Fortum

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Fortum Oyj)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fortum Oyj
Tunnuslause For a Cleaner World
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: FORTUM
Markkina-arvo Laskua 13 900 milj. € (31.12.2022)[1]
ISIN FI0009007132
Perustettu 1998[2]
Toimitusjohtaja Markus Rauramo[3]
Puheenjohtaja Mikael Silvennoinen[3]
Avainhenkilöt
Kotipaikka Keilalahdentie 2–4
Espoo, Suomi[3]
Toimiala energia
Tuotteet sähkö, lämpö, höyry, energia-alan asiantuntijapalvelut, kierrätys- ja jäteratkaisut
Liikevaihto Laskua 8 804 milj. € (2022)[1]
Liikevoitto Laskua 1 277 milj. € (2022)[4]
Tilikauden tulos Laskua -10 290 milj. € (2022)[1]
Henkilöstö Laskua 7 712 (2022)[1]
Tytäryhtiöt Fortum Markets AB, Fortum Service AB, Fortum Service Öst AB, Fortum Värme, Fortum Distribution, Fortum Generation, Fortum Power & Heat AB
Omistaja Suomen valtio (50,76 %), Ilmarinen ja Varma (kolme suurinta 30.9.2022)[5]
Kotisivu fortum.com

Fortum Oyj on Suomessa vuonna 1998 perustettu energiakonserni,[6] jonka pääliiketoiminta sijoittuu nykyään Pohjoismaihin.[7]

Fortumin osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.[6]

Vuonna 2021 Fortum oli Suomen suurin yritys 112 miljardin euron liikevaihdollaan.[8] Suurin osa yhtiön tuloksesta tuli tuolloin Uniper-tytäryhtiöstä,[9] jonka Fortum myi Saksan valtiolle joulukuussa 2022.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortumin tausta: Imatran Voima ja Neste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit: Imatran Voima ja Neste (yritys)

Vuonna 1932 perustetun Imatran Voiman alkuperäinen tavoite oli hallinnoida ja käyttää Imatrankosken vesivoimalaitosta. Se oli pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoa harjoittava yhtiö, jonka omistukseen tuli myöhemmin myös muita voimalaitoksia, kuten Oulujoen voimalaitokset[11], Inkoon ja Naantalin hiilivoimalaitokset ja Loviisan ydinvoimalaitos.lähde?

Vuonna 1948 perustetun Nesteen tarkoituksena oli turvata Suomen energia- ja öljynhuoltoa. Suomessa ei ollut tuolloin mitään alan teollisuutta tai siihen liittyvää osaamista, vaan kaikki piti aloittaa tyhjästä. 1960- ja 1970-luvuilla Nesteestä tuli Suomen suurin yritys samalla kun koko maa teollistui ja autokanta kasvoi. Öljynjalostuksen lisäksi Neste alkoi etsiä ja tuottaa öljyä ja kaasua sekä kehittää kemianteollisuutta.[12]

1998–2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortum Oyj muodostettiin vuonna 1998 yhdistämällä Imatran Voima Oy ja Neste Oy, joissa molemmissa Suomen valtio oli enemmistöomistajana.[13] Toukokuussa 1998 Nesteen pienosakkaille suunnattiin erikoistarjous osakkeiden vaihtamisesta uuden yhtiön osakkeisiin. IVO:n toimitusjohtaja Heikki Marttinen nimitettiin uuden yhtiön pääjohtajaksi. Yhtöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 60 miljardia markkaa.[14] Yhtiö toimi aluksi IVO-Neste-nimellä, mutta vaihtoi nimensä Fortumiksi kesäkuussa 1998.[15] Fortum listautui Helsingin pörssiin joulukuussa.[16] Vuonna 2001 yhtiön toimitusjohtajana aloitti Mikael Lilius.[17]

2004–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. toukokuuta 2004 Fortum jakautui kahdeksi yhtiöksi, joista Fortumiin jäi sähkön- ja lämmöntuotanto ja Neste Oilille siirtyi öljyliiketoiminta. Neste Oil kuului koko vuoden 2004 Fortum-konserniin ja irtaantui siitä vasta keväällä 2005.[17]

Syksyllä 2005 julkisuudessa keskusteltiin Fortumin kannustinjärjestelmistä, kun johdon optiovoitot kohosivat yli puoleen miljardiin euroon[18], muun muassa Lilius sai noin 2,4 miljoonaa euroa lokakuussa 2004 myymistään optioista.[19] Lokakuussa 2005 asiasta eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana ollut kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen totesi, että valtio puuttuu Fortumin johtajien optioihin vain eduskunnan toiveesta, omalla riskillään kauppa- ja teollisuusministeriö ei halunnut kaventaa johtajien etuja.[20] Vuonna 2009 valtion omistajaohjauksesta vastaannut ministeri Kari Häkämies totesi eduskunnan kyselytunnilla, ettei saatuja palkkioita voi kerätä takaisin eikä palkkioita voi kohtuullistaa.[21] Palkkiojärjestelmä oli muodollisesti Suomen hallituksen antaman ohjeistuksen mukainen, mutta valtio ei ollut tyytyväinen lopputulokseen.[17] Vuosien palkkiokohun vuoksi Fortumin johto lopulta uudistui: huhtikuussa 2009 hallituksen puheenjohtaja Peter Fagernäs ilmoitti, ettei aio jatkaa hallituksessa ja toimitusjohtaja Mikael Lilius jäi eläkkeelle loppuvuonna 2009.[17]

Meri-Porin voimalaitos lokakuussa 2009.

Tammikuussa 2006 Fortumin tytäryhtiö Fortum Power and Heat osti Espoon kaupungilta sen osuuden E.ON Finland Oy:stä. Kaupan ansiosta Fortumin arvosteltiin saaneen siirtokapasiteetin niukkuuden vuoksi ainakin osan ajasta määräävän markkina-aseman Suomen markkinoilla. Kilpailuvirasto hyväksyi kaupan kesäkuussa, mutta asetti kaupan ehdoksi sähköntuotannon vuokraamisen kilpailijoille: Fortumin tuli vuokrata 1 TWh niin sanottua virtuaalikapasiteettia 31. maaliskuuta 2011 asti, ja Meri-Porin hiilivoimalaitoksen osuus tuotannosta 30. kesäkuuta 2010 asti. Lisäksi Haapaveden turvelauhdevoimala ja Hämeenlinnan yhteistuotanto- sekä kaasuturbiinivoimalaitos tuli myydä.[22] Fortum valitti päätöksestä, ja markkinaoikeus hyväksyi Fortumin valituksen maaliskuussa 2008. Ratkaisussaan markkinaoikeus katsoi Kilpailuviraston päätöksestä poiketen, ettei Fortum ollut määräävässä markkina-asemassa ennen kyseistä yrityskauppaa eikä sen jälkeenkään.[23] Kilpailuvirasto valitti päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin piti voimassa markkinaoikeuden antaman ratkaisun.[24] Syyskuussa Matti Purasjoki esitteli kauppa- ja teollisuusministeriölle Mauri Pekkarisen häneltä tilaaman selvityksen, jossa hän ehdotti muun muassa Fortumin hallitsevan markkina-aseman rajoittamista siten, että kotimaiset vesivoimalat irrotettaisiin siitä ja Fortum itse taas irtautuisi Teollisuuden Voimasta, joka omistaa ydinvoimaloita Eurajoen Olkiluodossa.[25]

Kesällä 2007 Fortum myi osuuteensa Luoteis-Venäjällä toimivasta Lenenergo-sähkönjakeluyhtiöstä. Ostajina olivat RAO UES, VTB pankki ja I.D.E. Electricity Distribution Investments 1.[26] Viimeksi mainitun nimen takana oli Integrated Energy Systems.[27] Myös Pietarin kaupunki oli ollut kiinnostunut osuuden ostamisesta.[28] Lokakuussa Helsingin Sanomat arvioi, että Espoon Sähkön osto E.ON:lta oli Fortumille hyvä liiketoimi, sillä espoolaisten maksamat hinnat kaukolämmöstä paransivat sen tulosta selvästi.[29]

Maaliskuussa 2008 Fortum osti venäläisestä sähköntuotantoyrityksestä TGK-10 29 prosentin osuuden Tšeljabinskin alueella. Myyjä oli RAO UES. Yrityksen liikevaihto oli 590 miljoonaa euroa ja sillä oli 6100 työntekijää.[30] Talouselämä-lehden mukaan Fortumin yritysostohanke oli Suomen historian suurimpia investointeja ulkomaille ja suurin investointi Venäjälle. Kauppa maksoi 2,7 miljardia euroa. Fortum nosti omistusosuuteensa 93 prosenttiin vuoden 2008 loppuun mennessä. Fortumin kannattavuuslaskenta perustui sähkön hinnan vapauttamiseen vuonna 2011, jolloin analyytikkojen mukaan sähkön hinta Venäjällä saattoi kaksinkertaistua. Ostetun yrityksen voimaloiden alueella asui neljä miljoonaa ihmistä.[31] Yhtiön nimeksi muutettiin OAO Fortum keväällä 2009.

