Ero sivun ”John Munsterhjelm” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p vanhentuneiden linkkien päivitys using AWB |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Munsterhjelm teki useita marmori- ja pronssiveistoksia tunnetuista henkilöistä ([[Jean Sibelius]], Hjalmar Munsterhjelm, [[Adolf Paul]], [[R. A. Wrede]], [[Fr. Saltzman]], [[Walter Runeberg]], [[Larin Kyösti]]). Hän teki myös 22 [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] valkoisten sankaripatsasta (muun muassa [[Kokkola]]an, [[Lokalahti|Lokalahdelle]] ja [[Joensuu]]hun), useita hautapatsaita ja lisäksi Munsterhjelm suunnitteli mitaleita sekä maalasi myös muotokuvia. Munsterhjelm käytti ensimmäisenä Suomessa keinotekoista [[graniitti]]a patsaiden materiaalina. |
Munsterhjelm teki useita marmori- ja pronssiveistoksia tunnetuista henkilöistä ([[Jean Sibelius]], Hjalmar Munsterhjelm, [[Adolf Paul]], [[R. A. Wrede]], [[Fr. Saltzman]], [[Walter Runeberg]], [[Larin Kyösti]]). Hän teki myös 22 [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] valkoisten sankaripatsasta (muun muassa [[Kokkola]]an, [[Lokalahti|Lokalahdelle]] ja [[Joensuu]]hun), useita hautapatsaita ja lisäksi Munsterhjelm suunnitteli mitaleita sekä maalasi myös muotokuvia. Munsterhjelm käytti ensimmäisenä Suomessa keinotekoista [[graniitti]]a patsaiden materiaalina. |
||
{{Sitaatti|Kauppatorin puoleisen pääkäytävän molemmin puolin seisoo, noin 3 metrin korkuista veistokuvaa. He kuvaavat työtä tai paremmin lepoa työn jälkeen. Mies ja nainen; seppä ja puutarhassa työskennellyt nainen, seisovat siinä rauhallisina, ehkä ajatellen osaansa. Niiden luoja, '''John Munsterhjelm''', on tehtävässään hyvin onnistunut. Se koristeellinen tyyli, mikä niissä on, jo herättää huomiota yksinkertaisilla "kubistisilla" pinnoilla, saavuttaen kuitenkin ne muodot, missä on pysyttävä. Siis tekotapa on kerrassaan osuttu. Hakkaustyön harmaaseen kiveen on kiitosta ansaitsevalla tavalla suorittanut Myntin kivilouhimo täällä.<small>– [[Eero Nelimarkka]]</small><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = "Taustatietoja: Vaasa-lehdessä kirjoitti 31.7.1913 nimimerkki E.N-a (= Eero Nelimarkka):" | Julkaisu = Vaasan patsaat ja muistomerkit. III Korkokuvat ja muistolaatat | Vuosi = 2008 | Numero = | Sivu = 121 }}</ref>}} |
|||
== Veistoksia == |
== Veistoksia == |
||
| Rivi 19: | Rivi 21: | ||
* [http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/henkilotiedot.asp?id=910 Suomen kuvataiteilijat-verkkomatrikkeli] |
* [http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/henkilotiedot.asp?id=910 Suomen kuvataiteilijat-verkkomatrikkeli] |
||
* [http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/patsaat/munsterh.htm Tampereen kaupungin julkiset veistokset ja monumentit] |
* [http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/patsaat/munsterh.htm Tampereen kaupungin julkiset veistokset ja monumentit] |
||
== Viitteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{AAKKOSTUS:Munsterhjelm, John}} |
{{AAKKOSTUS:Munsterhjelm, John}} |
||
Versio 1. huhtikuuta 2013 kello 15.45
Johan Hjalmar (John) Munsterhjelm (11. joulukuuta 1879 Tuulos – 16. elokuuta 1925) oli suomalainen kuvanveistäjä.
Munsterhjelmin vanhemmat olivat taidemaalari Magnus Hjalmar Munsterhjelm ja Olga Mathilda Tanninen. Hän kävi polyteknisen opiston ja opiskeli Saksassa Kunstgewerbemuseumschulessa Berliinissä 1902–1903 sekä Tanskassa Kuninkaallisessa kuvaamataidekorkeakoulussa Charlottenburgissa 1904–1907. Munsterhjelm asui Saksassa vuosina 1902–1911.
Munsterhjelm teki useita marmori- ja pronssiveistoksia tunnetuista henkilöistä (Jean Sibelius, Hjalmar Munsterhjelm, Adolf Paul, R. A. Wrede, Fr. Saltzman, Walter Runeberg, Larin Kyösti). Hän teki myös 22 Suomen sisällissodan valkoisten sankaripatsasta (muun muassa Kokkolaan, Lokalahdelle ja Joensuuhun), useita hautapatsaita ja lisäksi Munsterhjelm suunnitteli mitaleita sekä maalasi myös muotokuvia. Munsterhjelm käytti ensimmäisenä Suomessa keinotekoista graniittia patsaiden materiaalina.
»Kauppatorin puoleisen pääkäytävän molemmin puolin seisoo, noin 3 metrin korkuista veistokuvaa. He kuvaavat työtä tai paremmin lepoa työn jälkeen. Mies ja nainen; seppä ja puutarhassa työskennellyt nainen, seisovat siinä rauhallisina, ehkä ajatellen osaansa. Niiden luoja, John Munsterhjelm, on tehtävässään hyvin onnistunut. Se koristeellinen tyyli, mikä niissä on, jo herättää huomiota yksinkertaisilla "kubistisilla" pinnoilla, saavuttaen kuitenkin ne muodot, missä on pysyttävä. Siis tekotapa on kerrassaan osuttu. Hakkaustyön harmaaseen kiveen on kiitosta ansaitsevalla tavalla suorittanut Myntin kivilouhimo täällä.– Eero Nelimarkka[1]»
Veistoksia
- Jean Sibeliuksen pronssipatsas, 1909
- Suomen järvet, Vaha-Helmin puisto, Epilä, Tampere 1911
- Sonni-patsas, Suur-Merijoen kartano, siirretty myöh. Järvenpäähän
- Kaarle IX:n korkokuva, Vaasan kaupungintalo 1924
- P. E. Svinhufvudin ja C. G. E. Mannerheimin korkokuvat, Vaasan kaupungintalo 1924
Aiheesta muualla
Lähteet
- Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961
- Suomen kuvataiteilijat-verkkomatrikkeli
- Tampereen kaupungin julkiset veistokset ja monumentit
Viitteet
- ↑ "Taustatietoja: Vaasa-lehdessä kirjoitti 31.7.1913 nimimerkki E.N-a (= Eero Nelimarkka):". Vaasan patsaat ja muistomerkit. III Korkokuvat ja muistolaatat, 2008.