Tämä on lupaava artikkeli.

Soča

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 4. helmikuuta 2014 kello 19.39 käyttäjän Ealdwulf (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Soča
Alkulähde Juliset Alpit, Triglavin länsipuoli
Laskupaikka Adrianmeri, lähellä Monfalconea
Maat  Slovenia
 Italia
Pituus 138 km
Alkulähteen korkeus 876 m
Virtaama 172 m³/s
Valuma-alue 3 400 km²

Soča (sloveeniksi) tai Isonzo (italiaksi) on Sloveniasta alkava joki, joka laskee Adrianmereen Italiassa lähellä Monfalconen kaupunkia. Joen pituus on 138 kilometriä, josta Slovenian osuus on 96 kilometriä ja Italian osuus 43 kilometriä.[1] Sočan alkulähde on Trentan laakso Triglavin länsipuolella 876 metrin korkeudessa.[1] Joen nykyinen reitti on seurausta 500-luvun lopulla tapahtuneen maanvyörymästä, ja sen valuma-alue on 3 400 neliökilometrin laajuinen.

Sočan varrella käytiin ensimmäisessä maailmansodassa Isonzon taistelut, joissa kuoli yli 300 000 sotilasta. Nykyään joki on tunnettu turistikohde, ja sen ja sen sivujoen Koritnican reitillä on noin 50 kilometriä melontareittejä.

Reitti ja valuma-alue

Erebia styx (sloveeniksi trentarski rjavček) perhosta voi tavata Sočan alkulähteellä.

Sočan alkulähde on Šnitavuoren juurella Trentan laaksossa Julisilla Alpeilla. Lähdettä on kuvailtu Julisten Alppien kauneimmaksi puroksi. Sen varrella kasvaa useita vuoristokasveja, ja siellä esiintyy perhosista muun muassa harvinainen alppilaji Erebia styx ja uhanalainen isoapollo.[2][3] Lähteen vesi on juotavaa.[4]

Sočan pituus on 138 kilometriä, ja sen reitti voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittää joen reitin alkulähteestä Most na Sočiin. Kyseisellä välillä joki kulkee sen luonnollista reittiä. Keskimmäinen osa jatkuu Most na Sočista Italian ja Slovenian rajalle. Tällä osuudella on kolme isompaa patoa ja järviä, jotka sääntelevät jokea. Viimeiseen osaan kuuluu joen reitti rajalta aina Adrianmereen. Tällä osuudella joki kulkee vapaasti.[5]

Sočan reitin varrella sijaitsevat Bovecin, Kobaridn, Tolmin, Kanal ob Sočiin, Nova Gorican ja Gorizian kunnat. Sočan valuma-alue on 3 400 neliökilometrin laajuinen, ja sen tärkeimmät sivujoet ovat Koritnica, Tolminka, Idrijca ja Vipava Sloveniassa sekä Torre Italiassa.[5]

Nimi

Kasvillisuutta Sočan rannoilla.
Ranskalaisten rakentama Napoleonin silta Kobaridissä.
Sočan ylittävä silta tuhottu Isonzojoen taisteluissa.
Melontaa Sočassa.

Joesta käytettiin antiikin aikana nimiä Aesontius, Sontius ja Isontius. Sloveenin nimi Soča tulee sanasta Sǫťa, joka on lainattu latinan sanasta Sontius. Vastaavasti tämä taas on substraatti nimestä Aisontia, jonka juuret ovat indoeurooppalaisen kantakielen sanassa Hei̯s, joka tarkoittaa nopeasti virtaavaa jokea. Toinen mahdollinen vaihtoehto on esiroomalainen ai̯s-, joka tarkoitti vettä ja jokea.[6]

Luonto

Kalat

Soča tunnetaan Salmo marmoratus -lohikalasta. Mitokondrioiden dna:n perusteella Salmo marmoratus on yhdistetty viiteen taimenlajiin. Sitä on istutettu myös muihin Slovenian jokiin, päämääränä kasvattaa tavallisten taimenten kokoa. Salmo marmoratus -lajista on kuitenkin tullut Sloveniassa uhanalainen. Suurin uhka lajille on hybridisaatio tavallisten taimenten kanssa. Kanta oli runsas vielä ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta lajin istuttaminen yhdessä tavallisen taimenten kanssa heikensi kantaa. Istutuksia tehtiin ensi kerran vuonna 1906, mutta huippunsa ne saavuttivat Jugoslavian aikana. 1980-luvun lopulla Adrianmeriin laskevissa joissa oli runsaasti taimenia ja edellisten hybrideja. Poikkeuksena oli kahdeksan pientä Salmo marmoratus -kantaa, jotka olivat nousseet korkealle Soča- ja Idrijcajoissa. 2000-luvulla Salmo marmoratus -lajin kantaa on yritetty kasvattaa.[7]