2010–2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvulla Fortum on pyrkinyt eroon turvallisesta, mutta pienikatteisesta sähkönsiirtoliiketoiminnasta korvatakseen sen korkeamman tuoton liiketoiminnalla.[32]

Vuonna 2012 Fortum myi tytäryhtiönsä Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n Pohjois-Euroopassa toimivalle sijoitusyhtiölle, EQT Infrastructure Fundille, joka yhdisti ne Adven Oy:ksi.[33] Vuonna 2012 Fortum kertoi investoivansa 20 miljoonaa euroa uuteen bioöljyn tuotantolaitokseen Joensuussa. Laitos integroitiin Joensuun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen, ja sen tuotantotoiminta käynnistyi marraskuussa 2013.[34] Laitos oli Fortumin mukaan ensimmäinen laatuaan maailmassa.[35]

Fortum vastusti windfall-veroa, jossa verotetaan päästötöntä sähköä tuottavia voimalaitoksia, jotka ovat valmistuneet ennen kuin Euroopan unionin päästökauppadirektiivi tuli voimaan vuonna 2004. Vero kohdistui noin 130 vesivoimalaitokseen, neljään ydinvoimalaitosyksikköön ja 10–15 tuulivoimalaitokseen, jotka hyötyvät ansiottomasti päästökauppajärjestelmästä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Fortumin laskelmien mukaan se on veron suurin maksaja, vuositasolla noin 25 miljoonan euroa. Se teki verosta kantelun Euroopan komissiolle. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen windfall-verosta loppuvuodesta 2013.[36]

Joulukuussa 2013 Fortum ilmoitti luopuvansa sähkönsiirrosta Suomessa ja myyvänsä liiketoimintonsa Suomi Power Networksille, jonka suurimpina osakkaina olivat kansainväliset sijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastructure Management ja muina osakkaina Keva ja LähiTapiola Eläkeyhtiö (nyk. Elo). Kauppahinta oli 2,55 miljardia euroa.[37][38] Kauppa saatiin päätökseen maaliskuussa 2014, ja uusi sähkönsiirtoyhtiö aloitti toimintansa nimellä Caruna Oy.[39]

Helmikuussa 2015 Fortumin toimitusjohtajana vuodesta 2009 toiminut Tapio Kuula erosi sairauden vuoksi. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiön talousjohtajana toiminut Timo Karttinen.[40][41] Pekka Lundmark aloitti uutena toimitusjohtajana syyskuussa. Ennen nimitystä hän toimi Konecranesin toimitusjohtajana.[42] Maaliskuussa 2015 Fortum kertoi myyneensä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoimintansa 6,6 miljardilla eurolla.[43]

Vuonna 2016 Fortum osti pohjoismaisen kiertotalousyhtiö Ekokem Oyj:n.[44] Entisestä Ekokemistä muodostui tytäryhtiö Fortum Waste Solutions, joka tarjoaa ympäristöasioiden hallintaan ja materiaalitehokkuuteen liittyviä palveluita Pohjoismaissa.[45] [46]

Fortumin voimalaitos Njaganissa.

Vuonna 2016 saatiin valmiiksi vuonna 2008 käynnistetty mittava investointiohjelma, jonka aikana Fortum rakensi yli kaksi gigawattia uutta tuotantokapasiteettia Venäjälle.[47] Investointiohjelmaan kuului kahdeksan voimalaitosta, joista suurin oli Nyagan GRES. Sen ensimmäinen ja toinen yksikkö vihittiin käyttöön vuonna 2013 ja kolmas yksikkö vuonna 2014.[48] Njaganin kaupungissa, Pohjois-Uralilla sijaitseva voimalaitos tuottaa sähköä Hanti-Mansian öljy- ja kaasuteollisuudelle.[49]

2018–2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2018 energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen saksalaisen energiayhtiö Uniperin osakkeista, kaupan arvo oli 3,76 miljardia euroa. Tarjouksen mukaan Fortum sai lähes 47 prosentin osuuden Uniperin osakkeista ja äänioikeuksista.[50] Uniperin johto arvosteli kauppaa pitäen sitä vihamielisenä.[42] Uniperin sähköntuotannon kapasiteetti Fortumiin verrattuna oli vuonna 2018 kolminkertainen eli noin 11 000 megawattia. Kapasiteetistä noin kolmannes oli hiilivoimaa ja loput noin 70 prosenttia kaasua, ydinvoimaa ja vesivoimaa. Fortum arvioi, että jos Eurooppa lopettaa hiilen käytön, Uniperin kaasu-, vesi- ja ydinvoiman arvo kasvaa enemmän kuin mitä sen hiilivoiman arvossa menetetään. Uniperilla on merkittäviä vesivoimaloita Ruotsissa ja Saksan Alpeilla ja sen liikevaihto (ilman trading-toimintoja) oli noin kaksi kertaa Fortumia suurempi. Venäjän kilpailuviranomaisten antaman rajoituksen vuoksi Fortum ei saanut aluksi kasvattaa Uniper-osuuttaan yli 50 prosenttiin. Vaatimus perustui siihen, että Uniperin Venäjän tytäryhtiöllä Uniprolla oli yhdellä voimalaitoksellaan juomaveden puhtauden valvontaan tarvittava lisenssi, mikä luokitellaan Venäjän lain mukaan strategiseksi toiminnaksi. Fortumin omilla voimalaitoksilla vastaava toiminta oli ulkoistettu paikalliselle toimijalle.[51]

Helmikuussa 2019 Uniperin hallintoneuvosto lopetti valtataistelun Fortumin kanssa[51] ja kauppaa vastustaneet toimitusjohtaja Klaus Schäfer ja talousjohtaja Christopher Delbrück saivat lähteä yhtiöstä elokuun 2019 loppuun mennessä.[52] Syyskuussa 2019 Uniper suunnitteli hollantilaisen Telegraaf-lehden mukaan oikeustoimia Alankomaita vastaan, joka päätti kieltää hiilen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä kompensoimatta laitosten omistajia. Päätös velvoittaisi Uniperin sulkemaan vuonna 2016 avatun hollantilaisen hiilivoimalansa 26 vuotta ennakoitua aiemmin.[53] Hiilen poltto lopetetaan myös Suomessa hiilikieltolain mukaan vuoteen 2030 mennessä[54], kun taas Saksassa kivi- ja ruskohiilestä pyritään eroon vuoteen 2038 mennessä, ja laitosten omistajia kompensoidaan menetyksistä.[55] Uniper on suunnitellut avaavansa kesällä 2020 Saksaan uuden Datteln 4-hiilivoimalan, jota Saksan hiilikomissio on vastustanut.[53] Saksan hallitus perusteli Datteln 4:n avaamista sillä, että on järkevämpää sulkea vanhat, vähemmän tehokkaat laitokset, kuin kieltää modernin voimalan avaaminen, josta olisi jouduttu maksamaan suuret korvaukset.[56] Lokakuussa 2019 Fortum ilmoitti, että se lisää omistuksensa Uniperista 70,5 prosenttiin hankittuaan osakkeita Elliottilta ja Knight Vinkeltä. Kaupan myötä Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö ja Fortum sai Uniperissa enemmistöosuuden[57]. Moody's ja Fitch, jotka ovat maailman parhaimpien luottoluokittajien joukossa, ilmoittivat harkitsevansa Fortumin luottoluokituksen alentamista Uniper-kaupan vuoksi.[58]. Kauppalehden mukaan muutama suursijoittaja pelkäsi Uniper-oston heikentävän Fortumin osakekurssia.[59]. Marraskuussa 2019 Fortum sai Venäjän viranomaisilta alustavan luvan Uniper-kauppoihinsa.[60] Marraskuussa joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä vaati, että ilmastonmuutoksen torjuminen olisi otettava vahvemmin mukaan valtion päätöksentekoon. Ne halusivat, että valtio vaatii omistamiltaan yhtiöiltä, kuten Fortumilta, suunnitelman siitä, kuinka nämä mukauttavat liiketoimintansa niin, että se on linjassa Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa.[61]

Helmikuussa 2020 Venäjän viranomaiset antoivat Fortumille lopullisen luvan nostaa Uniper-osuutensa 70,5 prosenttiin. Kauppa oli yksi Suomen historian suurimpia yrityskauppoja ja se teki Fortumista liikevaihdoltaan Suomen suurimman yrityksen[62], yhdeksi Euroopan saastuttavimmaksi yhtiöksi,[63] Euroopan kolmanneksi suurimmaksi hiilidioksipäästöttömän sähkön tuottajaksi sekä Euroopan toiseksi suurimmaksi ydinvoimatuottajaksi.[64]

Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö, kun Fortumin omistus nousi yli 75 prosenttiin.[65] Fortum kertoi aikeistaan tehdä yhteinen strategia ja näkemys tytäryhtiö Uniperin kanssa vuoden loppuun mennessä.[66] Maaliskuussa Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kertoi siirtyvänsä Nokian toimitusjohtajaksi Rajeev Surin tilalle. Lundmarkin aikana Fortumista tuli Uniper-investoinnin myötä yksi Euroopan suurimmista energiayhtiöistä ja sen taloudellinen tulos parani selvästi.[67] Joulukuussa Fortum päivitti strategiaansa. Sen uusi tavoite Euroopan tuotannon suhteen oli puolittaa hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 2019 verrattuna) ja muuttaa se kokonaan hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Kaikkien Fortumien globaalien toimintojen suhteen tavoite oli saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Fortum alkoi myös kartoittaa sähkön ja kaasun vähittäismyynnistä vastaavan liiketoimintayksikön tulevaisuutta, esimerkiksi toimintojen myyntiä.[68] Fortum kertoi sijoittavansa vuoteen 2025 mennessä kolme miljardia euroa uusiutuvaan energiaan kuten maatuuli- ja aurinkovoimaan, vetyyn ja puhtaaseen kaasuun. Se kertoi myös sulkevansa hiilivoimalansa ja muuttavansa kaasuvoimaa puhtaaksi.[65]

Loppuvuonna 2020 Fortumin ydintoimintaan kuuluivat vesivoima, ydinvoima, entistä puhtaampi kaasuvoima ja kaasun varastointi, myynti ja jakelu.[65] Se halusi kasvattaa osuuttaan maatuulivoimassa, aurinkoenergiassa, vedyssä ja puhtaassa kaasussa sekä teollisuuden ja infrastruktuuriratkaisuissa. Sen sijaan esimerkiksi hiilivoima, Puolan kaukolämpö, 50 prosentin osuus Stockholm Exergissä tai kuluttajaliiketoiminta eivät kuuluneet sen strategiaan ja se harkitsi niistä luopumista.[65]

Alkuvuonna 2021 Fortum vaihdatti Uniperin ylimmän johdon eli toimitusjohtajan, talous-, lakiasiain- ja strategiajohtajan.[9] Baltian kaukolämpöliiketoiminta myytiin maaliskuussa sijoitusyhtiö Partners Groupille.[69] Toukokuussa kerrottiin, että Fortum alkaa johtaa sekä Fortumin että Uniperin pohjoismaisia vesivoimatoimintoja kun taas Uniper vastaa molempien yhtiöiden tuuli- ja aurinkovoimasta ja vetyliiketoiminnasta.[9] Suurin osa vuoden tuloksesta tuli Uniper-tytäryhtiöstä.[9]

