Tämä on lupaava artikkeli.

Stormbringer (albumi)

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 29. joulukuuta 2010 kello 16.44 käyttäjän Tejasello (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Stormbringer
Deep Purple
Studioalbumin Stormbringer kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  elokuu 1974; Musicland Studios, München, Länsi-Saksa
 Julkaistu marraskuu 1974
 Formaatti LP, CD
 Tuottaja(t) Martin Birch, Deep Purple
 Tyylilaji hard rock
funk rock
 Kesto 36.31
 Levy-yhtiö Yhdistynyt kuningaskunta Purple Records
Yhdysvallat Warner Bros. Records
Muut kannet
USA:n version kansikuva
Yhdysvaltain-version kansikuva
Listasijoitukset
  • Norja 2. (marraskuu 1974)[1]
  • Itävalta 4. (15. joulukuuta 1974)[2]
  • Ranska 5. (1974)[3]
  • Yhdistynyt kuningaskunta 6. (marraskuu 1974)[4]
  • Suomi 6. (marraskuu 1974)[5]
  • Saksa 10. (1974)[6]
  • Yhdysvallat 20. (1974)[7]
  • Kanada 34. (14. joulukuuta 1974)[8]
Deep Purplen muut studioalbumit
Burn
1974 		Stormbringer
1974 		Come Taste the Band
1975

Stormbringer on brittiläisen rockyhtye Deep Purplen yhdeksäs studioalbumi, joka julkaistiin marraskuussa 1974. Sen funk-vaikutteisiin, jotka olivat peräisin basisti-laulaja Glenn Hughesilta, herättivät erilaisia mielipiteitä niin ostavan yleisön kuin yhtyeen keskuudessa.[9] Levy on myös samalla todennäköisesti yhtyeen historian melodisin. Albumin tunnetuin raita on sen nimi- ja aloituskappale ”Stormbringer”.[9] Myös päätöskappale ”Soldier of Fortune” on tunnettu.[10]

Levyllä jatkaa edellisalbumi Burnin niin sanottu Mark III -kokoonpano; Ritchie Blackmore (kitara), David Coverdale (laulu), Glenn Hughes (basso, laulu), Jon Lord (kosketinsoittimet) ja Ian Paice (rummut). Stormbringer jäi aikakautensa viimeiseksi Deep Purple -albumiksi, jolla soitti alkuperäinen kitaristi Blackmore. Hän erosi yhtyeestä seuraavana vuonna 1975 perustaakseen oman Rainbow -yhtyeensä.

Albumista julkaistiin remasteroitu 35th Anniversary Edition -juhlapainos helmikuussa 2009. Se sisältää alkuperäisen albumin lisäksi Glenn Hughesin remiksauksia kappaleista sekä DVD:n, jolla on alkuperäinen quadrofoninen miksaus albumista.

Äänitykset

Albumin äänityksissä yhtyeen jäsenillä oli keskinäisiä erimielisyyksiä. Kitaristi Ritchie Blackmorea suututti se, ettei muu yhtye halunnut levyttää cover-versiota Quatermass -yhtyeen kappaleesta ”Black Sheep of the Family”. Lisäksi albumin funk-vaikutteet eivät miellyttäneet häntä. Blackmoren motivaatio heikkeni ja ensimmäistä kertaa yhtyeen historiassa hän ei ollut mukana kaikkien kappaleiden työstössä. Kitara on Deep Purplen saralla ennenkuulumattoman paljon taka-alalla ja myös kappaleen ”The Gypsy” soolo muistutti paljon edellisalbumin kappaleen ”Sail Away” sooloa, mitä on pidetty merkkinä heikosta kiinnostuksesta koko albumia ja yhtyettä kohtaan.[11] Myös tuore avioero painoi Blackmoren mieltä, mikä vaikutti hänen musiikilliseen keskittymiseen negatiivisesti.[12] Kosketinsoittaja Jon Lord käyttää albumilla huomattavan paljon syntetisaattoria.[11]

