalueelle nestetyn maakaasun tuotantolaitoksen. Kesäkuussa 2010 toimintansa aloittanut laitos tuottaa 20 000 tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Tuotantolaitoksen yhteydessä on myös 2 000 kuutiometrin tuotevarasto. Gasum uskoo laivateollisuuden siirtyvän käyttämään LNG-kaasua, koska laivojen päästövaatimukset kiristyvät jatkuvasti |
[[Maakaasu]]a käytetään lämmityksessä, polttoaineena ja teollisuuden raaka-aineina. [[Nesteytetty maakaasu|Nesteytettyä maakaasua]] (LNG) käytetään kaasumoottoreihin. Syyskuussa 2014 Gasum teki investointipäätöksen Porin Tahkoluodon LNG-terminaalista <ref> {{Verkkoviite |Osoite=https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=18136496| Nimeke= Skangass invests in Pori LNG terminal – LNG to be supplied to customers from the terminal in 2016|Julkaisija=STT-info |Viitattu=29.9.2014}} </ref>. Porin LNG-terminaali on valmistuessaan vuonna 2016 Suomen ensimmäinen LNG-terminaali. Gasum on myös rakentanut [[Porvoo]]n [[Kilpilahti|Kilpilahden]] teollisuusalueelle nestetyn maakaasun tuotantolaitoksen. Kesäkuussa 2010 toimintansa aloittanut laitos tuottaa 20 000 tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Tuotantolaitoksen yhteydessä on myös 2 000 kuutiometrin tuotevarasto. Gasum uskoo laivateollisuuden siirtyvän käyttämään LNG-kaasua, koska laivojen päästövaatimukset kiristyvät jatkuvasti. <ref> {{Verkkoviite |Osoite=http://www.lvm.fi/tiedote/4411578/rikkidirektiivi-voimaan-2015-alussa| Nimeke= Rikkidirektiivi voimaan vuoden 2015 alussa|Julkaisija= LVM |Viitattu=12.6.2014}} </ref>. |
||
[[Biokaasu]]a voidaan käyttää sekä lämmön- että sähköntuotannossa ja jalostettuna ajoneuvojen polttoaineena. Gasum kehittää autoliikenteen käyttöön tarkoitettua biokaasua yhdessä useiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa kotimaista biokaasua, joka siirretään Gasumin kaasuverkoston kautta liikenteen polttoaineeksi. Tulevaisuudessa tavoitteena on kattaa suuri osa autojen tarvitsemasta kaasusta kotimaisella biokaasulla. <ref> [http://verkkojulkaisu.viivamedia.fi/gasumtiedotteet/2011/8 Gasumin liikennepalveluiden biokaasutiedote 2011, elokuu] </ref> |
[[Biokaasu]]a voidaan käyttää sekä lämmön- että sähköntuotannossa ja jalostettuna ajoneuvojen polttoaineena. Gasum kehittää autoliikenteen käyttöön tarkoitettua biokaasua yhdessä useiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa kotimaista biokaasua, joka siirretään Gasumin kaasuverkoston kautta liikenteen polttoaineeksi. Tulevaisuudessa tavoitteena on kattaa suuri osa autojen tarvitsemasta kaasusta kotimaisella biokaasulla. <ref> [http://verkkojulkaisu.viivamedia.fi/gasumtiedotteet/2011/8 Gasumin liikennepalveluiden biokaasutiedote 2011, elokuu] </ref> |
Versio 30. syyskuuta 2014 kello 14.58
Gasum Oy | |
---|---|
Tunnuslause | Puhtaasti luonnonkaasulla |
Yritysmuoto | osakeyhtiö |
Perustettu | 1994 |
Toimitusjohtaja | Johanna Lamminen |
Puheenjohtaja | Johanna Lamminen |
Avainhenkilöt | Johanna Lamminen, Kristiina Vuori, Jarko Alanko, Christer Paltschik, Ari Suomilammi, Aleksei Novitsky, Sari Siitonen, Jussi Teijonsalo |
Kotipaikka | Espoo |
Toiminta-alue | Suomi |
Toimiala | Energia-ala |
Tuotteet | luonnonkaasu, maakaasu, biokaasu, kaasuliedet, kaasulaitteet |
Liikevaihto | 1 147,5 milj. € (2013) [1] |
Tilikauden tulos | 36,8 milj. € (2013) |
Henkilöstö | 273 (2013) |
Tytäryhtiöt |
Gasum Paikallisjakelu Oy Gasum Energiapalvelut Oy Kaasupörssi Oy |
Omistaja | Fortum Oyj 31 %, OAO Gazprom 25 %, Suomen valtio 24 %, E.ON Ruhrgas 20 % |
Kotisivu | www.gasum.fi |
Huomioitavaa | Gasum in english |
Gasum Oy on vuonna 1994 perustettu kaasuntuotantoyhtiö, joka omistaa Suomen maakaasun ja biokaasun siirtoverkoston. Gasum vastaa luonnonkaasujen kuten maakaasun maahantuonnista, siirrosta ja tukkumyynnistä. Gasum alkoi tarjota uusiutuvaa ja kotimaista biokaasua liikennekäyttöön 2011. [2] Gasum osti helmikuussa 2014 enemmistön norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta, kasvaen pohjoismaiden suurimmaksi LNG-toimijaksi [3].
