Ero sivun ”Tumajyvänen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
{{Commonscat|Cell nucleolus}} |
|||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
[[Luokka:Soluorganellit]] |
[[Luokka:Soluorganellit]] |
||
[[ar:نوية]] |
|||
[[az:Nüvəcik]] |
|||
[[id:Nukleolus]] |
|||
[[bs:Jedarce (biologija)]] |
|||
[[bg:Ядърце]] |
|||
[[ca:Nuclèol]] |
|||
[[cs:Jadérko]] |
|||
[[da:Kernelegeme]] |
|||
[[de:Nucleolus]] |
|||
[[et:Nukleool]] |
|||
[[en:Nucleolus]] |
|||
[[es:Nucléolo]] |
|||
[[eo:Nukleolo]] |
|||
[[eu:Nukleolo]] |
|||
[[fa:هستک]] |
|||
[[fr:Nucléole]] |
|||
[[gv:Myn-heshvean]] |
|||
[[gl:Nucléolo]] |
|||
[[ko:핵소체]] |
|||
[[hy:Կորիզակ]] |
|||
[[it:Nucleolo]] |
|||
[[he:גרעינון]] |
|||
[[kk:Ядрошық]] |
|||
[[la:Nucleolus]] |
|||
[[lt:Branduolėlis]] |
|||
[[hu:Sejtmagvacska]] |
|||
[[mk:Јадренце]] |
|||
[[nl:Nucleolus]] |
|||
[[ja:核小体]] |
|||
[[oc:Nucleòl]] |
|||
[[pl:Jąderko]] |
|||
[[pt:Nucléolo]] |
|||
[[ro:Nucleol]] |
|||
[[ru:Ядрышко]] |
|||
[[simple:Nucleolus]] |
|||
[[sk:Jadierko]] |
|||
[[sl:Jedrce]] |
|||
[[sr:Једарце]] |
|||
[[sh:Jedarce]] |
|||
[[sv:Nukleol]] |
|||
[[ta:கருவுட்பருனி]] |
|||
[[th:นิวคลีโอลัส]] |
|||
[[vi:Hạch nhân]] |
|||
[[tr:Çekirdekçik]] |
|||
[[uk:Ядерце]] |
|||
[[ur:مرکزیچہ]] |
|||
[[zh:核仁]] |
|||
Versio 21. maaliskuuta 2013 kello 16.56
Tumajyvänen eli nukleoli on tuman ribosomeja tuottava osa, joka muodostuu solunjakautumisen välivaiheen aikana. Tumajyväsiä on tuolloin vähintään yksi kappale ja ne erottuvat muuta tumaa tummempina alueina.
Tumajyvänen sisältää ribosomien rakenneosana toimivan RNA:n geenit.[1] Tuma voi sisältää 1–5 tumajyvästä. Suurimassa osassa tumista on vähintään yksi tumajyvänen, jolla ei ole kalvoa. Tumajyvänen sisältää proteiineja, DNA:ta ja RNA:ta. Lisäksi siinä kootaan yhteen ribosomien eri aineosat. Suurin osa solun ribosomaalisesta RNA:sta valmistuu tumajyväsessä ja osa siitä liittyy valkuaisaineisiin. Tämän jälkeen niiden eri aineosat siirtyvät tumakalvon aukkojen kautta solulimaan, missä niistä muodostuu ribosomeja.[2] Tumajyvänen erottuu mikroskopiassa suuren RNA-pitoisuutensa takia.
Lähteet
- Tast, Tyrväinen, Nyberg, Leinonen: Lukio 4, Koulun biologia: Solubiologia ja biotekniikka, s. 17. Otava, 1999. 951-1-15670-5.
- Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad, Kari C. Toverud: Ihmisen fysiologia, s. 63. WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-X. :
- Jyrki Heino, Matti Vuento: Biokemian ja solubiologian perusteet, s. 85. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6.
Viitteet
| ||||||||||||||||||||||||