2022–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 Fortum ajautui talousvaikeuksiin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 aiheutti eurooppalaisen energiakriisin.[70] Keväällä Fortum kirjasi Venäjän-liiketoimintansa arvoa 2,2 miljardilla eurolla alaspäin.[71] Fortum haki uutta käyttölupaa Loviisan ydinvoimalan kahdelle reaktorille. Luvan myötä voimalaa voitaisiin käyttää vuoteen 2050 asti, kun sen silloiset luvat olivat voimassa vuosiin 2027 ja 2030 asti.[72] Maaliskuussa Fortum kertoi lopettaneensa vuonna 2020 alkaneen arvioinnin sähkön vähittäismyyntiliiketoiminnasta ja Puolan kaukolämpöliiketoiminnasta ja jatkavansa niiden toiminnan kehittämistä yhtiössä.[73] Toukokuussa Fortum kertoi aikeistaan vetäytyä Venäjältä.[74]

Kesäkuussa kerrottiin, että Suomen ja Viron vuokraama LNG-terminaalilaiva sijoitetaan Fortumin satamaan Inkooseen, käytöstä poistetun hiilivoimalan alueelle.[75]

Huhti–kesäkuussa Fortum teki 9 miljardia euroa tappiota, joista kaksi kolmannesta johtui Uniperin kaasuliiketoiminnasta. Kun Venäjältä ei saatu tarvittua maakaasua, sitä piti ostaa markkinahintaan, mutta myydä se eteenpäin vanhojen sopimusten mukaisesti huomattavasti edullisemmin. Toimitusjohtaja Markus Rauramon mukaan yritys ei nähnyt riskiä, että maakaasun saanti Venäjältä loppuisi, sillä Venäjä oli toimittanut kaasua sopimusten mukaisesti viisikymmentä vuotta. Toimitukset jatkuivat sodan alettua normaaliin tapaan kesäkuuhun asti.[70] Uniper antoi tulosvaroituksen kesäkuun lopussa.[70]

Heinäkuussa Saksan hallitus päätti hankkia itselleen 30 prosenttia Uniperista, jolloin Fortumin osuus laski 80 prosentista 56 prosenttiin.[70] Samassa kuussa Venäjän viranomaiset keskeyttivät niin Fortumin kuin italialaisen Enelin myyntiaikeet vedoten Putinin keväällä antamiin määräyksiin.[74]

Elokuussa Fortum nosti Venäjän-toimintojensa arvon takaisin 5,5, miljardiin euroon. Tämän seurauksena yhtiön oma pääoma säilyi positiivisena.[71]

Syyskuun alussa Suomen valtio myönsi sijoitusyhtiö Solidiumin kautta Fortumille 2,35 miljardin euron hätälainan. Fortumin mukaan lainan nostaminen olisi sille viimeinen vaihtoehto.[76] Lainan korko olisi 14,2 prosenttia.[77] Ehtoihin sisältyi maksuton osakeanti valtiolle. Lisäksi johdon palkitsemista rajoitettaisiin.[76] 21. syyskuuta Fortum sopi myyvänsä Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle 500 miljoonalla eurolla. Lisäksi yritys saa takaisin Uniperille antamansa 8 miljardin euron rahoituspaketin. Fortum oli aikanaan maksanut Uniperista 7 miljardia euroa.[78] Yhtiö aikoi keskittyä pohjoismaiseen ydinliiketoimintaansa, eli päästöttömän sähkön tuotantoon, lämpöliiketoimintaan ja "kestäviin asiakasratkaisuihin". Venäjän liiketoimintojen myynti oli edennyt loppusuoralle, jossa ostosta neuvotteli useampi ostajaehdokas.[78] 26. syyskuuta Fortum kertoi nostavansa Solidiumilta 350 miljoonan euron lainan.[79] Syyskuussa Fortum kertoi, että kun se luopuu Uniperistä, se aikoo keskittyä pohjoismaiseen ydinliiketoimintaansa, eli päästöttömän sähkön tuotantoon, lämpöliiketoimintaan ja "kestäviin asiakasratkaisuihin".[78] Joulukuussa Fortum, Uniper ja Saksan valtio allekirjoittivat sopimuksen Uniper-kaupasta.[80] Fortum sai osakekaupasta noin 0,5 miljardia euroa,[81] ja Uniper maksoi Fortumille takaisin neljän miljardin euron lainan.[80] Samalla myös Fortumin neljän miljardin euron emoyhtiötakauksesta vapautui kolme miljardia.[81] Kaupan myötä Fortumin edustajat erosivat Uniperin hallintoneuvostosta.[10]

Maaliskuussa Fortum julkaisi uuden strategiansa, jossa sen painopisteitä olivat luotettavan puhtaan energian toimittaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pohjoismaisessa teollisuudessa. Yhtiö kiristi myös ympäristötavoitteitaan. Toiminnan hiilineutraalius haluttiin saavuttaan vuoteen 2030 mennessä ja hiilestä aioittiin luopua vuoden 2027 loppuun mennessä.[82]

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2023 Fortumin pääliiketoiminta sijoittui Pohjoismaihin.[7] Yhtiö julkaisi maaliskuussa uuden strategiansa, jonka mukaan se aikoi keskittyä päästöttömään ja Pohjoismaissa tuotettuun energiaan. Venäjän toiminnoista aiottiin luopua, mutta se tulee todennäköisesti kestämään vielä ”jonkin aikaa”.[83]

Fortumin liiketoiminnat vuonna 2023:[83]

  • Generations
    • pohjoismainen vesivoimatuotanto,
    • pohjoismainen ydinvoimatuotanto,
    • tuuli- ja aurinkoenergia, kaukolämpö ja -kylmä sekä puhtaan vedyn kehitys sekä
    • sähkön suojaus fyysisillä ja finanssimarkkinoilla
  • kuluttajaliiketoiminta
  • kierrätys- ja jäteliiketoiminta

Aurinkoenergia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortum on panostanut aurinkoinvestointeihin. Vuonna 2016 se voitti kilpailutuksen 70 MW:n aurinkovoimalan rakentamisesta Intiaan. Suomen suurin aurinkovoimala oli silloin noin 1 MW:n kokoinen. Fortumilla on myös toinen, 100 MW kokoinen aurinkovoimaprojekti Intiassa, jonka toimitus alkoi vuonna 2017. Fortum myös myy kuluttajille aurinkopaneelipaketteja avaimet käteen -toimituksina.[84]

Vuonna 2018 Fortumilla oli 7 aurinkovoimalaitosta Intiassa ja Venäjällä[85], esimerkiksi Amrit, Kapeli, Bhadla ja Pavagada.[86]

Joulukuussa 2020 Fortum kertoi haluavansa rakentaa 1,5–2,0 gigawattia uutta tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia seuraavan viiden vuoden aikana. Tuuli- ja aurinkovoiman osuus sen lähes 50 gigavatin kapasiteetista oli 0,5 gigawattia ja 1,8 gigavattia, kun mukaan laskettiin myös Fortumin osakkuushankkeet ja rakenteilla olevat voimalat.[65]

Hiilivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 hiilivoiman osuus Fortumin ja Uniperin sähköntuotannosta oli 12 prosenttia.[65] Fortum päivitti strategiansa loppuvuonna 2020, jossa se päätti luopua hiilivoimasta. Se aikoi sulkea laitoksia Saksassa, Hollannissa, Britanniassa ja Suomessa. Fortum näki hiilestä luopumisen hyvänä mahdollisuutena hyödyntää laitosten sijaintipaikkoja uusiutuvan energian tai puhtaan kaasun tuottamiseen.[65]

Vuonna 2022 Fortum omisti hiilivoimaloita Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Venäjällä ja Puolassa.[87] Se omistaa Suomen suurimman hiilivoimalan, Meri-Porin voimalaitoksen,[88] [89] joka oli ollut tehoreservissä vuodesta 2017 lähtien. Lokakuussa 2022 siihen tehdään vuosihuolto, minkä jälkeen sitä voidaan hyödyntää 560 megawatin teholla.[89] Fortum omistaa myös Suomenojan voimalaitoksen, joka käyttää polttoaineenaan kivihiiltä ja maakaasua[90]. Kivihiilen käyttö Suomenojan voimalaitoksella päättyy vuonna 2025.[91]

Kaasu ja vety[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 kaasun osuus Fortumin ja Uniperin sähköntuotannosta oli lähes puolet, 49 %. Kun päästökauppa on syönyt hiilivoiman kannattavutta, Fortumin kaasuvoimaloiden käyttöaste ja kannattavuus on noussut.[65]

Loppuvuonna 2020 päivitetyn strategian mukaan Fortumin ydintoimintaan kuuluu entistä puhtaampi kaasuvoima ja kaasun varastointi, myynti ja jakelu.[65] Fortum halusi kasvattaa osuuttaan vedyssä ja puhtaassa kaasussa. Asiantuntijoiden tekemien ennusteiden mukaan vety ja biokaasu syrjäyttävät maakaasun osuutta vuoden 2030 jälkeen.[65]

Maakaasuverkkoon voidaan tiettyyn rajaan saakka sekoittaa puhdasta vetyä. Kun vetyyn lisätään hiilidioksidia, syntyy puhdasta metaania, jolla voidaan korvata maakaasua. Vety tai sen avulla tehty synteettinen metaani voivat pienentää päästöjä siellä, missä sähköistäminen ei onnistu kuten teollisuuden prosesseissa, talojen lämmityksessä ja raskaassa liikenteessä. Vetyä voidaan tuottaa puhtaasti uusiutuvalla energialla tai ydinvoimalla. Vetyä voi varastoida Uniperin omistamiin maanalaisiin suolataskuihin, joten sitä voidaan käyttää säätövoimana, jolla paikataan uusiutuvan energiaan tuotantoon liittyvää vaihtelua. Vetyyn haluttiin investoida noin 300 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä.[65]

Kaukolämpö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Fortum Power and Heat

Fortum omistaa toimintamaissaan parikymmentä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta (CHP) ja satoja lämpölaitoksia. Se on osaomistajana myös viidessä yhteistuotantolaitoksessa.[92] Vuonna 2019 Fortumilla oli sähkön ja lämmön yhteistuotantoa [86] Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Venäjällä ja Virossa. Syyskuussa 2019 Fortum ilmoitti tavoittelevansa kivihiilen käytön lopettamista Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella toimivassa kaukolämpöverkossa vuonna 2025. Fortumin ja Espoon kaupungin yhteisellä Espoo Clean Heat -projektilla tähdätään hiilineutraaliin kaukolämpöön Espoossa 2020-luvun aikana.[93]

Loppuvuonna 2020 päivitetyn strategian mukaan Puolan ja Baltian kaukolämmöstä luovutaan.[65] Baltian kaukolämpöliiketoiminta myytiin maaliskuussa 2021.[69]

Hukkalämmön hyödyntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortum on hyödyntänyt muun muassa suomalaisten sairaaloiden ja palvelinkeskusten tuottamaa hukkalämpöä kaukolämpöverkossaan vuodesta 2014 lähtien. Vuonna 2017 se alkoi ostaa hukkalämpöä kaikilta puhtaan energian tuottajilta,[94] esimerkiksi taloyhtiöiltä[95] ja Lidlin Järvenpään jakelukeskukselta.[96]

Vuonna 2019 Fortum kertoi suunnittelevansa uuden hukkalämpöjä hyödyntävän lämpöpumppuyksikön rakentamista Suomenojan laitokselle. Yksikössä on tarkoitus hyödyntää Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n vuonna 2022 valmistuvan Blominmäen jätevedenpuhdistamon hukkalämpöjä ja kesäisin merivettä.[97]

Uusiutuvien biopolttoaineiden hyödyntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortumin voimalaitos Klaipėdassa.