Omistussuhteet
Yrityksen omistajia ovat Fortum (31 %), OAO Gazprom (25 %), Suomen valtio (24 %) ja E.ON Ruhrgas (20 %). Konsernin yhtiöt ovat: Gasum Oy, tytäryhtiöitä ovat Gasum Paikallisjakelu Oy, Gasum Energiapalvelut Oy, Gasum Tekniikka Oy, Gasum LNG Oy, Kaasupörssi Oy ja Helsingin Kaupunkikaasu Oy.
Hallinto, henkilöstö ja toimipaikat
Konsernin palveluksessa oli keskimäärin' 273 henkilöä.Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa, Miestentie 1. Muut toimipaikat ovat Helsingissä, Hyvinkäällä, Imatralla, Kotkassa, Kouvolassa, Lohjalla, Mäntsälässä ja Tampereella.
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toimii Johanna Lamminen gasum.fi. . Toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toimi maaliskuuhun 2014 asti energianeuvos Antero Jännes, joka on ollut Gasumin palveluksessa vuodesta 1994 ja kaasuliiketoiminnassa vuodesta 1989. Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi nimitettiin huhtikuussa 2014 vuorineuvos Juha Rantanen. Puheenjohtajana toimi aiemmin 6 vuotta vuorineuvos Jorma Eloranta.
Kaasuverkosto ja tankkausasemat
Gasumin omistaman kaasuverkoston pituus on noin 1 800 km (2013). Siitä on korkeapaineista siirtoputkistoa 1 286 km ja matalapaineista jakeluputkistoa 539 km. Siirtoputkiston tilavuus on 261 000 m3. Kompressoriyksiköitä on 9 kappaletta ja yhteenliityntöjä jakeluverkostoihin on 116 kappaletta (2014).
Suomessa Gasumilla on 17 autoilijoille tarkoitettua julkista kaasutankkausasemaa (2014). Gasum laajentaa tankkausasemaverkostoa jatkuvasti. Tankkausasemien rakentaminen on mahdollista myös kaasuverkoston ulkopuolelle, jolloin kaasu tuotetaan paikallisella biokaasulaitoksella tai tuodaan paikalle nesteytettynä rekkakuljetuksella. [4] Suomessa on tällä hetkellä 21 julkista kaasutankkausasemaa.
Yrityskaupat
Syyskuussa 2014 Gasum myi paikallisjakeluyhtiön Gasum Eesti AS:n virolaiselle AS Alexela Energialle. [5]. Helmikuussa 2014 Gasum osti enemmistön (51 prosenttia) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lysekonsernilta [6]. Yrityskauppa on osa Gasumin laajaa strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa kilpailukykyisen nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuutta etenkin Suomessa. Gasum on kehittänyt LNG-liiketoimintaa jo vuodesta 1996 asti. Skangass on käynnistänyt LNG-toimintansa vuonna 2011.
Liiketoiminta
Yrityksen toiminta keskittyy bio- ja maakaasun myyntiin, verkkoliiketoimintaan ja muuhun liiketoimintaan, jolla tarkoitetaan kaasun liikennekäyttöä, nesteytetyn maakaasun ja biokaasuun liittyviä liiketoimintahankkeita ja energiapalveluita, kuten lämmön myyntiä ja kaasulaitteiden ja palveluiden myyntiä. [7]
Liiketoiminta-alueet
Gasumin liiketoiminta-alueet ovat energiakauppa, energiapalvelut, siirtopalvelut ja LNG.
