Ero sivun ”Sosiaalinen konstruktionismi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Arvostelu: ei niin sanottu vaan evoluutiopsykologien esittämä
{{Asiantuntijalle|Ks. keskustelu}}
Rivi 1: Rivi 1:
{{Asiantuntijalle|Ks. [[Keskustelu:Sosiaalinen konstruktionismi|keskustelu]].}}
{{Sosiologia}}
{{Sosiologia}}
'''Sosiaalinen konstruktionismi''' on yleisnimi erilaisille tutkimussuunnille, joiden taustaoletuksena on [[Tieto|tiedon]] sosiaalinen rakentuminen. Sosiaalinen konstruktionismi tarkastelee sosiaalisen eli yhteisöllisen todellisuuden ja merkitysten rakentumista.<ref name="UTA">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/kulttuuri.html#Konstruktionismi | Nimeke=Sosiaalinen konstruktionismi | Julkaisu=Sosiaalipsykologian peruskurssi | Julkaisija=Tampereen yliopiston verkko-opinnot | Viitattu=3.6.2009}}</ref>
'''Sosiaalinen konstruktionismi''' on yleisnimi erilaisille tutkimussuunnille, joiden taustaoletuksena on [[Tieto|tiedon]] sosiaalinen rakentuminen. Sosiaalinen konstruktionismi tarkastelee sosiaalisen eli yhteisöllisen todellisuuden ja merkitysten rakentumista.<ref name="UTA">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/kulttuuri.html#Konstruktionismi | Nimeke=Sosiaalinen konstruktionismi | Julkaisu=Sosiaalipsykologian peruskurssi | Julkaisija=Tampereen yliopiston verkko-opinnot | Viitattu=3.6.2009}}</ref>

Versio 9. marraskuuta 2012 kello 22.15

Sosiaalinen konstruktionismi on yleisnimi erilaisille tutkimussuunnille, joiden taustaoletuksena on tiedon sosiaalinen rakentuminen. Sosiaalinen konstruktionismi tarkastelee sosiaalisen eli yhteisöllisen todellisuuden ja merkitysten rakentumista.[1]

Historia

Sosiaalisen konstruktionismin alkuteoksena pidetään yleensä Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin kirjaa Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (1966). Bergerin ja Luckmannin mukaan todellisuus on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakennettu, jaettu merkitysjärjestelmä, eikä ”aidon todellisuuden” heijastuma, siten kuten esimerkiksi tieteellisessä realismissa. Muun muassa narratiivisuuden ja diskurssien tutkimus ovat jatkaneet suuntauksen kehittelyä.[1] Bergeriin ja Luckmanniin vaikutti paljon Alfred Schützin fenomenologinen yhteiskuntafilosofia.

Arvostelu

Tunnettu sosiaalisen konstruktionismin kriitikkokenen mukaan?, ranskalainen fysiikan professori Alan Sokal onnistui julkaisemaan tiedelehdessä Social Text parodiajulkaisun, jonka tarkoitus oli paljastaa, kuinka sosiaalisen konstruktionistien piirissäkenen mukaan? on mahdollista kirjoittaa puhdasta siansaksaa ja saada artikkeli julkaistuksi, kunhan vain käyttää riittävän samanlaista sanastoa ja kieliasua kuin lehti yleensä käyttää.[2] Sokal myös julkaisi Jean Bricmont'n kanssa kirjan Fashionable Nonsense, jossa he arvostelivat ankarasti sosiaalista konstruktionismia ja postmodernia filosofiaa.

Muita arvostelevia näkemyksiä ovat esittäneet filosofi Paul Boghossian kirjassaan Fear of Knowledge[3] ja psykologi Bradley Franks kirjassaan Culture and Cognition: Evolutionary Perspectives[4], sekä Santa Barbaran koulukunnan evoluutiopsykologit John Tooby ja Leda Cosmides kirjassaan Adapted Mind.[5] Kirjassa Adapted Mind arvostellaan evoluutiopsykologian piirissä määriteltyä yhteiskuntatieteiden standardimallia, jonka eräänä filosofisena ulottuvuutena nähdään myös sosiaalinen konstruktionismi.

Katso myös

Lähteet

  1. a b Sosiaalinen konstruktionismi Sosiaalipsykologian peruskurssi. Tampereen yliopiston verkko-opinnot. Viitattu 3.6.2009.
  2. Sokal Alan: A Physicist Experiments With Cultural Studies.
  3. Boghossian, Paul: Fear of knowledge: Against relativism and constructivism. Oxford: Oxford University Press, 2006. ISBN 978-0-19928718-5. (englanniksi)
  4. Franks, Bradley: Culture and Cognition. Evolutionary Perspectives. Palgrave Macmillan, 2011.
  5. Barkow, Jerome H. & Cosmides, Leda & Tooby, John: The adapted mind: Evolutionary psychology and the generation of culture. New York: Oxford University Press, 1992. ISBN 978-0195101072. (englanniksi)

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla