Ero sivun ”Mallan luonnonpuisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti poisti 2 Wikidatan sivulle d:q4357156 siirrettyä kielilinkkiä |
Ainakaan 2011-2012 ei ole vielä ollut poroaitaa (paitsi ilmeisesti Suomen ja Norjan rajalla), tuoreempia lähteitä en nopsalla googlauksella netistä löytänyt? |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Linnuista puistossa pesivät muun muassa [[sepelrastas]] ja [[piekana]]. |
Linnuista puistossa pesivät muun muassa [[sepelrastas]] ja [[piekana]]. |
||
Läheinen [[Helsingin yliopisto]]n [[Kilpisjärven biologinen asema]] on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitsee tunnettu [[Kitsiputous]] |
Läheinen [[Helsingin yliopisto]]n [[Kilpisjärven biologinen asema]] on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitsee tunnettu [[Kitsiputous]] (Kihtsekords). |
||
[[Poro]]jen laidunnus luonnonpuiston alueella on kielletty, mutta sitä tapahtuu jonkin verran.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.kaleva.fi/teemat/luonto/poronlaidunnus-ei-uhkaa-mallan-kasveja/548705/ | Nimeke =Poronlaidunnus ei uhkaa Mallan kasveja | Tekijä =Rahko, Pekka | Selite = | Julkaisu =Kaleva.fi | Ajankohta =1.12.2003 | Julkaisija = | Viitattu = 20.3.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/uutiset/mallalle_poroaita_aikaisintaan_ensi_vuonna/5333533 | Nimeke =Mallalle poroaita aikaisintaan ensi vuonna | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Yle.fi | Ajankohta =29.3.2011 (päiv. 6.6.2012) | Julkaisija = | Viitattu = 20.3.2014 }}</ref> |
|||
Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä pitkin, joita on 15 kilometriä. Retkeilypolku vie [[Kolmen valtakunnan rajapyykki|kolmen valtakunnan rajapyykille]], joka sijaitsee puiston läntisessä ääripäässä. |
Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä pitkin, joita on 15 kilometriä. Retkeilypolku vie [[Kolmen valtakunnan rajapyykki|kolmen valtakunnan rajapyykille]], joka sijaitsee puiston läntisessä ääripäässä. |
||
| Rivi 29: | Rivi 31: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* {{Commonscat-rivi|Malla Strict Nature Reserve}} |
* {{Commonscat-rivi|Malla Strict Nature Reserve}} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä =Jokinen, Mikko (toim.) | Nimeke =Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa | Vuosi =2005 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Metsäntutkimuslaitos, Kolarin tutkimusasema | Tunniste =ISBN 951-40-1957-1 | www =http://www.metla.fi/julkaisut/mt/2005/mt-941.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = }} |
|||
{{Suomen luonnonpuistot}} |
{{Suomen luonnonpuistot}} |
||
Versio 20. maaliskuuta 2014 kello 01.45
Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuojelualue Enontekiöllä, Käsivarren Lapissa. Kilpisjärven pohjoisrannalla sijaitsevassa puistossa kohoavat Iso-Mallan (951,9 m) ja Pikku-Mallan (738,5 m) tunturit. Sen halki idästä länteen kulkee yhteispohjoismainen Kalottireitti. Puisto on ollut suojeltuna vuodesta 1916 alkaen ja Suomen ensimmäiseksi luonnonpuistoksi se tuli vuonna 1938. Luonnonpuiston pinta-ala on 30 km² ja sitä hallinnoi Metsäntutkimuslaitos.
Luonto
Alueella on kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta Suomen monipuolisin tunturikasvilajisto. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanatunturilla tai muun Käsivarren alueella.
Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille. Lajistoon kuuluvat muun muassa lapinalppiruusu, jääleinikki, tunturikallioinen, arnikki, pahta-ailakki ja tunturikatkero. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 putkilokasvilajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan kaledonisesta kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista liuskeista ja dolomiitista. Alueelta on myös löydetty Suomen ainoa pikkulehdokki.[1]
Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, muun muassa tunturisiilikäs, pohjansiilikäs, arnikkikoisa, jota on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta vuosina 1929, 1934 ja 1936,[2] ja tunturikeltaperhonen.
Linnuista puistossa pesivät muun muassa sepelrastas ja piekana.
Läheinen Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitsee tunnettu Kitsiputous (Kihtsekords).
Porojen laidunnus luonnonpuiston alueella on kielletty, mutta sitä tapahtuu jonkin verran.[3][4]
Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä pitkin, joita on 15 kilometriä. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston läntisessä ääripäässä.
Lähteet
- METLA. Malla-Saana alue
- KILPISJÄRVI.ORG
- Metsähallitus: Luontoon.fi: Käsivarren Lapin nähtävyydet
- Metsäntukimuslaitos: Metsäntutkimus 3/2001, s. 6.
- Härkönen, T., Laitinen, J. ja Räntilä, K.: Luontomatkailijan Suomi. Otava. 1993, s. 341–343. ISBN 951-1-11522-7.
Viitteet
- ↑ Mäkelä, Anniina: Suomesta löytyi uusi kämmekkälaji 15.9.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.10.2009.
- ↑ Mikkola, Kauri et al: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto, s. 205. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3317-6.
- ↑ Rahko, Pekka: Poronlaidunnus ei uhkaa Mallan kasveja Kaleva.fi. 1.12.2003. Viitattu 20.3.2014.
- ↑ Mallalle poroaita aikaisintaan ensi vuonna Yle.fi. 29.3.2011 (päiv. 6.6.2012). Viitattu 20.3.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mallan luonnonpuisto Wikimedia Commonsissa
- Jokinen, Mikko (toim.): Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa. Metsäntutkimuslaitos, Kolarin tutkimusasema, 2005. ISBN 951-40-1957-1. Teoksen verkkoversio (PDF).
