Ero sivun ”Suomalainen tieteiskirjallisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Suomalainen tieteiskirjallisuus''' syntyi 1800-luvun lopulla. Varhaiset [[Tieteiskirjallisuus|tieteiskertomukset]] olivat kuvitelmia tulevaisuudesta ja yhteiskunnallisia [[utopia|utopioita]].<ref name="Sisättö">Sisättö, Vesa: Tieteis- ja fantasiakirjallisuus Suomessa. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Sisättö, Vesa & Jerrman, Toni (toim.) | Nimeke=Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita | Sivu=13–18 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=BTJ Kirjastopalvelu | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-692-617-7}}</ref> |
'''Suomalainen tieteiskirjallisuus''' syntyi 1800-luvun lopulla. Varhaiset [[Tieteiskirjallisuus|tieteiskertomukset]] olivat kuvitelmia tulevaisuudesta ja yhteiskunnallisia [[utopia|utopioita]].<ref name="Sisättö">Sisättö, Vesa: Tieteis- ja fantasiakirjallisuus Suomessa. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Sisättö, Vesa & Jerrman, Toni (toim.) | Nimeke=Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita | Sivu=13–18 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=BTJ Kirjastopalvelu | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-692-617-7}}</ref><ref name="Ijäs">Ijäs, Jyrki: Suomalainen tieteiskirjallisuus. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Hinkkanen, Juhani & Ekholm, Kai (toim.) | Nimeke=Science fiction | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjastopalvelu | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-692-217-1}}</ref> |
||
Itsenäistymisen jälkeen ilmestyi useita teoksia, joiden voi sanoa edustavan Euroopassa 1800-luvun loppupuolelta asti yleistä tulevaisuuden sota -lajityyppiä. Sotakuvaukset olivat [[Pasifismi|rauhanaatetta]] edustavia varoituksia kuten [[Konrad Lehtimäki|Konrad Lehtimäen]] ''Ylös helvetistä'' tai [[Suur-Suomi]]-aatteen mukaisia kuten [[Aarno Karimo]]n ''Kohtalon kolmas hetki''. Muun muassa jännitysromaaneissa esiteltiin tulevaisuuden keksintöjä, [[Aikamatkustus|aika]]- ja [[Avaruus|avaruusmatkoja]], esimerkkeinä [[Rikhard Ruth|H. R. Hallin]] ja [[Marton Taiga]]n teokset.<ref name="Sisättö"/> |
Itsenäistymisen jälkeen ilmestyi useita teoksia, joiden voi sanoa edustavan Euroopassa 1800-luvun loppupuolelta asti yleistä tulevaisuuden sota -lajityyppiä. Sotakuvaukset olivat [[Pasifismi|rauhanaatetta]] edustavia varoituksia kuten [[Konrad Lehtimäki|Konrad Lehtimäen]] ''Ylös helvetistä'' (1917) tai [[Suur-Suomi]]-aatteen mukaisia utopioita kuten [[Aarno Karimo]]n ''Kohtalon kolmas hetki'' (1929). Muun muassa jännitysromaaneissa esiteltiin tulevaisuuden keksintöjä, [[Aikamatkustus|aika]]- ja [[Avaruus|avaruusmatkoja]], esimerkkeinä [[Rikhard Ruth|H. R. Hallin]] ja [[Marton Taiga]]n teokset.<ref name="Sisättö"/> |
||