Maakaasua käytetään lämmityksessä, polttoaineena ja teollisuuden raaka-aineina. Nesteytettyä maakaasua (LNG) käytetään kaasumoottoreihin. Syyskuussa 2014 Gasum teki investointipäätöksen Porin Tahkoluodon LNG-terminaalista [8]. Porin LNG-terminaali on valmistuessaan vuonna 2016 Suomen ensimmäinen LNG-terminaali. Gasum on myös rakentanut Porvoon Kilpilahden teollisuusalueelle nestetyn maakaasun tuotantolaitoksen. Kesäkuussa 2010 toimintansa aloittanut laitos tuottaa 20 000 tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Tuotantolaitoksen yhteydessä on myös 2 000 kuutiometrin tuotevarasto. Gasum uskoo laivateollisuuden siirtyvän käyttämään LNG-kaasua, koska laivojen päästövaatimukset kiristyvät jatkuvasti. [9].
Biokaasua voidaan käyttää sekä lämmön- että sähköntuotannossa ja jalostettuna ajoneuvojen polttoaineena. Gasum kehittää autoliikenteen käyttöön tarkoitettua biokaasua yhdessä useiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa kotimaista biokaasua, joka siirretään Gasumin kaasuverkoston kautta liikenteen polttoaineeksi. Tulevaisuudessa tavoitteena on kattaa suuri osa autojen tarvitsemasta kaasusta kotimaisella biokaasulla. [10]
Kaasulaitteisiin kuuluvat lämmityslaitteet, teollisuuden käyttöön aurinkaasu ja kondenssikattilat sekä teollisuudelle ja yksityisille käyttäjille tarkoitetut kaasuliedet. Kaasulaitteet kuuluvat Energiapalvelut liiketoiminta-alueeseen, joka on yksi yhtiön liiketoiminnan strategisista painopistealueista. Gasum maahantuo mm. AGAn, Gorenjen,Ilven ja J. Corradin kaasuliesiä. Pääkaupunginseudun alueella on yli 30 000 kotitaloutta, jotka ottavat kaasunsa suoraan kaupunkiverkosta. Yli 300 ravintolalla on pääkaupunkiseudulla käytössä kaasuliesi.
Yhteistyösopimukset
Gasum, HSY ja HSL
29.11.2011 Gasum ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY tekivät sopimuksen Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottaman biokaasun jatkojalostamisesta ja syöttämisestä kaasuverkkoon vuoden 2012 aikana. Jätevedenpuhdistamo käsittelee jätevesiä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan alueilta. Sopimuksen mukaan Gasum investoi puhdistuslaitokseen laitteet, joilla biokaasu puhdistetaan tasalaatuiseksi liikennepolttoaineeksi ja syötetään kaasuverkkoon.