Fortumin voima- ja lämpölaitoksista pääasiallisena polttoaineenaan biomassaa käyttävät Joensuun, Järvenpään, Pärnun, Tarton, Jelgavan ja Klaipėdan laitokset.[92]

Vuonna 2018 Fortum alkoi rakentaa Espoon Kivenlahteen 58 megawatin biolämpölaitosta. Noin 21 000 omakotitalon lämmönkulutusta vastaavalla tuotannolla oli tarkoitus korvata osa Fortumin hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta.[98] Tuotanto alkoi vuonna 2020.[99]

Kaukojäähdytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortum tarjoaa myös kaukojäähdytystä eli kaukokylmää.[100] Kiinteistöihin asennetaan kaukokylmäkeskus, jolla niin lauhdelämpö siirretään kaukolämpöverkkoon. Palvelun käyttäjiin kuuluu esimerkiksi kauppakeskus Ainoa[101] ja Accountor Tower.[102]

Kierrätys- ja jäteratkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Fortum Waste Solutions

Ekokemin oston myötä 2016, Fortum ja Ekokem yhdistyivät Fortumin brändin alle huhtikuussa 2017. Fortum Waste Solutions -yksikkö tarjoaa kierrätys-, uudelleenkäyttö- ja loppusijoitusratkaisuja sekä maaperän kunnostus- ja ympäristörakennuspalveluita.[103]

Fortumin muovijalostamolla Riihimäellä käsitellään kaikki eri puolilta Suomea tulleet kotitalouksien keräämät muovipakkaukset. Myös teollisuus toimittaa pakkausmuovijätteensä Fortumille.[104] [105] Syksyllä 2018 jalostamolle avattiin uusi käsittelylinja, minkä ansiosta sen tuotantokapasiteetti kolminkertaistui noin 30 000 tonniin vuodessa.[104]

Vuonna 2017 jalostamossa käsiteltiin noin 6 000 tonnia kuluttajien muovipakkausjätettä, vuonna 2018 määrä oli noin 10 000 tonnia. Vastaanotettu muovi punnitaan ja syötetään lajittelulaitokseen, jossa eri muovilaadut erotellaan toisistaan koneellisesti. Välivarastoinnin jälkeen eri muovilaadut pestään ja niistä valmistetaan muovipellettejä eli granulaatteja. Fortumin granulaatteja käyttävät esimerkiksi Amerplast, Orthex ja Sinituote. Kierrätysmuovista tehdään myös putkia ja muita teollisuuden tarvitsemia muoviosia.[104]

Alkuvuonna 2019 Fortum kertoi aloittavansa sähköautojen akkujen kierrätyksen. Fortumin mukaan sähköauton litiumioniakusta pystytään uudella hydrometallurgisella kierrätysprosessilla kierrättämään jopa 80 prosenttia aiemman 50 prosentin sijaan. Suomalaisen Crisolteq-yrityksen kehittämässä teknologiassa akut tehdään ensin turvallisiksi mekaanista käsittelyä varten, minkä jälkeen muovit, alumiini ja kupari erotetaan toisistaan ja ohjataan kukin omaan kierrätysprosessiinsa. Talteenotetut koboltti, mangaani ja nikkeli toimitetaan akkuvalmistajille uusien akkujen tuotantoa varten. Fortumin tavoite on kierrättää Suomessa koko Euroopasta kerättyjä akkuja. [106]

Fortumin Kiertotalouskylä-hanke sai Vuoden ilmastoteko 2017 -tunnustuksen Energiateollisuus ry:n kestävän kehityksen foorumilta keväällä 2017.[107]

Sähkön myynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortum on keskittynyt keväällä 2023 päivitetyn strategiansa mukaan myymään päästötöntä ja Pohjoismaissa tuotettua energiaa.[83] Fortumin sähköautojen latausverkosto on nimeltään Fortum Charge & Drive.[108]

Tuulivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Fortumilla oli 54 tuuliturbiinia.[109]

Joulukuussa 2020 Fortum kertoi haluavansa rakentaa 1,5–2,0 gigawattia uutta tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia seuraavan viiden vuoden aikana. Tuuli- ja aurinkovoiman osuus sen lähes 50 gigavatin kapasiteetista oli 0,5 gigawattia ja 1,8 gigavattia, kun mukaan laskettiin myös Fortumin osakkuushankkeet ja rakenteilla olevat voimalat. Esimerkiksi Venäjällä Fortumilla oli tuulivoimalisenssejä kahden gigawatin edestä.[65]

Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatrankosken vesivoimalaitos vuonna 2017.

Fortum omistaa noin 150 vesivoimalaitosta kokonaan tai osittain Ruotsissa ja Suomessa.[110] Vuonna 2022 yhtiön tuottamasta sähköstä noin 19 % oli vesivoimaa.[111]

Vuonna 2022 Fortumilla oli seuraavat vesivoimalaitokset:[86]

Uniperilla on vesivoimaloita samoissa joissa kuin Fortumilla, joten kun Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö, se pääsi optimoimaan kokonaistuotantoa.[65] Loppuvuonna 2020 päivitetyn strategian mukaan vesivoima kuuluu Fortumin ydintoimintaan.[65]

Ydinvoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loviisan ydinvoimalaitos

Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja 26,6 prosenttia Teollisuuden Voimasta, joka omistaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen. Ruotsissa Fortum omistaa 45,5 prosenttia Oskarshamnin ydinvoimalaitoksesta ja 22 prosenttia Forsmarkin ydinvoimalaitoksesta.[112]

Marraskuussa 2010 uutisoitiin Fortumin ja Rosatomin solmineen aiesopimuksen ydinvoimayhteistyöstä.[113] Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, jonka tarkoituksena on rakentaa 1 200 MW ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikivelle.[114] Keväällä 2022 Fennovoima irtisanoi laitostoimitussopimuksen Rosatomin kanssa. Fortumin mukaan Fennovoima-projektilla ei ollut enää yhteiskunnallista ja poliittista hyväksyntää.[115]

Vuonna 2019 ydinvoiman osuus Fortumin ja Uniperin sähköntuotannosta oli lähes viidesosa, 19 %. Ydinvoimassa yhtiö oli toiseksi suurin Euroopassa ranskalaisen EDF:n jälkeen.[65] Loppuvuonna 2020 päivitetyn strategian mukaan ydinvoima kuuluu Fortumin ydintoimintaan.[65]

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Venäjälle asetettiin runsaasti kansainvälisiä pakotteita. Pakotteiden ulkopuolelle jäi kuitenkin valtava määrä tuotteita. Esimerkiksi uraani ei ole pakotteiden listalla, ja Suomessa Fortum käyttää yhä venäläistä uraania ydinvoima­laitosten polttoaineena.[116]

Aiempia liiketoimintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geoterminen lämmöntuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Otaniemen syväreiät

Marraskuussa 2014 uutisoitiin, että St1 ja Fortum alkavat rakentaa Espooseen Suomen ensimmäistä geotermisellä energialla toimivaa teollisen mittakaavan lämpölaitosta. Tuotantolaitoksen suunnitteli St1 Deep Heat Oy ja se rakennettiin Fortumin lämpölaitoksen alueelle Otaniemeen.[117]

Lämpölaitoksen toiminta perustui kahteen syvään reikään. Ensimmäiseen reikään oli tarkoitus pumpata vettä, jonka piti siirtyä naapurireikään maassa olevien säröjen kautta noin 6,4 kilometrin syvyydessä. Maan läpi kulkiessaan vesi lämpenisi noin 120-asteiseksi. Lämmin vesi oli tarkoitus pumpata lämmönvaihtimien kautta Espoon kaukolämpöverkkoon, Fortumin lämpölaitokselle. Sillä oli tarkoitus kattaa noin kymmenes Espoon kaukolämmön tarpeesta.[118]

Ensimmäinen, noin 6,5 kilometriä syvä reikä valmistui heinäkuussa 2019.[119]

Kevääseen 2022 mennessä lämpökaivot oli porattu tavoitesyvyyteen, mutta vettä ei ollut saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen. Fortum kertoi vetäyvänsä hankkeesta huhtikuussa. St1 kertoi jatkavansa tuotekehittelyä.[120]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortumin pääkonttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä osoitteessa Keilalahdentie 2-4. Vuodenvaihteessa 2017–2018 käyttöönotetussa monitilatoimistossa on myös Tietoevry Oyj:n ja Microsoft Oy:n toimitilat.[121]

Pohjoismaiden ja Itämeren alueen lisäksi Fortum toimii myös Länsi-Siperiassa Venäjällä, josta se osti vuonna 2008 paikallisen energiayhtiö TGK-10:n (nykyinen OAO Fortum).

