Ero sivun ”Lucina Hagman” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Aiheesta muualla: - Hahaa, tämäpäs ei enää olekaan maksullinen!
Laajennetaan ja lähteistetään.
Rivi 3: Rivi 3:
| kuva =
| kuva =
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| kansanedustajana = [[22. toukokuuta]] [[1907]] – [[31. heinäkuuta]] [[1908]]<br>[[4. huhtikuuta]] [[1917]] – [[31. lokakuuta]] [[1917]]
| kansanedustajana = [[22. toukokuuta]] [[1907]] – [[31. heinäkuuta]] [[1908]]<br>[[4. huhtikuuta]] [[1917]] – [[31. lokakuuta]] [[1917]]<ref name="em" />
| eduskuntaryhmä = [[Nuorsuomalaisen puolueen eduskuntaryhmä]]
| eduskuntaryhmä = [[Nuorsuomalaisen puolueen eduskuntaryhmä]]
| vaalipiiri = [[Hämeen vaalipiiri|Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri]] (1907–1908)<br>[[Satakunnan vaalipiiri|Turun läänin pohjoinen vaalipiiri]] (1917)
| vaalipiiri = [[Hämeen vaalipiiri|Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri]] (1907–1908)<br>[[Satakunnan vaalipiiri|Turun läänin pohjoinen vaalipiiri]] (1917)
| syntymäaika = [[5. kesäkuuta]] [[1853]]
| syntymäaika = [[5. kesäkuuta]] [[1853]]<ref name="em">{{Edustajamatrikkeli|nro=910396}}</ref>
| syntymäpaikka = {{Suomen lippu}} [[Kälviä]], [[Suomi]]
| syntymäpaikka = {{Suomen lippu}} [[Kälviä]], [[Suomi]]<ref name="em" />
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|5|6|1853|6|9|1946}}
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|5|6|1853|6|9|1946}}<ref name="em" />
| kuolinpaikka = {{Suomen lippu}} [[Helsinki]], [[Suomi]]
| kuolinpaikka = {{Suomen lippu}} [[Helsinki]], [[Suomi]]<ref name="em" />
| puolue = [[Nuorsuomalainen Puolue]]
| puolue = [[Nuorsuomalainen Puolue]]<ref name="em" />
| ammatti =
| ammatti =
| uskonto =
| uskonto =
Rivi 19: Rivi 19:
}}
}}


'''Lucina Hagman''' ([[5. kesäkuuta]] [[1853]] [[Kälviä]] – [[6. syyskuuta]] [[1946]] [[Helsinki]]) oli suomalaisen [[naisasialiike|naisasialiikkeen]] pioneereja, [[Marttaliitto|Martta-järjestön]] perustaja sekä [[nuorsuomalainen puolue|nuorsuomalaisen puolueen]] kansanedustaja.
'''Lucina Hagman''' ([[5. kesäkuuta]] [[1853]] [[Kälviä]] – [[6. syyskuuta]] [[1946]] [[Helsinki]]) oli suomalainen koulunjohtaja, [[naisasialiike|naisasialiikkeen]] pioneeri, [[Marttaliitto|Martta-järjestön]] perustaja ja [[nuorsuomalainen puolue|nuorsuomalainen]] poliitikko. Hän oli yksi ensimmäisistä naiskansanedustajista.