Koska kappaleita ei enää merkitty automaattisesti yhtyeen yhdessä tekemiksi, se aiheutti kiinnostuksen puutetta muiden tekemiä kappaleita kohtaan. Esimerkiksi albumin päätösraita ”Soldier of Fortune”, jota pidetään levyn parhaimmistoon kuuluvana, oli jäädä kokonaan levyttämättä.[11]

Uuden levyn alkuperäiseksi nimeksi oli tarkoitus tulla Silence ja kannessa olisi ollut kuva tuhotusta konserttisalista Japanissa yhtyeen edellisen kokoonpanon ajalta. Yhtyeellä oli kuitenkin ikäviä henkilökohtaisia kokemuksia väkivallasta konserttipaikoilla, joten siitä luovuttiin. Seuraavaksi kansivaihtoehdoksi oli kuva mauttomasti meikatusta naisesta, joka piti sormea suunsa edessä. Lopulta nimeksi päätettiin antaa Stormbringer ja kanneksi 1900-luvun alussa Amerikassa otettu valokuva tornadosta.[12]

Julkaisu ja vastaanotto

Stormbringer julkaistiin sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa marraskuussa 1974. Britanniassa ja muualla Euroopassa jakelijana toimi yhtyeen oma Purple Records, Yhdysvalloissa ja Japanissa vastaavasti Warner Bros. Records.[13] Albumin kaupallinen menestys oli yleisesti hieman heikompaa kuin edellisen albumin Burnin kohdalla; listasijoitus oli Britanniassa kuudes ja Yhdysvalloissa kahdeskymmenes.[14][15] Kuitenkin albumin myynti ylitti molemmissa maissa kultalevyrajan.[16][17] Stormbringer palasi Britanniassa listalle 7.3.2009 yhden viikon ajaksi, kun 35th Anniversary Edition -juhlapainos käväisi sijalla 99.[18]

Deep Purplesta Ritchie Blackmore ja solisti David Coverdale ilmaisivat pian Stormbringerin ilmestymisen jälkeen suorin sanoin olevansa tyytymättömiä albumiin ja yhtyeen uuteen musiikilliseen suuntaukseen. Coverdale vakuutti, että seuraava albumi tulisi jälleen olemaan rocklevy.[12]

Billboard -lehti antoi vuonna 1975 albumista kuitenkin hyvää palautetta. Lehden arvostelu kehui albumia Deep Purplen monipuolisimmaksi ja levyn balladi-, blues- ja jazz-vaikutteiden toimivan erinomaisesti. Billboardin mukaan Ritchie Blackmoren kitaransoitto ja Jon Lordin kosketintyöskentely olivat uudesta tyylistä huolimatta yhtä vahvaa kuin aiemminkin. Rolling Stone -lehden Alan Niesterin 30. tammikuuta 1975 julkaistu arvostelu oli sävyltään maltillisempi. Sen mukaan albumilla on omat vahvat hetkensä, kuten Blackmoren turvallisen tuttu riffittely ja Jon Lordin koskettimien huudatus, mutta yhtyeen soundin monipuolistamiseksi tehdyt muutokset olivat Niesterin mielestä onnistuineita vain osittain. Kokonaisuutena hän totesi Stormbringerin olevan kaukana Deep Purplen parhaista tuotoksista.[19] Samoin allmusicin kriitikko Alex Henderson toteaa ettei albumi yllä yhtyeen huippuhetkien erinomaisuuteen ja että sen kappalemateriaali on pääosin heikohkoa, vaikka siltä löytyykin myös hyviä hetkiä. Hän antaa albumille kaksi tähteä viidestä.[20]