1940-luvulla ilmestyi [[Outsider]]in viihteellisiä Atorox-seikkailuja. Robotti Atoroxin mukaan on myöhemmin nimetty suomalaisten tieteisnovellien [[Atorox-palkinto|palkinto]]. Aikakauden sotaisuus heijastui viihdekirjallisuudessakin esimerkiksi [[Ydinsota|ydinsodan]] uhkana. 1940-luvun lopulta alkaen tieteiskirjallisuus oli yleisimmin [[Nuortenkirjallisuus|nuortenkirjallisuutta]]. Pojille suunnatuissa seikkailusarjoissa näkyi tuolloin alkanut [[ufo]]-muoti. 1950-luvulla myös käsite tieteiskirjallisuus tuli tunnetuksi, kun aikaisemmin oli ollut yksittäisiä kuvitelmia ja seikkailuja.<ref name="Sisättö"/> |
1940-luvulla ilmestyi [[Outsider]]in viihteellisiä Atorox-seikkailuja. [[Robotti]] Atoroxin mukaan on myöhemmin nimetty suomalaisten tieteisnovellien [[Atorox-palkinto|palkinto]]. Aikakauden sotaisuus heijastui viihdekirjallisuudessakin esimerkiksi [[Ydinsota|ydinsodan]] uhkana. 1940-luvun lopulta alkaen tieteiskirjallisuus oli yleisimmin [[Nuortenkirjallisuus|nuortenkirjallisuutta]]. Pojille suunnatuissa seikkailusarjoissa näkyi tuolloin alkanut [[ufo]]-muoti. 1950-luvulla myös käsite tieteiskirjallisuus tuli tunnetuksi, kun aikaisemmin oli ollut yksittäisiä kuvitelmia ja seikkailuja.<ref name="Sisättö"/> |
||
Vuonna 1968 ilmestyi [[Erkki Ahonen|Erkki Ahosen]] ''[[Paikka nimeltä Plaston]]'', joka oli ensimmäinen vakava aikuisten tieteisromaani pitkään aikaan. 1970-luvun romaaneissaan Ahonen pohti ihmisen ja tekniikan suhdetta muuttuvassa yhteiskunnassa. Romaanikirjailijana hän ei kuitenkaan saanut heti seuraajia.<ref |
Vuonna 1968 ilmestyi [[Erkki Ahonen|Erkki Ahosen]] ''[[Paikka nimeltä Plaston]]'', joka oli ensimmäinen vakava aikuisten tieteisromaani pitkään aikaan. 1970-luvun romaaneissaan Ahonen pohti ihmisen ja tekniikan suhdetta muuttuvassa yhteiskunnassa. Romaanikirjailijana hän ei kuitenkaan saanut heti seuraajia.<ref>Ijäs 1990.</ref> 1970- ja -80-luvulla ilmestyneissä yksittäisissä tieteisromaaneissa näkyi maailmanpoliittinen jännite ja huoli [[Ympäristökatastrofi|ympäristön tuhoutumisesta]].<ref name="Sisättö"/> |
||
[[Suomalainen science fiction -fandom]] järjestäytyi 1970-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen alussa harrastajalehdet alkoivat julkaista tieteisnovelleja. [[Suomen tieteiskirjoittajat]] perustettiin 1983. Lehtien piirissä kehittyi kirjoittajapolvi, joka alkoi julkaista myös tieteisromaaneja etenkin 1990-luvulta alkaen.<ref name="Sisättö"/><ref name="Ijäs"/> Tunnettuja tieteiskirjailijoita ovat muun muassa [[Risto Isomäki]] ja [[Hannu Rajaniemi]]. Tieteiskirjallisuutta ovat kirjoittaneet myös [[Johanna Sinisalo]], [[Maarit Verronen]], [[Pasi Ilmari Jääskeläinen]], [[Tero Niemi ja Anne Salminen]], [[Anne Leinonen]] sekä [[J. Pekka Mäkelä]]. |
[[Suomalainen science fiction -fandom]] järjestäytyi 1970-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen alussa harrastajalehdet alkoivat julkaista tieteisnovelleja. [[Suomen tieteiskirjoittajat]] perustettiin 1983. Lehtien piirissä kehittyi kirjoittajapolvi, joka alkoi julkaista myös tieteisromaaneja etenkin 1990-luvulta alkaen.<ref name="Sisättö"/><ref name="Ijäs 12">Ijäs 1990, s. 12.</ref> Tunnettuja tieteiskirjailijoita ovat muun muassa [[Risto Isomäki]] ja [[Hannu Rajaniemi]]. Tieteiskirjallisuutta ovat kirjoittaneet myös [[Johanna Sinisalo]], [[Maarit Verronen]], [[Pasi Ilmari Jääskeläinen]], [[Tero Niemi ja Anne Salminen]], [[Anne Leinonen]] sekä [[J. Pekka Mäkelä]]. |