==Elämä==
Hagman oli nimismies Nils Johan Erik Hagmanin ja Sofia Margareta Hagmanin tytär. Hän kävi [[Vaasa]]n ruotsalaisen tyttökoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi [[Jyväskylä]]n seminaarista [[1875]]. Hän toimi johtajana valmistavassa koulussa [[Hämeenlinna]]ssa ja Suomen ensimmäisessä suomenkielisessä yhteiskoulussa, [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa]] sekä [[Helsingin uusi yhteiskoulu|Helsingin Uudessa yhteiskoulussa]] vuoteen [[1933]].
Lucina Hagmanin vanhemmat olivat [[nimismies]] Nils Johan Erik Hagman ja Sofia Margareta Hagman (o.s. Nordman).<ref name="em" /> Hän oli nuorin perheen kuudesta lapsesta.<ref>Anne Ollila: [http://www12.uta.fi/kirjasto/nelli/verkkoaineistot/yht/lucinahagman.pdf Naimaton perheellinen nainen: Lucina Hagmanin perhe], osa teosta ''Monta tietä menneisyyteen'' (toim. Leena Rossi ja Hanne Koivisto). Tampereen yliopiston kirjasto 2006. Viitattu 27.9.2012.</ref> Vanhempia sisaruksia olivat muun muassa [[Sofia Hagman]] ja [[Tyko Hagman]]. Koti oli ruotsinkielinen, mutta Lucina Hagman oppi jo lapsena suomea. Perhe muutti 1865 Kälviältä [[Vaasa]]an, jossa Hagman suoritti nelivuotisen tyttökoulun. Hän toimi pari vuotta pienten lasten opettajana ja kouluttautui [[kansakoulu]]nopettajaksi [[Jyväskylä]]n seminaarissa, josta valmistui vuonna 1875. Hagman pääsi heti valmistuttuaan [[Hämeenlinna]]n valmistavan koulun johtajaksi, missä tehtävässä toimi vuoteen 1886.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=2705|nimi=Hagman, Lucina (1853 - 1946)|tekijä=Anne Ollila|ajankohta=1.3.1998}}</ref> Hän toimi samanaikaisesti myös kaupungin ruotsalaisen tyttökoulun matematiikan opettajana 1877–1881.<ref name="em" /> Hän oli kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä jo opiskeluaikanaan ja alkoi osallistua julkiseen keskusteluun 1880-luvun aikana. Hän kannatti tyttöjen ja poikien yhteiskasvatusta ja oli 1886 mukana perustamassa [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin suomalaista yhteiskoulua]].<ref name="KB" /> Se oli Suomen ensimmäinen suomenkielinen [[yhteiskoulu]]. Hagman valittiin myös oppilaitoksen ensimmäiseksi johtajaksi. Vuonna 1899 hän perusti oman koulun, [[Helsingin uusi yhteiskoulu|Helsingin Uuden yhteiskoulun]], jota johti vuoteen 1933.


Hagman perusti Martta-järjestön vuonna [[1899]] nimellä ''Sivistystä kodeille''; nimi tosin muutettiin seuraavana vuonna [[Marttaliitto|Marttaliito]]ksi. Tavoitteena oli rakentaa isänmaallinen kansanvalistusjärjestö, jossa naisille oli annettu sivistäjän rooli. Hän oli [[Unioni Naisasialiitto Suomessa|Unioni Naisasialiitto Suomessa ry:n]] ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja vuodesta [[1892]] ja mukana perustamassa myös [[Suomalainen Naisliitto|Suomalaista Naisliittoa]] vuonna [[1907]].
Hagman perusti Martta-järjestön vuonna 1899 nimellä ''Sivistystä kodeille''; nimi tosin muutettiin seuraavana vuonna [[Marttaliitto|Marttaliito]]ksi. Tavoitteena oli rakentaa isänmaallinen kansanvalistusjärjestö, jossa naisille oli annettu sivistäjän rooli. Hän oli [[Unioni Naisasialiitto Suomessa|Unioni Naisasialiitto Suomessa ry:n]] ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja vuodesta [[1892]] ja mukana perustamassa myös [[Suomalainen Naisliitto|Suomalaista Naisliittoa]] vuonna 1907.


Hagman oli kansanedustajana vuodet [[1907]]–[[1908]] ja [[1916]]–[[1917]], ja professorin arvonimen hän sai vuonna [[1928]].
Hagman oli kansanedustajana vuosina 1907–1908 ja 1916–1917, ja professorin arvonimen hän sai vuonna 1928.


Helsingin Pihlajamäessä on Lucina Hagmanin mukaan nimetty tie.
Helsingin Pihlajamäessä on Lucina Hagmanin mukaan nimetty tie.
Rivi 44: Rivi 45:
* ''Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on.''
* ''Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on.''