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortumin toimitusjohtaja on vuodesta 2020 lähtien ollut Markus Rauramo. Hänen lisäkseen yhtiön johtoryhmään kuuluvat Nebahat Albayrak, Eveliina Dahl, Mikael Lemström, Petra Lundström, Simon-Erik Ollus, Mikael Rönnblad, Nora Steiner-Forsberg, Peter Strannegård ja Tiina Tuomela.[122]

Fortumin hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Mikael Silvennoisen lisäksi varapuheenjohtaja Essimari Kairisto, Ralf Christian, Luisa Delgado, Jonas Gustavsson, Marita Niemelä, Teppo Paavola, Maija Strandberg, Johan Söderström ja Vesa-Pekka Takala.[123]

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortumin osake on noteerattu Helsingin pörssissä. Fortum on valtionyhtiö, sillä Suomen valtion omistusosuus on noin 51 %. Fortumin kymmenen suurinta osakkeenomistajaa 30. marraskuuta 2022 olivat:[5]

  1. Valtioneuvoston kanslia 51,26 %
  2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,18 %
  3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1,36 %
  4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1,06 %
  5. Kansaneläkelaitos 0,72 %
  6. Kurikan kaupunki 0,69 %
  7. Valtion Eläkerahasto 0,30 %
  8. Sr Nordea Fennia 0,25 %
  9. OP-Suomi 0,22 %
  10. Danske Invest Finnish Equity Fund 0,19 %

Tytäryhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Fortum-konserniin kuului yli 200 tytäryhtiötä. Niitä olivat muun muassa[124]:

Yhteisyritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Seudun Energiantuotanto Oy, TSE, on Turun alueella toimiva usean tahon omistama energiantuottaja.[125]. Fortum omistaa siitä 49,5 prosenttia, Turun kaupungin omistama Turku Energia Oy 39,5 prosenttia, Raisio 5 %, Kaarina 3 % ja Naantali 3 %.[126] Yhtiö omistaa muun muassa Naantalin monipolttoainevoimalaitoksen[127] ja Naantalin voimalaitoksen, Turun jätteenpolttolaitoksen ja Kakolan lämpöpumppulaitoksen. TSE myy sähkön osakkailleen, kaukolämmön Turku Energialle ja höyryn Fortumille.[128]

Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidipäästöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Fortumin koko sähköntuotannon hiilidioksidiominaispäästöt olivat 173 g/kWh. Hiilidioksidipäästöttömän energian osuus sähköntuotannosta oli 62 prosenttia, ja 30 prosenttia energiasta tuotettiin uusiutuvilla hiilidioksidipäästöttömillä energialähteillä.[129]

Vuonna 2019 Fortumin päästöt olivat 19,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia[130], kun taas Uniper raportoi 47,0 Mt päästöt.[131] Samaan aikaan Suomen hiilidioksidipäästöt olivat 56,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.[59]

WWF ehdotti tammikuussa 2020, että Fortum lisäisi Pariisin ilmastokokouksen mukaiset tavoitteet yhtiöjärjestykseensä. Helmikuussa Fortumin hallitus ehdotti WWF:n ehdotuksen hylkäämistä virallisessa yhtiökokouksessa. Huhtikuussa järjestetyssä virallisessa yhtiökokouksessa Fortum hyväksyi hallituksensa suosituksen. Päätöstä perusteltiin sillä, ettei yhtiöjärjestys ole oikea paikka strategisten tavoitteiden kirjaamiseen. Fortumin hallitus kertoi yhtiön tekevän johdonmukaista työtä puhtaamman maailman puolesta. Fortumin viestinnän mukaan ”yhtiön strategia on rakennettu sille olettamalle, että Fortum menestyy hiilineutraalissa yhteiskunnassa”. Kokon mukaan Fortum tukee Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia tavoitteita hiilineutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä ja aikoo luoda Uniperin kanssa yhteiset tavoitteet, jotka ovat ilmastosopimusta kunnianhimoisempia.[132]

Maaliskuussa 2023 yhtiö tiukensi tavoitteitaan ja kertoi pyrkivänsä hiilineutraaliuteen ja nettohävikin loppumista jo vuoteen 2030 mennessä. Nettohävikillä tarkoitetaan sitä, etteivät Fortumin toiminnot aiheuta luonnon monimuotoisuuden vähentämistä. Vesistövaikutukset rajattiin nettohävikkitavoitteen ulkopuolelle. Hiileen perustustuvasta energiantuotannosta aiottiin luopua vuoden 2027 loppuun mennessä.[83]

Vertailu muihin yhtiöihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 yritysten suoriutumista ilmastoasioissa tarkasteleva Carbon Disclosure Project (CDP) arvioi Fortumin Pohjoismaiden parhaaksi perushyödykkeitä tarjoavaksi yhtiöksi. CDP:n pohjoismaiseen ilmastoindeksiin kuuluu 27 yritystä, jotka ovat kunnostautuneet kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.[133] Saksalainen oekom research AG on myöntänyt Fortumille Prime Status B -luokituksen. Fortum on mukana myös STOXX Global ESG Leaders -indekseissä, joihin on listattuna maailman johtavia yrityksiä ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja vastuullisen hallintotavan kriteereillä mitattuna, sekä NASDAQ OMX:n ja GES Investment Servicen OMX GES Sustainability Finland -indeksissä, joka vertailee NASDAQ OMX Helsingin pörssiin listautuneita johtavia yrityksiä ja niiden vastuullisuutta.[134]

Ympäristömerkinnät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaiken Fortumin myymän sähkön alkuperä on todennettu eurooppalaisen Guarantee of Origin -järjestelmän mukaisella alkuperätakuulla,[135] tai Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin myöntämällä GO-merkillä. Sähkön alkuperätakuut ovat sertifikaatteja, joiden avulla varmennetaan, että sähkö on tuotettu uusiutuvista energialähteistä tai tehokkaalla yhteistuotannolla. Suomessa alkuperätakuut myöntää kantaverkkoyhtiö Fingrid.[135]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Europe Beyond Coal -kampanjan mukaan Fortumista tuli vuonna 2019 yksi Euroopan eniten saastuttavista energiayhtiöistä Uniper-oston myötä.[136] Fortumin Uniper-ostoa on tästä syystä ihmetelty ja kritisoitu laajasti.[137][138][139] Sijoittajat karsastavat hiilivoimaan sijoittamista.[65]

Erityistä kritiikkiä on saanut Datteln 4 -hiilivoimala, jonka Uniper avasi Saksassa vuonna 2020.[140]  Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundin mielestä uuden hiilivoimalan avaaminen 2020-luvulla on huono signaali maailmalle.[141] Ympäristöjärjestöt ja paikalliset asukkaat ovat haastaneet Uniperin useaan kertaan oikeuteen Datteln 4 -voimalaan liittyen ja myös voittaneet oikeusjuttuja.[142] Elokuussa 2021 Nordrhein-Westfalenin osavaltion 1. asteen hallinto-oikeus totesi voimalan sijainnin laittomaksi.[143][144]

Saksan hiilikomission suunnitelmassa Datteln 4 suljetaan hiilivoimaloista viimeisenä vuoteen 2038 mennessä, koska se on voimaloista tehokkain. Fortumin loppuvuonna 2020 päivittämien ilmastotavoitteiden mukaan yhtiön tuotanto Euroopassa tulee olemaan hiilineutraalia vuonna 2035, Venäjällä vuoteen 2050 mennessä.[65] Ympäristöjärjestöt vaativat yhtiöltä nopeampaa toimintaa.[145] Järjestöt vetoavat IPCC:n skenaarioihin perustuviin laskelmiin, joiden mukaan kivihiili on ajettava EU:ssa ja OECD-maissa alas vuoteen 2030 mennessä.[146]

Kaasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristöjärjestöt kritisoivat Fortumia ja Uniperia investoinneista fossiiliseen kaasuun, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta.[147][148]

Oikeusjuttu Alankomaita vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortumin tytäryhtiö Uniper on haastanut Alankomaat oikeuteen kivihiilen kieltolain takia. Uniper avasi Hollannin Maasvlakteen uuden hiilivoimalan vuonna 2016, joka täytyy nyt sulkea etuajassa vuoteen 2030 mennessä.[149] Ympäristöjärjestöjen mukaan Uniperin korvausvaatimukset ovat kohtuuttomia, ja hidastavat ilmastotoimia.[150] Järjestöt arvostelevat voimakkaasti myös ECT-sopimusta, jonka nojalla energiayhtiöt voivat haastaa valtioita oikeuteen.[149]

Vuonna 2021 Elokapinan ympäristöaktivisti Elijah Saulio oli seitsemän päivää nälkälakossa mielenilmauksena Alankomaiden oikeusjuttua vastaan.[151][152]

WWF:n aloite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 WWF jätti Fortumille ehdotuksen, että yhtiökokous päättäisi 1,5 asteen tavoitteen sisällyttämisestä yhtiöjärjestykseen. Fortum hylkäsi ehdotuksen ja perusteli päätöstä sillä, että tavoite veisi yhtiötä yleishyödylliseen suuntaan.[153] Päätöstä kritisoiva mielenosoitus nousi Helsingin Sanomien mukaan “viraaliksi” sosiaalisessa mediassa.[154]

Viherpesusyytökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortumia on arvosteltu viherpesusta ja ilmastojournalismin ohjaamisesta itselleen edulliseen suuntaan.[155][156] Vuonna 2021 Nelonen sai Julkisen sanan neuvostolta (JSN) langettavan päätöksen marras–joulukuussa esitetystä tv-ohjelmasarjasta Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta, jonka oli rahoittanut Fortum. JSN totesi, että Nelonen oli rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 2, joka kieltää journalistisen päätösvallan luovuttamisen toimituksen ulkopuolisille tahoille.[157] Kantelun JSN:lle teki Hiilivapaa Suomi -kampanja, jonka mukaan ohjelmassa sekoittui journalistinen sisältö ja Fortumin yritysviestintä.[158]

Vuonna 2022 kuluttaja-asiamies arvioi Fortumin Äiti Maa -mainoksen harhaanjohtavaksi. Yritys ilmoitti, että se ei jatkossa käytä markkinoinnissaan sellaisia epämääräisiä tulevaisuuteen suuntautuneita väitteitä toimintansa ympäristövaikutuksista, joita se ei pysty perustelemaan.[159]