||
== Historiaa == |
|||
Vuonna 1912 lastenkirjailija [[Arvid Lydecken]] julkaisi kokoelman ''Tähtimaailmassa seikkailuja'', jonka pitkä novelli ”Tähtien tarhoissa” oli saanut vaikutteita [[H. G. Wells]]in teoksesta ''Ensimmäiset ihmiset kuussa'' (suom. 1907).<ref>Ijäs 1990, s. 14.</ref> |
|||
Maailmansotien välillä ilmestyi kuvauksia tulevaisuuden sodista ja niihin liittyvistä teknisistä keksinnöistä. Utopioiden kirjoittamiseen vaikutti pelko [[kommunismi]]n leviämisestä.<ref>Ijäs 1990, s. 15.</ref> Myös nuorisoromaaneissa keksittiin uudenlaisia kulkuneuvoja ja ihmepolttoaineita 1950-luvulle saakka.<ref>Ijäs 1990, s. 15.</ref> |
|||
Vuonna 1935 [[Sigurd Wettenhovi-Aspa]] julkaisi teoksen ''The Diamondking of Sahara'', joka ei ole ilmestynyt suomeksi.<ref>Ijäs 1990, s. 11.</ref> |
|||
1950-luvulla ilmestyi suomeksi [[Ray Bradbury]]n ''[[Marsin aikakirjat]]'' ja [[Tammi (kirjankustantamo)|Tammi]] julkaisi jonkin aikaa Raketti-käännösromaanisarjaa nuorille. [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]] järjesti kirjoituskilpailun Seikkailuja tieteen maailmassa, jonka voitti [[Armas J. Pulla]] teoksella ''Lentävä lautanen sieppasi pojat''. Kilpailun tuloksena 1950-luvun lopulla ilmestyi runsaasti nuorten tieteisromaaneja.<ref name="Ijäs 12"/> 1960-luvun alussa tieteisromaanien julkaisu tyrehtyi.<ref>Ijäs 1990, s. 30.</ref> |
|||
Ennen 1960-lukua anglosaksisen science fictionin tuntemus oli Suomessa vähäistä.<ref>Ijäs 1990, s. 24.</ref> 1980-luvun ainoita huomionarvoisia tieteisromaaneja oli [[Jukka Pakkanen|Jukka Pakkasen]] ''Auruksen tapaus'' (1980).<ref name="Ijäs 12"/> |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
| Rivi 14: | Rivi 26: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet|sarakkeet}} |
||
[[Luokka:Tieteiskirjallisuus]] |
[[Luokka:Tieteiskirjallisuus]] |
||
Versio 8. joulukuuta 2011 kello 10.35
Suomalainen tieteiskirjallisuus syntyi 1800-luvun lopulla. Varhaiset tieteiskertomukset olivat kuvitelmia tulevaisuudesta ja yhteiskunnallisia utopioita.[1][2]
Itsenäistymisen jälkeen ilmestyi useita teoksia, joiden voi sanoa edustavan Euroopassa 1800-luvun loppupuolelta asti yleistä tulevaisuuden sota -lajityyppiä. Sotakuvaukset olivat rauhanaatetta edustavia varoituksia kuten Konrad Lehtimäen Ylös helvetistä (1917) tai Suur-Suomi-aatteen mukaisia utopioita kuten Aarno Karimon Kohtalon kolmas hetki (1929). Muun muassa jännitysromaaneissa esiteltiin tulevaisuuden keksintöjä, aika- ja avaruusmatkoja, esimerkkeinä H. R. Hallin ja Marton Taigan teokset.[1]
1940-luvulla ilmestyi Outsiderin viihteellisiä Atorox-seikkailuja. Robotti Atoroxin mukaan on myöhemmin nimetty suomalaisten tieteisnovellien palkinto. Aikakauden sotaisuus heijastui viihdekirjallisuudessakin esimerkiksi ydinsodan uhkana. 1940-luvun lopulta alkaen tieteiskirjallisuus oli yleisimmin nuortenkirjallisuutta. Pojille suunnatuissa seikkailusarjoissa näkyi tuolloin alkanut ufo-muoti. 1950-luvulla myös käsite tieteiskirjallisuus tuli tunnetuksi, kun aikaisemmin oli ollut yksittäisiä kuvitelmia ja seikkailuja.[1]
