Ero sivun ”Suomen kansallismuseo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Museorakennuksen arkkitehtuuri: Tarkennusta: Museon suunnitteli toimisto G-L-S, Saarinen jatkoi loppuun
fix tietolaatikko, suunnittelijat tekstin mukaan
Rivi 10: Rivi 10:
| valmistumisvuosi = 1910
| valmistumisvuosi = 1910
| avautumisvuosi = 1916
| avautumisvuosi = 1916
| suunnittelijat = [[Herman Gesellius]]<br> [[Armas Lindgren]]<br> [[Eliel Saarinen]]
| suunnittelija = arkkitehtitoimisto [[Gesellius, Lindgren, Saarinen]]<br>toimiston lopetettua [[Eliel Saarinen]]
| omistaja = [[Senaatti-kiinteistöt]]
| omistaja = [[Senaatti-kiinteistöt]]
| haltija =
| haltija =

Versio 26. heinäkuuta 2014 kello 07.52

Suomen kansallismuseo
Osoite Mannerheimintie 34
Sijainti Helsinki
Rakennustyyppi museo
Valmistumisvuosi 1910
Suunnittelija arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen
toimiston lopetettua Eliel Saarinen
Rakennuttaja Yleisten rakennusten ylihallitus
Urakoitsija rakennusmestarit August Pettersson ja Frans Johansson
Omistaja Senaatti-kiinteistöt
Julkisivumateriaali kivi, rappaus
Korkeus 53 metriä[1]
Huoneistoala näyttelytilat yli 3 100 m²
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Suomen kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa. Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 16 muuta museota, muun muassa Kulttuurien museo, Suomen merimuseo Kotkassa, Seurasaaren ulkomuseo sekä eri puolilla Suomea sijaitsevia henkilöhistoriallisia museoita, linnoja (Hämeen linna ja Olavinlinna) sekä kartanomuseoita.

Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä konservointilaitos ja keskusvarasto. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Mannerheimintien varrella.

Suomen kansallismuseon arkkitehtuurissa on piirteitä keskiaikaisista suomalaisista kirkoista ja linnoista sekä etenkin sisätiloissa kansainvälisestä art nouveau -tyylistä.

Museorakennuksen arkkitehtuuri

Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi Eliel Saarinen.[2] Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa kansallisromantiikkaa, ja sisäosat ovat pääasiassa jugendia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.[3] Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin 2000.

Museon sisääntuloaulan katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset kattofreskot, joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.

Näyttelyt

Perusnäyttely

Kansallismuseon perusnäyttely jakaantuu kuuteen osaan. Suomen esihistoria -osa on Suomen laajin arkeologinen perusnäyttely. Valtakunta-osa kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksestä keskiajalta Suomen itsenäistymiseen. Maa ja kansa -osa esittelee kansankulttuuria. 1900-luvun näyttely, ”Suomi Finland 1900”, esittelee 1900-luvun Suomen ja suomalaiset. Aarrekammiossa esitellään raha-, mitali-, kunniamerkki-, hopea-, koru- ja asekokoelmat. Työpaja VINTTI museon neljännessä kerroksessa on toiminnallinen näyttely.[4]

Kuvia Kansallismuseosta

Lähteet

Viitteet

  1. Kansallismuseo Emporis. Viitattu 11.3.2013. (englanniksi)
  2. Eliel Saarinen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  3. Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 139. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
  4. Kansallismuseon perusnäyttely 13.2.2013. Museovirasto. Viitattu 8.3.2013.

Aiheesta muualla