Helsingin seudun liikenne HSL toivoo sopimuksen edistävän erilaisten ympäristöystävällisten polttoaineiden käyttöä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Suomenojan jätevesistä tuotettu biokaasu riittää kattamaan lähes 50 bussin polttoaineen vuosikulutuksen. Lisäksi Hiilidioksidipäästöt vähenevät 4 700 tonnia vuodessa. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi biokaasun avulla voidaan vähentää lähipäästöjä. Typenoksidipäästöt (NOx) vähenevät 20 tonnia ja pienhiukkaspäästöt yli 2 tonnia vuodessa, mikäli 50 bussia vaihtaa polttoaineeksi dieselin sijaan kaasun. [11]
Gasum, Helsingin Energia ja Metsäbotnia
Gasum alkoi syksyllä 2011 suunnitella yhdessä Helsingin Energian ja metsäteollisuusyhtiö Metsä-Botnian kanssa biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka sitten siirrettäisiin Gasumin kaasuverkostossa käyttökohteisiin, esimerkiksi Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Suunnitteluhanke on jatkoa Gasumin ja Helsingin Energian huhtikuussa 2011 allekirjoittamalle aiesopimukselle. Hankkella on merkittävät vaikutukset pääkaupunkiseudun ja koko Suomen energiatalouden kannalta. Toteutuessaan biojalostamo pystyisi tuottamaan vuositasolla biokaasua määrän, joka riittäisi kattamaan yli 50 000 kotitalouden sähkön ja lämmön kulutuksen. Alustavan hankesuunnitelman mukaan Metsä-Botnia ja sen emoyhtiö Metsäliitto vastaisivat puuraaka-aineen hankinnasta ja biojalostamon varsinaisesta toiminnasta. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylijäämäistä metsähaketta ja kuorta. Suunnitellun jalostamon tuotantoteho voisi olla jopa 200 MW. [12]
Gasum ja KSS Energia
Gasum ja kouvolalainen energiayhtiö KSS Energia allekirjoittivat vuonna 2011 aiesopimuksen, jonka tavoitteena on biokaasulaitoksen rakentaminen Kouvolan seudulle. Rakennettavan biokaasulaitoksen on suunniteltu käyttävän raaka-aineena seudulta tuotettua energiakasveja kuten pelloille viljeltäviä nurmi- ja palkokasveja. Laitoksen tuottama uusiutuva ja kotimainen biokaasu voidaan siirtää Gasumin kaasunjakeluverkon välityksellä liikenteen polttoaineeksi.
Gasum ja Biovakka Suomi
Gasum ja Biovakka aloittivat Nastolaan rakennettavan biokaasulaitoksen suunnittelutyön maaliskuussa 2010. Täysin kotimaisen liikennepolttoaineen tuotanto on tarkoitus aloittaa laitoksessa vuonna 2011. Noin 10 miljoonan euron hankkeen pääsuunnittelijana toimii suunnittelutoimisto Elomatic Oy. Gasum Oy haluaa kehittyä uusiutuvan, kotimaisen biokaasun johtavaksi tarjoajaksi.
Yritysvastuuasiat
Gasum on antanut Baltic Sea Groupille (BSAG) sitoumuksen Itämeren tilan parantamiseen. Lisäksi yhtiö kehittää nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttöä Itämeren meriliikenteen puhtaana polttoaineena. Biokaasun tuotantotolaitoksille yhtiö on kehittänytkestävyysjärjestelmää. Yhtiö liittyi myös Kemianteollisuuden kansainväliseen Responsible Care-ohjelmaan, joka on teollisuuden tunnustetuin vapaaehtoinen kestävää kehitystä tukeva ohjelma. Gasum on myös jäsen Nolla-tapaturmaa -foorumissa, joka kokoaa yhteen työturvallisuuden parantamiseen sitouneita työpaikkoja ja yrityksiä.
Yhtiö nimitti maaliskuussa 2014 yritysvastuusta ja strategiasta vastaavan johtajan, tekniikan tohtorin Sari Siitosen [13] johtoryhmään.
Jäsenyydet järjestöissä
Gasum on Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Finbio ry:n jäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Tämän lisäksi Gasum on mukana kansainvälisten energia- ja kaasualan järjestöjen toiminnassa, Eurogas, European Network of Transmission System Operators for Gas (ENTSOG), Gas Infrastructure Europe (GIE), International Gas Union (IGU), European Gas Research Group (GERG) ja European Pipeline Reserch Group(EPRG). [14]
Historia 1860-
- 2014 Huhtikuussa Gasum aloitti ensimmäisen LNG-terminaalin rakentamisurakan Porissa Tahkoluodossa [15]. Poriin suunniteltu 30 000 kuutiometrin kokoinen terminaali parantaa LNG:n saatavuutta Suomessa sekä vähentää päästöjä. Yhtiön tavoitteena on rakentaa Porin terminaalin ympärille tehokas autolastauksiin pohjautuva nesteytetyn maakaasunjakelun logistiikkaketju. Terminaali valmistuu vuoteen 2016 mennessä ja sen rakennushankkeen työllistämisvaikutus on lähes 250 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan LNG-terminaali voisi työllistää 10 henkeä ja välillisesti 50 henkeä.