Vuonna 1968 ilmestyi Erkki Ahosen Paikka nimeltä Plaston, joka oli ensimmäinen vakava aikuisten tieteisromaani pitkään aikaan. 1970-luvun romaaneissaan Ahonen pohti ihmisen ja tekniikan suhdetta muuttuvassa yhteiskunnassa. Romaanikirjailijana hän ei kuitenkaan saanut heti seuraajia.[3] 1970- ja -80-luvulla ilmestyneissä yksittäisissä tieteisromaaneissa näkyi maailmanpoliittinen jännite ja huoli ympäristön tuhoutumisesta.[1]
Suomalainen science fiction -fandom järjestäytyi 1970-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen alussa harrastajalehdet alkoivat julkaista tieteisnovelleja. Suomen tieteiskirjoittajat perustettiin 1983. Lehtien piirissä kehittyi kirjoittajapolvi, joka alkoi julkaista myös tieteisromaaneja etenkin 1990-luvulta alkaen.[1][4] Tunnettuja tieteiskirjailijoita ovat muun muassa Risto Isomäki ja Hannu Rajaniemi. Tieteiskirjallisuutta ovat kirjoittaneet myös Johanna Sinisalo, Maarit Verronen, Pasi Ilmari Jääskeläinen, Tero Niemi ja Anne Salminen, Anne Leinonen sekä J. Pekka Mäkelä.
Historiaa
Vuonna 1912 lastenkirjailija Arvid Lydecken julkaisi kokoelman Tähtimaailmassa seikkailuja, jonka pitkä novelli ”Tähtien tarhoissa” oli saanut vaikutteita H. G. Wellsin teoksesta Ensimmäiset ihmiset kuussa (suom. 1907).[5]
Maailmansotien välillä ilmestyi kuvauksia tulevaisuuden sodista ja niihin liittyvistä teknisistä keksinnöistä. Utopioiden kirjoittamiseen vaikutti pelko kommunismin leviämisestä.[6] Myös nuorisoromaaneissa keksittiin uudenlaisia kulkuneuvoja ja ihmepolttoaineita 1950-luvulle saakka.[7]
Vuonna 1935 Sigurd Wettenhovi-Aspa julkaisi teoksen The Diamondking of Sahara, joka ei ole ilmestynyt suomeksi.[8]
1950-luvulla ilmestyi suomeksi Ray Bradburyn Marsin aikakirjat ja Tammi julkaisi jonkin aikaa Raketti-käännösromaanisarjaa nuorille. Otava järjesti kirjoituskilpailun Seikkailuja tieteen maailmassa, jonka voitti Armas J. Pulla teoksella Lentävä lautanen sieppasi pojat. Kilpailun tuloksena 1950-luvun lopulla ilmestyi runsaasti nuorten tieteisromaaneja.[4] 1960-luvun alussa tieteisromaanien julkaisu tyrehtyi.[9]
Ennen 1960-lukua anglosaksisen science fictionin tuntemus oli Suomessa vähäistä.[10] 1980-luvun ainoita huomionarvoisia tieteisromaaneja oli Jukka Pakkasen Auruksen tapaus (1980).[4]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e Sisättö, Vesa: Tieteis- ja fantasiakirjallisuus Suomessa. Teoksessa Sisättö, Vesa & Jerrman, Toni (toim.): Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita, s. 13–18. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2006. ISBN 951-692-617-7.
- ↑ Ijäs, Jyrki: Suomalainen tieteiskirjallisuus. Teoksessa Hinkkanen, Juhani & Ekholm, Kai (toim.): Science fiction. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1990. ISBN 951-692-217-1.
- ↑ Ijäs 1990.
- ↑ a b c Ijäs 1990, s. 12.
- ↑ Ijäs 1990, s. 14.
- ↑ Ijäs 1990, s. 15.
- ↑ Ijäs 1990, s. 15.
- ↑ Ijäs 1990, s. 11.
- ↑ Ijäs 1990, s. 30.
- ↑ Ijäs 1990, s. 24.