Ero sivun ”Juha (vuoden 1937 elokuva)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
lisätään
p luokka
Rivi 48: Rivi 48:


[[Luokka:Vuoden 1937 elokuvat]]
[[Luokka:Vuoden 1937 elokuvat]]
[[Luokka:Nyrki Tapiovaaran ohjaamat elokuvat]]
[[Luokka:Suomalaiset mustavalkoelokuvat]]
[[Luokka:Suomalaiset mustavalkoelokuvat]]
[[Luokka:Romaaneihin perustuvat elokuvat]]
[[Luokka:Suomalaiset romaaneihin perustuvat elokuvat]]
[[Luokka:Draamaelokuvat]]
[[Luokka:Suomalaiset draamaelokuvat]]
[[Luokka:Nyrki Tapiovaaran ohjaamat elokuvat]]

Versio 26. marraskuuta 2013 kello 02.14

Juha
Ohjaaja Nyrki Tapiovaara
Käsikirjoittaja Heikki Aho
Björn Soldan
Nyrki Tapiovaara
Perustuu Juhani Ahon romaaniin Juha, 1911
Tuottaja Heikki Aho
Säveltäjä Helvi Leiviskä
Kuvaaja Björn Soldan
Olavi Gunnari
Leikkaaja Heikki Aho
Björn Soldan
Pääosat Hannes Närhi
Irma Seikkula
Walle Saikko
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Aho & Soldan
Ensi-ilta 24. tammikuuta 1937
Kesto 100 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Juha on Nyrki Tapiovaara Juhani Ahon saman nimiseen romaaniin perustuva suomalainen elokuva vuodelta 1937. Tapiovaaran esikoisohjaus on toinen aiheesta tehty filmatisointi, ensimmäinen on Mauritz Stillerin ruotsalainen mykkäelokuva Juha (Johan) vuodelta 1921. Tapiovaaran versiota on luonnehdittu ensimmäiseksi elokuvaksi, jossa Suomen luonto näyttäytyy elimellisenä osana eikä vain taustana tapahtumille. Tarina noudattelee Ahon samannimistä alkuperäisteosta. Juha esitettiin televisiossa ensi kerran 10. syyskuuta 1961, päivänä, jolloin Nyrki Tapiovaara olisi täyttänyt 50 vuotta.

Elokuvan on saanut kriitikot luonnehtimaan Tapiovaaraa jo esikoisellaan monia pitkän uran tehneitä näkemyksellisemmäksi elokuvantekijäksi. Elokuvassa yhdistyvät herkkään luontokuvaukseen selkeä rakenne ja tarkka kerronta vivahteikkaine luonnealalyyseineen.[1][2]

Syntyhistoria

Juhani Ahon pojat Heikki Aho ja Björn Soldan pyysivät Tapiovaaraa ohjaamaan elokuvan isänsä romaanista, vaikka Tapiovaaran näkemys oli, että elokuvien ei pitäisi pohjautua sovinnaisiin klassisiin kirjallisiin lähteisiin. Lisäksi miehet olivat käyneet sanasotaa syksyllä 1935: Tapiovaara oli kirjoittanut Kinolehteen poleemisia mietteitään lyhytelokuvasta ja saanut ärhäkän vastineen lyhytelokuvavalmistamo Aho & Soldanilta. Pintaa syvemmältä katsoen Juha tarjosi herkullisen pohjan ajattomalle yhteiskuntakuvaukselle ja tarkalle psykologiselle erittelylle. Lisäksi se oli Tapiovaaralle näytönpaikka.

Kuvauspaikat

Vuonna 1921 kuollut Juhani Aho ei ollut suosiossa 1930-luvulla, uusi sukupolvi kapinoi edellisen polven perintöä vastaan. Aho, Soldan ja Tapiovaara kulkivat siis vastavirtaan alkaessaan tehdä Juhasta elokuvaa kesällä 1936. Kuvausryhmä majoittui kahdeksaksi viikoksi Kuusamon pohjoiskolkkaan Kitkajoen yläjuoksulle lähelle Kallunkijärveä. Elokuvan vesimatkat kuvattiin Kitkajoen ja Oulankajoen koskilla. Kuvallinen ennakkosuunnittelu oli tarkkaa. Nyrki Tapiovaaran veli, Tapio Tapiovaara oli mukana sisäkuvien lavastajana ja piirsi kuvasarjoja tukemaan käsikirjoitusta.

Henkilökuvaus

Alkuperäisteos on elokuvasovitukselle ihanteellinen. Henkilöitä on vähän, juoni on selkeä ja käänteet sekä huippukohdat ovat selkeästi esillä. Tapiovaara nosti luonnon hallitsevaan asemaan, hänen kuvakielensä liitti ihmiset elimellisesti ympäristöönsä ja luonnon neljään peruselementtiin, maahan, veteen, tuleen ja ilmaan. Elokuvan sisäkuvia on sanottu maalauksellisen kauniiksi ja voimakkaan tunnelmallisiksi. Tapiovaaran ihmiskuvaus tekee elokuvan päähenkilöistä ajattomia, samalla kun he Aho-tutkija Juhani Niemen määritelmän mukaisesti säilyvät "perinnekantaisina tyyppeinä", jotka "ajautuvat kohtaloihinsa klassisen draaman yleispäteviä lakeja noudattaen". Elokuvassa nähdään Irma Seikkula ensimmäisessä pääosassaan. Aikalaiskritiikki kehui Seikkulan tulkintaa Marjasta, kun taas Hannes Närhen ilmaisukeinot Juhan roolissa arvioitiin liian teatraalisiksi. Shemeikkaa tulkinneen Walle Saikon puheilmaisua pidettiin kehittymättömänä, ja hänen kokemattomuutensa sanottiin paistaneen läpi.

Muita Juha-elokuvia

Lähteet

  1. Päivän elokuvia, Tv-maailma, 36/2011 sivu 5
  2. 10.9. Teemalauantai: Aho & Tapiovaara, Yle.fi 10.9.2011