==Lähteet==
==Aiheesta muualla==
{{Viitteet}}
*{{Edustajamatrikkeli|nro=910396}}
*{{Kansallisbiografia|id = 2705 |nimi = Hagman, Lucina (1853 - 1946) |tekijä = Anne Ollila|ajankohta = 1.3.1998}}


{{Nuorsuomalaisten kansanedustajat 1907-1908}}
{{Nuorsuomalaisten kansanedustajat 1907-1908}}


{{DEFAULTSORT:Hagman, Lucina}}
{{AAKKOSTUS:Hagman, Lucina}}


[[Luokka:Kansanedustajat]]
[[Luokka:Kansanedustajat]]

Versio 27. syyskuuta 2012 kello 17.29

Lucina Hagman
Kansanedustaja
Ryhmä/puolue Nuorsuomalaisen puolueen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri (1907–1908)
Turun läänin pohjoinen vaalipiiri (1917)
Henkilötiedot
Syntynyt5. kesäkuuta 1853[1]
Suomi Kälviä, Suomi[1]
Kuollut6. syyskuuta 1946 (93 vuotta)[1]
Suomi Helsinki, Suomi[1]
Arvonimiprofessori (1928)
Puoliso naimaton
Tiedot
Puolue Nuorsuomalainen Puolue[1]

Lucina Hagman (5. kesäkuuta 1853 Kälviä6. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen koulunjohtaja, naisasialiikkeen pioneeri, Martta-järjestön perustaja ja nuorsuomalainen poliitikko. Hän oli yksi ensimmäisistä naiskansanedustajista.

Elämä

Lucina Hagmanin vanhemmat olivat nimismies Nils Johan Erik Hagman ja Sofia Margareta Hagman (o.s. Nordman).[1] Hän oli nuorin perheen kuudesta lapsesta.[2] Vanhempia sisaruksia olivat muun muassa Sofia Hagman ja Tyko Hagman. Koti oli ruotsinkielinen, mutta Lucina Hagman oppi jo lapsena suomea. Perhe muutti 1865 Kälviältä Vaasaan, jossa Hagman suoritti nelivuotisen tyttökoulun. Hän toimi pari vuotta pienten lasten opettajana ja kouluttautui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarissa, josta valmistui vuonna 1875. Hagman pääsi heti valmistuttuaan Hämeenlinnan valmistavan koulun johtajaksi, missä tehtävässä toimi vuoteen 1886.[3] Hän toimi samanaikaisesti myös kaupungin ruotsalaisen tyttökoulun matematiikan opettajana 1877–1881.[1] Hän oli kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä jo opiskeluaikanaan ja alkoi osallistua julkiseen keskusteluun 1880-luvun aikana. Hän kannatti tyttöjen ja poikien yhteiskasvatusta ja oli 1886 mukana perustamassa Helsingin suomalaista yhteiskoulua.[3] Se oli Suomen ensimmäinen suomenkielinen yhteiskoulu. Hagman valittiin myös oppilaitoksen ensimmäiseksi johtajaksi. Vuonna 1899 hän perusti oman koulun, Helsingin Uuden yhteiskoulun, jota johti vuoteen 1933.

Hagman perusti Martta-järjestön vuonna 1899 nimellä Sivistystä kodeille; nimi tosin muutettiin seuraavana vuonna Marttaliitoksi. Tavoitteena oli rakentaa isänmaallinen kansanvalistusjärjestö, jossa naisille oli annettu sivistäjän rooli. Hän oli Unioni Naisasialiitto Suomessa ry:n ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja vuodesta 1892 ja mukana perustamassa myös Suomalaista Naisliittoa vuonna 1907.

Hagman oli kansanedustajana vuosina 1907–1908 ja 1916–1917, ja professorin arvonimen hän sai vuonna 1928.

Helsingin Pihlajamäessä on Lucina Hagmanin mukaan nimetty tie.

Julkaisuja

  • Ensimmäinen koulu (1882)
  • Fredrika Bremer (1886) (elämäkerta)
  • Naisten kasvatuksesta (1888)
  • Kokemukseni yhteiskasvatuksesta (1897)
  • Kasvatus rakkauteen (1900)
  • Minna Canthin elämäkerta (1906, 1911)

Fredika Bremerin elämäkerta oli ensimmäinen Suomessa ilmestynyt naisen kirjoittama elämäkerta, ja se sai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ensimmäisen palkinnon.

Sitaatteja

  • Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on.

Lähteet

  1. a b c d e f g h Lucina Hagman Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Anne Ollila: Naimaton perheellinen nainen: Lucina Hagmanin perhe, osa teosta Monta tietä menneisyyteen (toim. Leena Rossi ja Hanne Koivisto). Tampereen yliopiston kirjasto 2006. Viitattu 27.9.2012.
  3. a b Anne Ollila: Hagman, Lucina (1853 - 1946) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 1.3.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.