Ero sivun ”Alasaksa” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.2+) (Botti muokkasi: fa:زبان آلمانی پایین |
p r2.6.5) (Botti lisäsi: frr:Plaatsjiisk |
||
Rivi 81: | Rivi 81: | ||
[[nl:Nederduits]] |
[[nl:Nederduits]] |
||
[[nds-nl:Platduuts]] |
[[nds-nl:Platduuts]] |
||
[[frr:Plaatsjiisk]] |
|||
[[no:Nedertysk]] |
[[no:Nedertysk]] |
||
[[nn:Plattysk]] |
[[nn:Plattysk]] |
Versio 31. tammikuuta 2012 kello 17.37
Alasaksa | |
---|---|
Oma nimi | nedersaksisch, neddersassisch, nedderdüütsch, plattdüütsch |
Muu nimi | alasaksi |
Tiedot | |
Alue | Saksa, Hollanti, Baltia, Inkerinmaa, Viipurin lääni |
Virallinen kieli | Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt Brandenburg |
Puhujia | 5 miljoonaa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | - |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
germaaniset kielet länsigermaaniset kielet alasaksalaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | - |
ISO 639-2 | nds |
ISO 639-3 | nds |
Alasaksa eli alasaksi on pohjoisessa Saksassa sekä Alankomaiden koillisosissa puhuttava kieli. Vaikka alasaksa nykymuodossaan on saksan murre tai murreryhmä, se muodostaa murrejatkumon lähinnä hollannin kanssa. Toisin kuin yläsaksassa, alasaksassa ja hollannissa ei ole esimerkiksi toteutunut ns. toista germaanista äänteensiirtymistä.
Muinaisalasaksista on kirjallisia muistomerkkejä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksalaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen Lyypekin kansliakieltä.
Keskiajalla puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko Itämeren alueella sekä Hollannissa. Alueen Lingua francana keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin, mm. suomesta on löydetty useita alasaksalaisia lainasanoja.[1]
Uskonpuhdistuksen aikaan Raamattu käännettiin erikseen alasaksaksi. Hansaliiton heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.
Nykyalasaksalle ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu kirjoitusjärjestelmää. Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti hollannin tai saksan kirjakielen oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen.
Vuonna 1994 Euroopan unioni tunnusti alasaksan alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksalla on virallinen asema kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, niihin kuuluvat Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt sekä Brandenburg. Kieltä puhutaan myös Hessenin pohjoisosassa.
Lähteet
- ↑ Bentlin, Mikko: Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2008. ISBN 978-952-5667-02-8. (tiivistelmä suomen kielellä)
Aiheesta muualla
- Sanakirja Plattmakers
- Sanakirja Drents
- Streektaal-Organisatie in het Nedersaksisch Taalgebied
- Institut für niederdeutsche Sprache e.V.
|