Sočassa elää lukuisia muitakin kalalajeja, kuten särkikaloista esimerkiksi turpa, mutu ja muutamat suutarilajit sekä lohikaloista harjus ja kirjolohi. Lisäksi ravut ovat yleisiä.[8][9] Perhokalastus on Sočan ainoa sallittu kalastusmuoto.[10]

Elinympäristö

Brittiläinen tutkijaryhmä selvitti Slovenian jokien tilaa tutkimuksessa vuonna 2005. Soča jaettiin tutkimuksessa kolmeen osaan: Sočan alkulähteeseen (todellisuudessa sijainti oli 6 kilometriä alkulähteestä Julisilla Alpeilla ; tunnus SLOV-3) sekä kahteen eri osioon alempana joessa (32 kilometriä alkulähteestä, mutta yhtä korkealla merenpinnan yläpuolella ; tunnukset SLOV-4 ja SLOV-5).[11] Raportin mukaan ihmisen tekemät muutokset eivät uhkaa joen tarjoamaa elinympäristöä. Ulkonäöllisesti muutokset eivät ole merkittäviä, mutta nähtävissä. SLOV-3:ssa laskettiin neljä elinympäristön muutosta, kun taas SLOV-4&5 -alueilla niitä oli vain yksi.[11]

Mostnicesta, Sočasta ja Izicasta löytyi Cinclidotus aquaticus -nimistä sammalta, joka on luonteenomaista Alpeilla. SLOV-3-alueella puusto oli jakautunut mänty- ja lehtimetsiin. Alueella oli tavattavissa harvemmin suurkasveja kuin Bistricassa ja Pisnicassa. Alueen yleisimmät lehtisammaleet olivat Rhynchostegium riparioides ja Brachythecium rivulare. Cinclidotus aquaticus -laji oli yleinen alueella. SLOV-4&5-alueilla tutkijoiden silmään pistivät useat vedessä olleet puunrungot, mutta ne ovat helposti kierrettävissä esimerkiksi kanooteilla kulkiessa. Suurkasvit tuntuivat puuttuvan alueelta, mutta rannoilla oli sen sijaan paljon mukula- ja pikkukiviä. Fontinalis antipyretica oli alueen hallitseva lehtisammal, ja myös leinikkejä ja rentukoita esiintyi.[11]

Veden laatu

Sočan veden laatu on hyvä. Sloveniassa viisi karstiylängön kuntaa ja kolme rannikkokuntaa ottaa siitä juomavettä. Italian puolella on Triesten kaupunki, jonka saasteet vaikuttavat kielteisesti Triestenlahteen Sočan kautta. Vuosina 2007–2013 oli käynnissä laaja kansainvälinen GEP-projekti, joka Slovenian ja Italian viranomaisten sekä yliopistojen välisenä yhteistyönä tutki rajajoen mahdollisia saastumisuhkia sekä mahdollisuuksia veden juomakäyttöön.[12]

SLOV-3- ja SLOV-4&5-alueiden veden happamuudeksi on mitattu pH 6,7, eli vesi oli lievästi hapanta. Sočan lähteestä mitattu arvo oli pH 7,5, eli vesi oli lievästi emäksistä. Näytteissä ei ollut lainkaan nitraattia. Sähkönjohtokyky oli korkein lähteessä (275 µS m-1), SLOV3-alueella se oli 192 µS m-1 ja SLOV4&5-alueilla 224 µS m-1.[11]

Valuma-alueen muutokset

Joen nykyisen reitin taustalla ovat dramaattiset muutokset viimeisen 2 000 vuoden aikana. Kreikkalaisen historioitsijan Strabon mukaan jokea kutsuttiin Aesontius-nimiseksi. Se virtasi Aquileian ohi Adrianmereen ja kuului pääasiassa Natisonen ja Torren jokisysteemeihin.[13] Vuonna 585 maanvyörymä katkaisi Natisonen ylimmän joenuoman ja joki yhdistyi Bontiusjokeen. Bontiusjoen alkuperäinen, maanalainen reitti Timavoon oli poikki ja Bontiusjoki yhdistyi ala-Natisoneen. Seuraavien vuosikymmenien ajan tämän uuden joen, Sočan, murtovedet liikkuivat idemmäs ja yhdistyivät lopulta pieneen rannikkojokeen, Sdobbaan. Tätä kautta Soča nykyään laskee Adrianmereen. Edelliset murtovedet (Aesontiuksen aikaiset) muodostivat Gradoon laguunin ja itsenäisen rannikkopuron.[14]