Yleistä kappaleista

Avausraita ”Stormbringer” on albumin raskain ja samalla tunnetuin kappale. Kuten edellisen Burn -albumin monessa kappaleessa, ”Stormbringerin” kitarasoolo on soitettu päällekkäin eri soundeilla.[21] ”Love Don't Mean a Thing” on rauhallinen kappale, jonka aiheena on raha. Kappale ”Holy Man” on albumin ensimmäinen kahdesta kappaleesta, jota kitaristi Ritchie Blackmore ei ole ollut mukana kirjoittamassa. Se on kokonaan Glenn Hughesin laulama ja hänen laulusuoritustaan on myös kehuttu. A-puolen päättävä ”Hold On” on toinen raita, jonka työstössä Blackmore ei ole ollut läsnä. Hän on siinä kuitenkin vahvasti esillä sooloillen kosketinsoittaja Jon Lordin ohella. Laulun sanoituksia on pidetty huomattavan paljon David Coverdalen myöhemmän yhtyeen, Whitesnaken, tyyppisinä.[22]

B-puolen aloittava ”Lady Double Dealer” edustaa albumin rock-osastoa ja on tyyliltään samantyyppinen kuin usea Burn -albumin kappale. Ritchie Blackmoren ja Jon Lordin taustasoitto on monipuolista.[22] ”You Can't Do It Right” sisältää vaikutteita mustasta musiikista ja suomenkielisen Deep Purple -historiikin kirjoittanut Heikki Heino kuvaa sen olevan ”suunnileen yhtä kaukana In Rockin -aikaisesta Purplesta kuin nokkahuilu sähkökitarasta”.[11] Kappale julkaistiin myös singlenä Yhdysvalloissa, missä se ei kuitenkaan saavuttanut listamenestystä.[23][24] ”High Ball Shooter” on Stormbringerin nopeatempoisimpia kappaleita. Kitaristi Blackmore on siinä sooloineen vahvasti esillä ja myös rumpali Ian Paicen sanotaan olevan siinä parhaimmillaan. Jon Lord soittaa kappaleessa pitkän kosketinsoolon Blackmoren komppaamana. ”High Ball Shooteria” seuraa rauhallinen blues-soul -kappale ”The Gypsy”, jonka yhtye on tehnyt yhteistyössä.[22] Ritchie Blackmoren kitarasoolon on huomattu olevan hyvin samanlainen kuin edellisalbumi Burnin kappaleen ”Sail Away” vastaava.[11] Albumin toinen tunnettu kappale, päätösraitana toimiva herkkä balladi ”Soldier of Fortune” oli jäädä levyttämättä. Vasta Coverdalen ja Blackmoren tekemä demoversio innosti muitakin työstämään kyseistä melankolista kappaletta.[11][10]

Kappaleet

A-puoli

  1. Stormbringer – 4.03 (säv. David Coverdale/Ritchie Blackmore)
  2. Love Don't Mean a Thing – 4.23 (säv. Coverdale/Blackmore/Glenn Hughes/Jon Lord/Ian Paice)
  3. Holy Man – 4.28 (säv. Coverdale/Hughes/Lord)
  4. Hold On – 5.05 (säv. Coverdale/Hughes/Lord/Paice)

B-puoli

  2. Lady Double Dealer – 3.19 (säv. Coverdale/Blackmore)
  3. You Can't Do It Right (with the One You Love) – 3.24 (säv. Coverdale/Blackmore/Hughes)
  4. High Ball Shooter – 4.26 (säv. Coverdale/Blackmore/Hughes/Lord/Paice)
  5. The Gypsy – 4.13 (säv. Coverdale/Blackmore/Hughes/Lord/Paice)
  6. Soldier of Fortune – 3.14 (säv. Coverdale/Blackmore)

35th Anniversary Editionin bonuskappaleet (2009)

  2. Holy Man – 4.32 (Glenn Hughes remix, säv. Coverdale/Hughes/Lord)
  3. You Can't Do It Right – 3.27 (Glenn Hughes remix, säv. Coverdale/Blackmore/Hughes)
  4. Love Don't Mean a Thing – 5.07 (Glenn Hughes remix, säv. Coverdale/Blackmore/Hughes/Lord/Paice)
  5. Hold On – 5.11 (Glenn Hughes remix, säv. Coverdale/Hughes/Lord/Paice)
  6. High Ball Shooter – 4.30 (instrumentaali, säv. Coverdale/Blackmore/Hughes/Lord/Paice)
  • 35th Anniversary Edition sisältää lisäksi DVD-audion, jolla on albumin alkuperäinen quadrofoninen miksaus 5.1 ja PCM stereo 48/24-formaatissa.