- 2011 Joulukuussa Gasum ja Liettuan johtava kaasuyhtiö Lietuvos Dujos solmivat yhteistyösopimuksen kaasupörssitoiminnan käynnistämiseksi Liettuassa. Tämän lisäksi Gasum ja Viron johtava kaasuyhtiö AS Eesti Gaas solmivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on yhteisomisteisen maakaasupörssin perustaminen Viron kaasumarkkinoille. [16] [17]* 1994 Nesteen maakaasuyksikkö yhtiöitettiin ja päätettiin perustaa Gasum Oy. Yhtiön silloinen pääomistaja oli Neste (75 %) ja Gazprom (25 %). Maakaasua oli tuotu Suomeen tuolloin jo 20 vuotta.
- 2011 Marraskuussa Gasum lahjoitti Liikkuvalle poliisi]]lle biokaasulla kulkevan poliisivarustellun ympäristöystävällisen kaasuauton. [18]
- 2011 Marraskuussa Gasum teki sopimuksen HSY:n kanssa Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottaman biokaasun jatkojalostamisesta ja syöttämisestä kaasuverkkoon vuoden 2012 aikana. [19]
- 2011 Lokakuussa Gasumin biokaasusta tuli ensimmäinen joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine. [20]
- 2011 Ensimmäiset biokaasusopimukset Gasum teki Itella Posti Oy:n kanssa, jolla on kuusi postinjakeluautoa. Itella Logisticsin kanssa, jolla on kuusi kevytkuorma-autoa sekä pääkaupunkiseudulla toimiva, ekologisiin kuljetus- ja lähettipalveluihin erikoistunut A to B FINLAND. [21]
- 2011 Syyskuussa Gasum alkoi tarjota kotimaista, uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä biokaasua liikennekäyttöön. Gasum alkoi suunnitella yhdessä Helsingin Energian ja metsäteollisuusyhtiö Metsä-Botnian kanssa uraauurtavaa biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon.[22]
- 2011 Huhtikuussa Gasum Tekniikka Oy aloitti toimintansa. Konsernin kunnossapito noin 100 henkilöä siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuteen yhtiöön. [23]
- 2005 Ensimmäinen julkinen kaasutankkausasema otettiin käyttöön Helsingin Malmilla.
- 2003 Gasum-konsernin toiminta laajeni Viroon, jossa aloitti toimintansa Gaasienergia AS.
- 1999 Gasumista tuli itsenäinen osakeyhtiö.
- 1996 maakaasubussit aloittivat liikennöinnin Helsingissä.
- 1860 Gasumin historia ulottuu kaupunkikaasun tuloon Suomeen vuotena 1860, jolloin ensimmäiset kaasulyhdyt syttyivät Helsingin Itä-Heikinkadulle (nykyisin Mannerheimintie).
Viitteet
- ↑ Gasumin tilinpäätöstiedote 2013 Gasum. Viitattu 5.4.2014.
- ↑ Gasumin yleisesite 2009
- ↑ Gasumin kasvaa POhjoismaiden suurimmaksi LNG-jakelijaksi Arvopaperi. Viitattu 5.4.2014.
- ↑ [Gasumin tankkausasemat kartalla 2014]
- ↑ Gasum saattoi päätökseen Gasum Eestin myynnin Alexela Energian kanssa Gasum. Viitattu 29.9.2014.
- ↑ Gasumin kasvaa POhjoismaiden suurimmaksi LNG-jakelijaksi Arvopaperi. Viitattu 5.4.2014.
- ↑ Gasumin vuosikertomus 2010, Gasum Oy:n hallituksen toimintakertomus 2010, s. 30–31
- ↑ Skangass invests in Pori LNG terminal – LNG to be supplied to customers from the terminal in 2016 STT-info. Viitattu 29.9.2014.
- ↑ Rikkidirektiivi voimaan vuoden 2015 alussa LVM. Viitattu 12.6.2014.
- ↑ Gasumin liikennepalveluiden biokaasutiedote 2011, elokuu
- ↑ Biokaasua pääkaupunkiseudun bussien käyttöön vuonna 2012, STT-Info 29.11.2011
- ↑ Gasumin lehdistötiedote sopimuksesta Helsingin Energian ja Metsä-Botnian kanssa 6.9.2011
- ↑ Gasumin tiedotteet 2014, Gasumin johtoryhmä täydentyy uusilla osaajilla Gasum. Viitattu 28.3.2014.