Fortumin Wikipedia-sivun muokkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristöjärjestö Greenpeace syytti Fortumia yhtiön Wikipedia-sivun peukaloinnista vuonna 2020. Greenpeacen mukaan artikkelista oli tilaustyönä poistettu saastuttamisesta ja sen tytäryhtiö Uniperin oikeuskiistoista kertovaa sisältöä. Fortum myönsi palkanneensa some-asiantuntijan, mutta kiisti pyytäneensä tekstin muokkausta sille myönteisemmäksi. Myös Greenpeace oli muokannut Fortumin Wikipedia-artikkelia.[160]

Venäjän liiketoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2022 Fortum teki yli kahden miljardin euron alaskirjaukset Venäjän-liiketoimistaan. Yritys on sijoittanut Venäjälle 5,5 miljardia euroa. Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen on pitänyt sijoitusta ahneutena ja typeryytenä. Strategiaan ovat Helsingin Sanomien artikkelin mukaan kannustaneet yrityksen johdon ”hövelit optiojärjestelmät” ja valtio-omistajan usko keskinäisriippuvuuden siunauksellisuuteen.[161]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Fortum tilinpäätöstiedote 2022 2023. Fortum. Viitattu 2.3.2023.
  2. ↑ Fortum Oyj Kauppalehti. Viitattu 26.9.2022.
  3. ↑ a b c Tiedot yrityksestä: Fortum Oyj Asiakastieto. Viitattu 8.11.2023.
  4. ↑ Fortum maksaa osinkoa – ”Ei vaaranna yhtiön maksukykyä” www.iltalehti.fi. Viitattu 2.3.2023.
  5. ↑ a b Suurimmat osakkeenomistajat 30.11.2022. Fortum. Viitattu 11.12.2022.
  6. ↑ a b Fortumin uudeksi toimitusjohtajaksi Pekka Lundmark IS. 2.4.2015. Viitattu 3.3.2020.
  7. ↑ a b Fortum maailmalla fortum.fi. Viitattu 2.3.2023.
  8. ↑ TE500 Talouselämä. Viitattu 26.9.2022.
  9. ↑ a b c d Osavuosikatsaukset | Uniper veti Fortumin tuloksen yli miljardiin euroon alkuvuonna Helsingin Sanomat. 12.5.2021. Viitattu 27.5.2021.
  10. ↑ a b Energia | Fortum sai päätökseen Uniper-omistuksensa myynnin Helsingin Sanomat. 21.12.2022. Viitattu 2.2.2023.
  11. ↑ Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Oulujoen valjastaminen www.ymparisto.fi. 6.2.2014. Viitattu 3.12.2020.
  12. ↑ Aikajana, Nesteen vuodet Helsingin Sanomat. 26.3.2016. Viitattu 13.10.2020.
  13. ↑ Lyhyesti: IVO-Neste pysyy niukasti valtion enemmistössä Helsingin Sanomat. 13.2.1998. Viitattu 3.12.2020.
  14. ↑ IVO-Neste taltuttaa ydinvoiman ja kaasun taistelun Helsingin Sanomat. 17.5.1998. Viitattu 3.12.2020.
  15. ↑ IVO-Neste muutti nimensä Fortumiksi Helsingin Sanomat. 18.6.1998. Viitattu 3.12.2020.
  16. ↑ Energiayhtiö Fortum nousi hiukan yli osakeantihintansa Helsingin Sanomat. 19.12.1998. Viitattu 3.12.2020.
  17. ↑ a b c d Fortumin palkkiokohu: Palkkiosotku uuvutti Fortumin johdon Helsingin Sanomat. 3.4.2009. Viitattu 27.5.2019.
  18. ↑ Fortum karsii hitusen johtajiensa bonuksia Helsingin Sanomat. 10.3.2006. Viitattu 27.5.2019.
  19. ↑ Fortumin johto myi optionsa heti Helsingin Sanomat. 6.4.2005. Viitattu 27.5.2019.
  20. ↑ Pekkarinen: Fortumin optioetuihin kajotaan vain eduskunnan tahdosta Helsingin Sanomat. 13.10.2005. Viitattu 27.5.2019.
  21. ↑ Eduskunta vaati poliittista vastuuta Fortumista Helsingin Sanomat. 3.4.2009. Viitattu 27.5.2019.
  22. ↑ Kilpailuviraston vuosikirja 2007, s. 25. Kilpailuvirasto, 2009. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.3.2014).
  23. ↑ Markkinaoikeus hyväksyi Fortumin valituksen Kilpailuviraston päätöksestä E.ON Finland Oyj:n yrityskauppavalvonta-asiassa (Markkinaoikeuden päätös Fortumin valituksesta, diaarinumero 209/06/KR) 14.3.2008. Markkinaoikeus. Viitattu 17.3.2014.
  24. ↑ KHO piti voimassa markkinaoikeuden Fortum-asiassa antaman ratkaisun (Kilpailuviraston tiedote Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä) 27.8.2010. Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 17.3.2014.
  25. ↑ Purasjoki rajoittaisi Fortumin asemaa Helsingin Sanomat. 4.10.2006. Viitattu 27.5.2019.
  26. ↑ Fortum myy Lenenergo-pottinsa 17.8.2007. Taloussanomat. Viitattu 27.8.2007.
  27. ↑ KES Grabbed a Portion of Fortum’s Share 20.8.2007. Kommersant. Viitattu 27.8.2007. (englanniksi)
  28. ↑ Pietari kiinnostunut Fortumin osuudesta Lenenergossa 15.6.2007. Taloussanomat. Viitattu 27.3.2010.
  29. ↑ Espoolaiset lihottivat Fortumin alkuvuoden liikevoittoa Helsingin Sanomat. 19.10.2007. Viitattu 27.5.2019.
  30. ↑ Talouselämä, viikon yrityskaupat 7.3.2008 s. 15.
  31. ↑ Fortumin Lilius vie miljardit Siperiaan, Talouselämä, 7.3.2008 s.10.
  32. ↑ Kauppalehti: Fortum ja Uniper voivat nyt ryhtyä yhteistyöhön Kauppalehti. Viitattu 10.6.2019.
  33. ↑ Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n myynti saatu päätökseen fortum.com. 1.2.2012. Viitattu 1.6.2012.
  34. ↑ Lehtiniemi, Keimo: Joensuusta tuli öljykaupunki – Fortum käynnisti bioöljylaitoksen 29.11.2013. Mtv. Viitattu 27.2.2014.
  35. ↑ Fortum aloitti bioöljyn tuotannon Joensuussa – laitos on ensimmäinen laatuaan maailmassa 29.11.2013. Fortum Oyj. Viitattu 27.2.2014.
  36. ↑ Soili Semkina: Eduskunta hyväksyi Fortumin vastustaman windfall-veron Kauppalehti. Viitattu 10.6.2019.
  37. ↑ Salokorpi, Jussi & Länkinen, Tiina: Fortum myy sähköverkot 2,55 miljardilla 12.12.2013. Yle. Viitattu 21.12.2013.
  38. ↑ https://www.iltalehti.fi/talous/a/2016020121048178
  39. ↑ Räikkönen, Alexandra: Fortumin myydystä sähkönsiirtoliiketoiminnasta tuli Caruna 25.3.2014. Arvopaperi. Viitattu 1.4.2014.
  40. ↑ Nieminen, Iiro-Matti: Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula jää sairaslomalle yle.fi. Yle Uutiset. Viitattu 10.12.2014.
  41. ↑ Luotola, Janne: Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula eroaa Tekniikka & Talous. 22.1.2015. Viitattu 7.3.2015.
  42. ↑ a b Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark valittiin EK:n hallituksen puheenjohtajaksi – ”Päästövähennyksiä tarvitaan enemmän ja nopeammin kaikilta” Helsingin Sanomat. 21.11.2018. Viitattu 10.6.2019.
  43. ↑ Fortum teki todennäköisesti Suomen historian suurimman yrityskaupan – "Ei tule mieleen toista näin isoa" Yle Uutiset. Viitattu 27.5.2019.
  44. ↑ Fortum saattoi päätökseen Ekokem-yritysoston www.fortum.com. Viitattu 2.6.2017.
  45. ↑ Hämeen Sanomat: Fortum poisti Ekokemin nimen Hämeen Sanomat. Viitattu 10.6.2019.
  46. ↑ Fortum Waste Solutions Oy www.finder.fi. Viitattu 10.6.2019.
  47. ↑ Venäjä www.fortum.com. Viitattu 2.6.2017.
  48. ↑ Fortumin Nyaganin voimalaitoksen kolmosyksikön rakennustyöt päätökseen Venäjällä www.fortum.com. Viitattu 2.6.2017.
  49. ↑ Fortumilla kallis voimalaitosurakka Siperiassa yle 21.7.2009
  50. ↑ Yle uutiset: Energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen Uniperin osakkeista – kaupan arvo 3,76 miljardia yle.fi. 8.1.2018. Viitattu 25.2.2018.
  51. ↑ a b Matti Kankare: Aikamoinen selkävoitto Uniperista, herra Lundmark! Talouselämä. Viitattu 17.6.2019.
  52. ↑ Valtataistelu Uniperissa kääntyi Fortumin voitoksi – Uniperin toimitusjohtaja ja talousjohtaja lähtevät Helsingin Sanomat. 5.2.2019. Viitattu 10.6.2019.
  53. ↑ a b Rosa Lampela: Uniper rakentaa hiilivoimaa ja suunnittelee kannetta Alankomaita vastaan – Fortum uppoaa yhä pahemmin Keski-Euroopan hiilitaisteluun Kauppalehti. Viitattu 28.11.2019.
  54. ↑ Hallitus sopi kivihiilen kieltolaista: Vuonna 2025 luopuville energiayhtiöille tukipaketti, täyskielto voimaan 2029 Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2019.
  55. ↑ Germany agrees to phase out coal power by 2038 BBC News. 16.1.2020. Viitattu 21.5.2020. (englanniksi)
  56. ↑ Bundesregierung beschließt Kohleausstiegsgesetz Home Page. Viitattu 21.5.2020. (englanniksi)
  57. ↑ Fortum saa vihdoin havittelemansa määräysvallan Uniperista – Miksi haluatte ostaa lisää hiilivoimaa, toimitusjohtaja Pekka Lundmark? Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2019.