Kokoonpano

Lähteet

  • Jan M. Ekblad (toim.): Deep Purple – syvän purppuran vuodet 1967–2004. Sisältää Deep Purplen historiikin, yhtyeeseen liittyviä arvosteluja, fanitarinoita sekä diskografian. Useita kirjoittajia. Suurimman osan tekstistä on kirjoittanut historiikin laatinut Heikki Heino, jonka tekstiin tässä artikkelissa pääasiassa viitataan. Kirjan loppupuolelta löytyy myös levyarvosteluja: Stormbringerin on arvostellut Mika Sironen. Tampere: Juvenes Print, 2004. ISBN 952-5546-02-0. (suomeksi)

Viitteet

  1. ↑ http://norwegiancharts.com/showitem.asp?interpret=Deep+Purple&titel=Stormbringer&cat=a
  2. ↑ http://austriancharts.at/showitem.asp?interpret=Deep+Purple&titel=Stormbringer&cat=a
  3. ↑ Les Albums (CD) de 1974 par InfoDisc infodisc.fr. Viitattu 7.3.2009. (ranskaksi)
  4. ↑ http://www.everyhit.com/
  5. ↑ Pennanen, Timo: Sisältää hitin, levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 126. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5.
  6. ↑ http://www.charts-surfer.de/musiksearch.php
  7. ↑ http://wm02.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=11:difyxqe5ld6e~T5
  8. ↑ 14 1974&type=1&interval=24&PHPSESSID=hrg50o22lgammqcogv27ve6d95 RPM Volume 22 No. 17, December 14 1974 - RPM collectionscanada.gc.ca. Viitattu 25.10.2009. (englanniksi)
  9. ↑ a b Sironen 2004: 115.
  10. ↑ a b Sironen 2004: 117.
  11. ↑ a b c d e f Heino 2004: 47.
  12. ↑ a b c Heino 2004: 48.
  13. ↑ Stormbringer thehighwaystar.com. Viitattu 17.9.2010. (englanniksi)
  14. ↑ Chart Stats - Deep Purple - Storm Bringer chartstats.com. Viitattu 17.9.2010. (englanniksi)
  15. ↑ allmusic ((( Stormbringer > Charts & Awards > Billboard Albums ))) allmusic.com. Viitattu 17.9.2010. (englanniksi)
  16. ↑ Certified Awards Search bpi.co.uk/certifiedawards. Viitattu 17.9.2010. (englanniksi)
  17. ↑ Searchable Database riaa.com. Viitattu 17.9.2010. (englanniksi)
  18. ↑ Chart Stats - Deep Purple - Stormbringer chartstats.com. Viitattu 17.9.2010. | (englanniksi)
  19. ↑ Deep Purple - Stormbringer superseventies.com. Viitattu 19.9.2010. | (englanniksi)
  20. ↑ Henderson, Alex: allmusic ((( Stormbringer > Overview ))) allmusic. All Media Guide. Viitattu 28.9.2010. (englanniksi)
  21. ↑ Sironen 2004: 115-116.
  22. ↑ a b c Sironen 2004: 116.
  23. ↑ Ekblad 2004: 189.
  24. ↑ allmusic ((( Deep Purple > Charts & Awards > Billboard Singles ))) Allmusic. Viitattu 16.9.2010. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Stormbringer_(albumi)&oldid=9583255”