Ero sivun ”Preeriahiirihaukka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p f |
Merkitsin lupaavaksi |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lupaava}} |
|||
{{Lupaava artikkeli -ehdotus}} |
|||
{{Taksonomia/eläimet |
{{Taksonomia/eläimet |
||
| nimi = Preeriahiirihaukka |
| nimi = Preeriahiirihaukka |
||
Versio 20. kesäkuuta 2012 kello 07.00
| Preeriahiirihaukka | |
|---|---|
 Aikuinen preeriahiirihaukka |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Suku: | Hiirihaukat Buteo |
| Laji: | swainsoni |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
 |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Preeriahiirihaukka (Buteo swainsoni) on suurehko hiirihaukat (Buteo) -suvun haukka. Sen on saanut englanninkielisen nimensä (engl. Swainson's Hawk) 1900-luvulla eläneen englantilaisen lintutieteilijä William Swainsonin mukaan.[3]
Ulkonäkö ja koko
Preeriahiirihaukan väritys on jakautunut kolmeen väriin: tummanruskeaan, vaaleanruskeaan ja kermanvalkoiseen.[4] Sen siipisulat ovat tummanruskeat ja pään seutu vaaleanruskea[4] lukuunottamatta valkoisia kasvoja.[5] Alavatsa on lähes valkoinen.[4] Linnun voi tunnistaa muista samankailtaisista haukoista lyhyen ja tumman koukkunokan ansiosta.[6] Sukupuolet ovat samannäköisiä.[6]
Preeriahiirihaukan tyypillinen pituus on 50 senttimetriä[5][6] ja siipien kärkiväli 120–140 senttimetriä.[4][7][6] Se painaa 700–1 350 grammaa.[7][5] Ruumiinrakenne on vankka ja sen siivet ovat suuret ja leveät.[5][6]
Ravinto
Preeriahiirihaukan ruokavalio on petolinnuille harvinainen ja vaihteleva.[3] Kesän aikana se syö ensisijaisesti pikkunisäkkäitä, mutta myös matelijoita, lintuja ja ahvenia.[8][4][9][6] Talvehtiessa ja muuttomatkalla sekä joskus kesälläkin[8] sen ruokavalioon kuuluvat pienet selkärankaiset ja hyönteiset, esimerkiksi sudenkorennot, perhoset, koit ja heinäsirkat.[7][3]
Levinneisyys ja elinympäristö
Preeriahiirihaukka elää avoimilla alueilla, kuten preerialla, tasangoilla, kuivilla niityillä ja pensasarolla läntisessä Pohjois-Amerikassa.[7][4][9] Itäisessä Pohjois-Amerikassa haukka on hyvin harvinainen, koska siellä on paljon preeriahiirihaukalle kelpaamattomia viljelysmaita[8][4] Preeriahiirihaukka on muuttolintu,[4] joka talvehtii Etelä-Amerikassa.[8] Muuton aikana satojatuhansia lintuja voi yhtäjaksoisesti muuttaa etelään.[8] Muuttoreitti menee Pohjois-Amerikasta Panaman kautta aina Etelä-Amerikan eteläkärkeen asti. Matka on petolintujen toiseksi pisin muuttohaukan jälkeen, sillä preeriahiirihaukka lentää yli 10 000 kilometriä alle kahdessa kuukaudessa, lähes 200 kilometriä päivässä.[9] Muuttomatkan aikana linnut hyödyntävät reitillä kulkevaa lämmintä ilmavirtausta.[3]
Lajista on tehty havaintoja Argentiinassa, Belizessä, Boliviassa, Brasiliassa, Kanadassa, Kolumbiassa, Costa Ricassa, Ecuadorissa, El Salvadorissa, Guatemalassa, Hondurasissa, Meksikossa, Nicaraguassa, Panamassa, Paraguayssa, Perussa, Yhdysvalloissa, Uruguayssa ja Venezuelassa. Preeriahiirihaukan on todettu kiertelevän myös Chilessä, Dominikaanisessa tasavallassa, Norjassa, Trinidadissa ja Tobagossa.[1] Kokonaisuudessaan sen elinympäristö on alle 20 000 neliökilometrin laajuinen.[1][8]
Pesintä
Preeriahiirihaukka pesii toukokuusta heinäkuuhun,[4] ja se tekee vain yhden poikueen vuodessa.[6] Preeriahiirihaukan munat ovat vaaleita ja niissä on harvakseltaan tummia laikkuja.[9] Preeriahiirihaukka saa monta poikasta, jotka surmaavat usein toisiaan.[9] Poikanen oppii lentämään yleensä kuukauden ikäisenä.[7][6]
Preeriahiirihaukka tekee pesänsä yksinäiseen puuhun. Pesä on kasa tikkuja, jotka on vuorattu risuilla, ruoholla ja villalla.[9]
Uhat
Preeriahiirihaukka on luokiteltu elinvoimaiseksi,[1] mutta lajin kanta on pienenemässä.[3][9] Pitkällä muuttomatkalla Panaman kannaksen kautta haukat kuitenkin väsyvät ja ovat vaarassa joutua metsästäjien saaliiksi.[8] Myös elinympäristöjen tuhoutuminen ja torjunta-aineiden liiallinen käyttö vähentävät kantaa.[3] Argentiinassa todettiin vuosina 1995 ja 1996 tapaus, jossa preeriahiirihaukat söivät myrkytettyjä heinäsirkkoja.[8][9] Parin päivän sisällä kuoli 6 000 haukkaa.[8][9]
Lähteet
- ↑ a b c d Buteo swainsoni IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Buteo swainsoni (TSN 175367) itis.gov. Viitattu 6.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti;viitettäNature Conservancyei löytynyt - ↑ a b c d e f g h i Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti;viitettäSouth Dakotaei löytynyt - ↑ a b c d Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti;viitettäAll about birds – Identificationei löytynyt - ↑ a b c d e f g h Swainson's hawk Buteo swainsoni USGS. Viitattu 17.6.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Swainson's Hawk Life History Smithsonian National Zoologic Park. Viitattu 16.6.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Gavashelshvili, Alexandre: Swainson's hawk – bird of the cowboys and gauchos 1997. Smithsonian National Zoologic Park. Viitattu 16.6.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti;viitettäAll about birdsei löytynyt
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”All_about_birds_.E2.80.93_Identification”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”All_about_birds”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”South_Dakota”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”Nature_Conservancy”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.