  58. ↑ Juuso Parviainen: Maailman parhaista luottoluokittajista jo kaksi pohtii Fortumin luottoluokituksen alentamista Kauppalehti. Viitattu 28.11.2019.
  59. ↑ a b Kyösti Jurvelin: Saako ”likaiseksi yhtiöksi” muuttuva Fortum Putinilta Uniper-apua? Sijoittajista osa kummissaan Kauppalehti. Viitattu 28.11.2019.
  60. ↑ Jukka Lehtinen: Fortum sai viranomaishyväksynnän Uniper-enemmistöomistuksesta Venäjällä Kauppalehti. Viitattu 11.3.2020.
  61. ↑ Ympäristöjärjestöt vaativat valtion omistajaohjaukselta ilmastotoimia: Fortumille, Vapolle ja Finnairille velvollisuus tehdä nollapäästösuunnitelma Helsingin Sanomat. 3.11.2019. Viitattu 28.11.2019.
  62. ↑ Kauppalehti: Fortum kasvoi maailmanluokkaan Kauppalehti. Viitattu 3.12.2020.
  63. ↑ Ympäristöjärjestöt laskivat: Fortum on Uniper-kaupan myötä yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä YLE Uutiset.
  64. ↑ Yritykset koronakriisissä: Fortum selvisi sähkön hintaromahduksesta kuivin jaloin – tytäryhtiö tahraa mainetta, mutta tuo hurjasti hilloa Yle Uutiset. Viitattu 26.5.2020.
  65. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Pekka Lähteenmäki: Fortum lataa miljardipanokset tuuleen ja aurinkoon ja hyökkää sitten vetybuumiin – ”Olemme saman murroksen äärellä, jossa olimme kymmenen vuotta sitten uusiutuvissa” Talouselämä. Viitattu 18.12.2020.
  66. ↑ Näin valtio-omistaja kommentoi Fortumin ja WWF:n ilmastovääntöä – ympäristöjärjestö pettyi pahasti energiayhtiön suositukseen Ilta-Sanomat. 24.2.2020. Viitattu 26.5.2020.
  67. ↑ Nokian toimitusjohtaja vaihtuu: Rajeev Surin seuraajan Pekka Lundmarkin nimi oli vuosia Nokian hallituksen listoilla Helsingin Sanomat. 2.3.2020. Viitattu 13.3.2020.
  68. ↑ Energiayhtiö Fortum pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä Yle Uutiset. Viitattu 3.12.2020.
  69. ↑ a b Fortumin tulos pomppasi kaasu- ja hiilituottaja Uniperin ansiosta – yhtiö myy Baltian lämpöyhtiönsä Yle Uutiset. Viitattu 27.5.2021.
  70. ↑ a b c d Mäntylä, Juha-Matti: Fortumin tytäryhtiössä ammotti miljardien riski, johon yhtiö ei puuttunut – nyt toimitusjohtaja kertoo oman versionsa syistä, jotka johtivat jättitappioihin Yle Uutiset. 25.8.2022. Viitattu 7.9.2022.
  71. ↑ a b Mäntylä, Juha-Matti: Fortum nosti Venäjän liiketoimintojen arvoa ruplan kurssin perusteella – oma pääoma pysyi niukasti plussan puolella Yle Uutiset. 25.8.2022. Viitattu 7.9.2022.
  72. ↑ Ratkaisun hetket käsillä: Loviisan ydinvoimalan kohtalosta päätetään muutaman viikon sisällä mtvuutiset.fi. 15.1.2023. Viitattu 2.2.2023.
  73. ↑ Rono Nihtinen: Fortum ei enää suunnittele liiketoimintojen myyntiä markkinaheilunnan vuoksi Tekniikka&Talous. 3.3.2022. Viitattu 17.8.2023.
  74. ↑ a b Reunamäki, Ilmari ja Toivanen, Olli-Pekka: Venäläislehti: Fortumin Venäjän-toimintojen myynti on jäissä Putinin käskystä Yle Uutiset. 9.8.2022. Viitattu 7.9.2022.
  75. ↑ Suomi ehti ennen Viroa: Järkälemäinen kaasulaiva sijoitetaan Inkooseen – näin "kaasumuunnin" eli kelluva LNG-terminaali toimii Yle Uutiset. 9.6.2022. Viitattu 2.2.2023.
  76. ↑ a b Lindholm, Petteri ja Muilu, Hannele: Valtio valmisteli ohituskaistalta Fortumille yli 2 miljardin kriisilainan Solidiumin kautta – näin toimitusjohtaja Rauramo kommentoi lainaa Yle Uutiset. 6.9.2022. Viitattu 7.9.2022.
  77. ↑ Jaskari, Kai: Rahoitusprofessori arvioi, että Fortum olisi voinut mennä konkurssiin ilman hätälainapakettia Yle Uutiset. 6.9.2022. Viitattu 7.9.2022.
  78. ↑ a b c Lindholm, Petteri ja Parviala, Antti: Fortum myy Uniper-osuutensa Saksan valtiolle puolella miljardilla, kahdeksan miljardin rahoitus palautuu Fortumille – Yle seuraa Yle Uutiset. 21.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  79. ↑ Energiakriisi | Fortum joutui rahapulassaan ottamaan äärimmäisen kalliin rahoituksen, johon muut energiayhtiöt eivät ole koskeneet: ”Kukaan ei ole hakenut eikä kysynyt” Helsingin Sanomat. 27.9.2022. Viitattu 30.9.2022.
  80. ↑ a b Energia | Fortum, Uniper ja Saksa sopivat Uniper-myynnin ehdoista – Fortumin osake kallistuu Helsingin Sanomat. 19.12.2022. Viitattu 2.2.2023.
  81. ↑ a b Henri Koponen: Fortumin tulos koheni loppuvuonna odotettua enemmän – Luvassa myös osinkoa Talouselämä. Viitattu 2.3.2023.
  82. ↑ Antti Mustonen: Fortum julkisti ”arvoa tuottavan strategian” – Yhtiö linjaa myös tiukemmat ympäristötavoitteet Arvopaperi. Viitattu 2.3.2023.
  83. ↑ a b c d Yritykset | Hyvästit Venäjälle ja osinkopolitiikka uusiksi – näin Fortum aikoo uudistua Helsingin Sanomat. 2.3.2023. Viitattu 2.3.2023.
  84. ↑ Aurinkopaneelit www.fortum.fi. Viitattu 18.7.2018.
  85. ↑ Aurinkoenergia – ehtymätön energianlähde www.fortum.fi. Viitattu 28.5.2019.
  86. ↑ a b c Voimalaitoksemme www.fortum.fi. Viitattu 26.9.2022.
  87. ↑ Yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto www.fortum.fi. Viitattu 26.9.2022.
  88. ↑ Fortumin Meri-Porin suuren hiilivoimalan tulevaisuus esille kesällä 2020 – Suomen suurin hiilivoimala on vasta käyttöikänsä puolivälissä. www.satakunnankansa.fi. Viitattu 28.11.2019.
  89. ↑ a b Fortum valmistelee Meri-Porin voimalaitoksen käyttöönottoa www.iltalehti.fi. Viitattu 26.9.2022.
  90. ↑ Suomenojan CHP-laitos www.fortum.fi. Viitattu 28.11.2019.
  91. ↑ Klaus Nurmi: Hiilen polttaminen hupenee – Espooseen havitellaan isoja datakeskuksia lämmönlähteeksi Länsiväylä. Viitattu 28.11.2019.
  92. ↑ a b Yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto www.fortum.fi. Viitattu 4.7.2019.
  93. ↑ Espoo aikaistaa kivihiilestä luopumista vuoteen 2025 - Fortum sulkee toisen kivihiilivoimalan jo ensi kesänä Kuntatekniikka. 24.9.2019. Viitattu 13.3.2020.
  94. ↑ Anni Virtapuro: Fortum avaa kaukolämpöverkot STEK. Viitattu 4.7.2019.
  95. ↑ Voisiko sinunkin taloyhtiösi säästää energialaskussa myymällä tulevaisuudessa hukkalämpöä? Selvitä ainakin nämä asiat Yle Uutiset. Viitattu 4.7.2019.
  96. ↑ Avoin kaukolämpö www.fortum.fi. Viitattu 4.7.2019.
  97. ↑ Jari Pietiläinen: Fortumilta 20 megawatin jättihanke Espooseen – nostaa hiilineutraalin kaukolämmön huippuunsa Helsingin Uutiset. Viitattu 4.7.2019.
  98. ↑ Fortum rakentaa uuden biolämpölaitoksen Kivenlahteen Yle Uutiset. Viitattu 4.7.2019.
  99. ↑ ”Tervetuloa Kivenlahden uudelle biolämpölaitokselle! (Fortumin YouTube-kanava, 15.12.2020)”.
  100. ↑ Anu Haapala: Tiivis rakentaminen edellyttää lisää viilennystä - "Aiemmin se oli enemmän sellaista luksusta" Kauppalehti. Viitattu 4.7.2019.
  101. ↑ Anu Haapala: Kaukokylmä säästää tilaa Kauppalehti. Viitattu 4.7.2019.
  102. ↑ Kaukokylmä www.fortum.fi. Viitattu 4.7.2019.
  103. ↑ Ekokem on nyt Fortum – EKOKEM Ekokem.com. Viitattu 19.6.2017.
  104. ↑ a b c Elina Hakola: Fortum kolminkertaistaa uusiomuovin käsittelykapasiteettinsa – "Suomen ratkaisuille maailmanlaajuista kysyntää" Talouselämä. Viitattu 14.6.2019.
  105. ↑ Kiinasta tilattujen pakettien muovin kierrättäminen on usein mahdotonta – Kierrätyksessä shampoopulloista saadaan viemäriputkia Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2019.
  106. ↑ Fortum aloittaa sähköautojen akkujen laajamittaisen kierrätyksen: ”Harvinaiset metallit saadaan takaisin kiertoon” Helsingin Sanomat. 25.3.2019. Viitattu 14.6.2019.
  107. ↑ Vuoden ilmastoteko www.vuodenilmastoteko.fi. Viitattu 19.6.2017.
  108. ↑ Tommi Lempinen: Fortum muuttaa sähköautojen latausmaksuja tästä päivästä alkaen – tässä ovat uudet hinnat Ilta-Sanomat. 1.4.2021. Viitattu 17.8.2023.
  109. ↑ Tuulivoima – hiilidioksidipäästötöntä sähköntuotantoa www.fortum.fi. Viitattu 28.5.2019.
  110. ↑ Vesivoimalaitokset fortum.fi. Viitattu 26.9.2022.