- ↑ Gasumin yritysvastuuraportti 2010.pdf
- ↑ Gasumin LNG-terminaali Poriin Talouselämä. Viitattu 5.4.2014.
- ↑ Gasum ja Eesti Gaas solmivat yhteistyösopimuksen maakaasun pörssikaupan kehittämisestä Viron kaasumarkkinoille, Gasum-tiedote 21.12.2011
- ↑ Gasum ja Lietuvos Dujos yhteistyöhön kaasun pörssikaupan käynnistämiseksi Liettuassa, Gasum-tiedote 12.12.2011
- ↑ Liikkuvalle poliisille biokaasuauto, STT-Info Gasumin tiedote 2.11.2011
- ↑ Biokaasua pääkaupunkiseudun bussien käyttöön vuonna 2012, STT-Info Gasumin tiedote 29.11.2011
- ↑ Gasumin biokaasusta ensimmäinen Joutsenmerkitty ajoneuvon polttoaine, Ympäristömerkki-tiedote 17.10.2011
- ↑ Gasumin tankkausasemat uusiutuivat tarjomaan kotimaista biokaasua, STT-info tiedote 13.10.2011
- ↑ Talouselämän kirjoitus 6.9.2011 julkaistusta yhteistyösopimuksesta Helsingin Energian ja Metsä-Botnian kanssa.
- ↑ Muutoksia Gasum-konsernissa, Gasum Tekniikka Oy aloitti toimintansa, Gasum-tiedote 1.4.2011
Lähteet
- Helsinki ryhtyy puukaasuyrittäjäksi Talouselämä. Viitattu 6.9.2011.
- Helsingin puukaasutus saattaa jopa mennä putkeen Talouselämä. Viitattu 6.9.2011.
- Biojalostamo suunnitteilla Joutsenoon ESaimaa. Viitattu 6.9.2011.
- Joutsenoon suunnitteilla suuri biojalostamo Etelä-Karjala. Viitattu 6.9.2011.
- Gasum lupaa kaasua Turkuun Viking Linelle Yle. Viitattu 4.11.2010.
- Vuosikertomus 2009 Gasum Oy. Viitattu 12.5.2010.
- Vuosikertomus 2010 Gasum Oy. Viitattu 12.5.2010.
- Gasum ja Biovakka yhteistyöhön biokaasun tuottamiseksi Savon Sanomat. Viitattu 27.2.2009.
- Gasum rakentaa Porvooseen maakaasun nesteytyslaitoksen STT-Info. Viitattu 28.10.2010.
- Gasum: Liikenteessä maakaasu on bensaa entistä halvempaa Tekniikka & talous. Viitattu 4.5.2011.
- Gasum ja KSS Energia suunnittelevat suuren mittaluokan biokaasulaitosta Kouvolan seudulle KSS Energia. Viitattu 15.8.2011.
- Gasum Oy:n kaasuputkihanke Mäntsälä-Naantali Ympäristöministeriö. Viitattu 16.3.2001.
- Neuvotteluja käyty Viking Linen kanssa,Gasum hahmottelee terminaalia ruotsinlaivoja varten Turun Sanomat. Viitattu 19.12.2009.
- Parpola, Antti & Åberg, Veijo: Kaasua! Maakaasu ja Suomi 1974–2004. Edita 2004. ISBN 9789513741105
Aiheesta muualla
- Gasumin siirtoverkoston kartta
- Gasum Oy yrityksen kotisivu
- Gasumin Puhtaampi liikenne -facebooksivusto perehtyy kaasuautoiluun
- Gasumin Kokkaa kaasulla -facebooksivusto perehtyy ruoanlaittoon kaasulla ja kaasuliesillä
- Gasumin yhteistyökumppani biokaasua tuottava Biovakka Oy
- Englantilaisia kaasuliesiä valmistava AGA
- Italialainen kaasuliesiä valmistava Ilve
- Gasumin Kilpilahden nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos
- Maakaasututkimuksen näkymät Suomessa.pdf, Sari Siitonen, Gasum Oy
- Gasumin kaasutankkaus-video, YouTubessa 1.9.2009
- Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen.pdf, Tekniikan Akatemia, Gasum Oy, Liikennepalvelut, Jussi Vainikka
- Vertaile maakaasulämmityksen hintoja -palvelu