  111. ↑ Vesivoima – joustavaa puhdasta energiaa www.fortum.fi. Viitattu 26.9.2022.
  112. ↑ Ägarstrukturen på elmarknaden. Vem äger vad på den svenska elmarknad, s. 9–10. Internet Archivessa, tallennettu 27.10.2007. Energimarknadsinspektionen, 2006. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 14.3.2014). (ruotsiksi)
  113. ↑ Fortum ja Rosatom ydinvoimayhteistyöhön 30.11.2010. Mtv. Viitattu 14.3.2014.
  114. ↑ Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen 5.8.2015. Yle uutiset. Viitattu 25.2.2018.
  115. ↑ STT: Fortum: Fennovoiman ydinvoimalaprojektilla ei perusteita jatkaa Suomessa Ilta-Sanomat. 2.5.2022. Viitattu 26.9.2022.
  116. ↑ Kauppa | Hyökkäyssota ei pysäyttänyt idänkauppaa täysin: Venäjältä tihkuu edelleen tavaraa Suomeen Helsingin Sanomat. 29.11.2022. Viitattu 30.11.2022.
  117. ↑ Geotermisen lämpövoimalan poraukset alkavat Espoossa – tavoitteena tuottaa kymmenen prosenttia kaupungin lämmöstä 05.08.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.6.2015.
  118. ↑ Otaniemessä porattiin Suomen syvin reikä 6,4 kilometrin syvyyteen – ja se saattaa ratkaista energiaongelmamme Helsingin Sanomat. 26.4.2018. Viitattu 10.6.2019.
  119. ↑ Kilometrien syvyyteen yltävät poraukset jatkuvat elokuussa Espoon Otaniemessä – Geolämpölaitos ensi vuonna koekäyttöön Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2019.
  120. ↑ Puhtaan energian jättilaitos kariutui, kun luonto päihitti insinöörit – Fortum vetäytyi St1:n geotermisestä pilotista Espoossa Yle Uutiset. 22.4.2022. Viitattu 26.9.2022.
  121. ↑ Fortumin pääkonttori muuttaa Espoon Keilaniemessä www.fortum.fi. Viitattu 28.5.2019.
  122. ↑ Konsernin johtoryhmä www.fortum.fi. Viitattu 15.4.2023.
  123. ↑ Hallitus www.fortum.fi. Viitattu 15.4.2023.
  124. ↑ Fortum Taloudelliset tiedot 2021 2021. Fortum. Viitattu 26.9.2022.
  125. ↑ etusivu Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy. Viitattu 29.12.2011.
  126. ↑ TSME:stä TSE Aamuset. Viitattu 13.7.2103.
  127. ↑ Koski, Joni: Voimalaitoksella vihkiäiset. Rannikkoseutu, 5.12.2017, nro 96, s. 4. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.
  128. ↑ Allekirjoitukset vahvistivat seudullisen energiaratkaisun ts.fi. 28.12.2011. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 28.12.2011.
  129. ↑ Fortum Kestävä kehitys 2016 Fortum. Viitattu 19.6.2017.
  130. ↑ Fortum sustainability report 2019 fortum.com.
  131. ↑ Uniper sustainability report 2019 cr.uniper.energy.
  132. ↑ Fortumin yhtiökokous hylkäsi WWF:n ympäristöehdotuksen, minkä seurauksena pääkonttorilla osoitettiin mieltä virtuaalisesti – mielenosoitus lähti viraaliksi Helsingin Sanomat. 24.4.2020. Viitattu 26.5.2020.
  133. ↑ | Nimeke = CDP Nordic 260 Climate Change Report 2012 | Julkaisija = Carbon Disclosure Project | Viitattu = 27.2.2014
  134. ↑ Fortumin kestävän kehityksen raportti 2012 27.3.2013. Fortum Oyj. Viitattu 27.2.2014.
  135. ↑ a b Sähkön alkuperätakuu, Energiaviraston kotisivut Energiavirasto. Viitattu 14.3.2014.
  136. ↑ Relapsing - Fortum buying into Uniper makes it one of Europe’s most polluting power companies 26.3.2019. Europe Beyond Coal. Viitattu 10.6.2020.
  137. ↑ Elli Harju: Fortum saastuttaa pian enemmän kuin koko Suomi – professori: uusi hiilivoimala on huono signaali kehitysmaille, Intialle ja Kiinalle Iltalehti. 2.4.2020. Viitattu 15.8.2021.
  138. ↑ Antti Koistinen, Stina Brännare, Pekka Pantsu: Fortum sotkeutui sakeaan soppaan Saksassa – Toimitusjohtaja Pekka Lundmark, miksi te ette estä kohutun hiilivoimalan käynnistämistä? YLE Uutiset. 6.2.2020. Viitattu 15.8.2021.
  139. ↑ Tapio Nurminen: Siemensin ”lipsahdus” paljastaa millainen sontakasa Fortumin Uniper-rasite on Kauppalehti. 13.1.2020. Viitattu 15.8.2021.
  140. ↑ Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin – Uusi hiilivoimala nosti Saksassa myrskyn, jota suomalaisfirma ei osannut täysin ennakoida Yle Uutiset. 21.2.2020. Viitattu 28.8.2021.
  141. ↑ Fortum saastuttaa pian enemmän kuin koko Suomi – professori: uusi hiilivoimala on huono signaali kehitysmaille, Intialle ja Kiinalle Iltalehti. 2.3.2020. Viitattu 28.8.2021.
  142. ↑ History of the power plant - Stop Datteln 4 Fridays for Future Germany. Viitattu 28.8.2021.
  143. ↑ Kyösti Jurvelin: Fortumin Datteln-sotkussa oikeuden päätös: Hiilivoimalan sijaintipaikan kaava oli laiton Kauppalehti. 30.8.2021. Viitattu 19.10.2021.
  144. ↑ German court annuls permit for newest coal plant Montel Online. 26.8.2021. Viitattu 28.8.2021.
  145. ↑ Järjestöt: Fortumin uusi strategia on pettymys – ei suunnitelmaa fossiilisista luopumiseksi - Hiilivapaa Suomi hiilivapaasuomi.fi. Viitattu 28.8.2021.
  146. ↑ Climate Analytics: A Stress Test for Coal in Europe under the Paris Agreement climateanalytics.org. 2017. Viitattu 28.8.2021.
  147. ↑ Fortum edistää fossiili-investointeja Atlantin molemmin puolin ja lobbaa maakaasuun puolesta - Greenpeace Suomi greenpeace.org. 3.11.2020. Viitattu 28.8.2021.
  148. ↑ Opposition abounds for Nova Scotia's planned LNG export facility Canada's National Observer. 22.6.2021. Viitattu 28.8.2021.
  149. ↑ a b Voiko Alankomaat määrätä Fortumin omistaman Uniperin hiilivoimalan kiinni ilman, että maksaa korvauksia? Uniper haluaa selvittää oikeudessa Yle Uutiset. 16.4.2021. Viitattu 28.8.2021.
  150. ↑ Fortumin tytäryhtiö Uniper haastaa Hollannin päätöksen sulkea hiilivoimalat Helsingin Sanomat. Viitattu 28.8.2021.
  151. ↑ Ympäristöaktivisti Elijah on neljättä päivää syömättä – odottaa teltassa ministeri Tytti Tuppuraista keskellä Helsinkiä MTV Uutiset. 27.5.2021. Viitattu 28.8.2021.
  152. ↑ Ympäristöaktivisti Elijahin seitsemän päivän nälkälakko päättyi ministerin tapaamiseen: "Energiatasoni oli jo todella alhaalla" MTV Uutiset. 31.5.2021. Viitattu 28.8.2021.
  153. ↑ WWF:n aloite ei mene läpi fortumin yhtiökokouksessa – valtio-omistajan perustelut eivät vakuuta WWF:ää - WWF Suomi wwf.fi. 30.3.2020. Viitattu 28.8.2021.
  154. ↑ Hilla Körkkö: Fortumin yhtiökokous hylkäsi WWF:n ympäristö­ehdotuksen, minkä seurauksena pääkonttorilla osoitettiin mieltä virtuaalisesti – mielenosoitus lähti viraaliksi Helsingin Sanomat - Nyt.fi. 24.4.2020. Viitattu 28.8.2021.
  155. ↑ Hilla Körkkö: Fortum on pitkään haikaillut toimista ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi (mainoksissa), mutta kieltäytyi ehdotuksesta sitoutua siihen – soitimme Helsingin Sanomat - Nyt.fi. 27.2.2020. Viitattu 28.8.2021.
  156. ↑ Otto Bruun: Mistä Fortumin on vaiettava, siitä pitää puhua otto-bruun.medium.com. 23.11.2021. Viitattu 28.8.2021.
  157. ↑ Arla Kanerva: Nelonen sai JSN:ltä langettavan päätöksen Riku Rantalan ilmastosarjasta, jota sponsoroi Fortum Helsingin Sanomat. 17.6.2021. Viitattu 28.8.2021.
  158. ↑ Kantelu Julkisen sanan neuvostolle “Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta” -televisio-ohjelmasta hiilivapaasuomi.fi. 24.2.2021. Viitattu 28.8.2021.
  159. ↑ Sonerva, Anniina: Kuluttaja-asiamies puuttui Fortumin viherpesuun www.iltalehti.fi. Viitattu 31.8.2022.
  160. ↑ Ines Sirén, Heikki Valkama: Fortum palkkasi some-asiantuntijan muokkaamaan yhtiön Wikipedia-artikkelia: "Saastuttaa" muuttui "hiilidioksidipäästöiksi" – moni firma maksaa muokkauksista Yle Uutiset. 10.6.2020. Viitattu 28.9.2022.
  161. ↑ Nieminen, Tommi ja Junkkari, Marko: Talous | Fortumin johto järkyttyi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan – Siperian markkinoille lähtenyt valtionyhtiö ohitti selkeät varoitusmerkit ja joutunee nyt myymään voimalaitoksensa alennuksella Helsingin Sanomat. 3.7.2022. Viitattu 3.7.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fortum&oldid=22203166”