Soča sodissa

Sočan sivujoen Vipavan lähellä käytiin 5. ja 6. syyskuuta 394 Frigiduksen taistelu. Taistelu käytiin Itä-Rooman keisari Theodosius I:n ja Länsi-Rooman valtakunnan keisarin Eugeniuksen välillä. Theodosiuksen armeija voitti taistelun, ja Itä-Rooma valloitti lopulta Länsi-Rooman valtakunnan. Keisari Eugenius vangittiin ja teloitettiin.[15]

Soča oli lukuisten taisteluiden näyttämönä ensimmäisessä maailmansodassa, sillä se oli osa Italian rintamaa. Sen luona käydyissä kahdessatoista Isonzojoen taistelussa menetti henkensä yli 300 000 itävaltaunkarilaista ja italialaista sotilasta. Taistelut kestivät toukokuusta 1915 marraskuuhun 1917. Joki tulvi niinä vuosina tavallista voimakkaammin toistuvien kaatosateiden vuoksi. Joki oli ennen maailmasotaa Itävalta-Unkarin puolella Italian rajan tuntumassa ja sen suuntaisena. Sodan jälkeen se jaettiin Jugoslavian ja Italian kesken.[16]

Mainonta, turismi ja kulttuuri

Jokea on sen smaragdisen värinsä takia markkinoitu ”smaragdin kauniina”. On väitetty, että Soča on yksi niistä harvoista joista, jotka säilyttävät kyseisen värin koko pituudeltaan.[17] Joki on myös innostanut slovenialaista runoilijaa Simon Gregorčičia kirjoittamaan tunnetuimman runonsa, ”Soči” (”Sočaan”), jota pidetään sloveenirunouden mestariteoksena.[18] Sočan ylittäneellä sillalla on kuvattu kohtaus vuoden 2008 Disney-elokuvaan Narnian tarinat: Prinssi Kaspian.[19]

Sočan varrella sijaitseva Bovec on markkinoinut itseään Slovenian extreme-urheilun pääkaupunkina. Melonta tuli Boveciin 1980-luvun puolivälissä. Melonta onkin suosittua Sočan monissa koskissa. Sočan melontakausi kestää maaliskuusta lokakuun loppuun.[20] Monet olympiamelojat ovat harjoitelleet Sočassa. Melonnan lisäksi Sočassa pystyy harrastamaan muutakin vesiurheilua, kuten koskenlaskua.[21][22]

Soča ja sen sivujoki Koritnica tarjoavat yhteensä 50 kilometriä melontakelpoista reittiä. Sočan koskiluokitus kattaa kaikki tasot (I–V eli helpoista vain kokeneille). Suosituin osuus on kahdeksan kilometriä pitkä Srepenica “Trnovo jonka luokitus on II–III (vaikeahko ja vaikea). Alue sisältää yhteensä 14 virallista pistettä, jossa joko noustaan tai poistutaan joesta.[23][24]

Vuonna 2008 Euroopan komissio antoi Sočalle erinomaisen matkailukohteen European Destinations of Excellence -tunnustuksen ensimmäisenä slovenialaisena kohteena.[25] Palkinto annetaan esimerkillisestä matkailuun liittyvästä työstä Euroopan Unionin alueella. Valinta perustuu jokaisessa osallistujamaassa tehtävään kilpailuun.[26] Vuoden 2008 tunnustuksien saajien oli oltava matkailukohteita, jotka ”olivat säilyttäneet perinteensä ja välittäneet ne sukupolvelta toiselle”.[27]

Viitteet

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Soča.
  1. ↑ a b Reke dolge / Rivers longer stat.si. Ministrstvo za okolje, prostor in energijo - Agencija Republike Slovenije za okolje. Viitattu 27.1.2014. (sloveeniksi) / (englanniksi)
  2. ↑ Source of the Soča River slovenia.info. SPIRIT Slovenia. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  3. ↑ Sterry, Paul; Mackay, Andreew: Bonniers natuguider Fjärilar, s. 140. Albert Bonniers förlag, 2006. ISBN 9789100105136. (ruotsiksi)
  4. ↑ Soča river experience http://amigo.si/. Outdoor Adventures Agency. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
  5. ↑ a b Soča – About the River see-river.net. Project - SEE River. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  6. ↑ Snoj, Marko: Etimološki slovar slovenskih zemljepisnih imen, s. 386–387. Ljubljana: Modrijan and Založba ZRC, 2009. ISBN 978-961-241-360-6. (sloveeniksi)
  7. ↑ Marble trout balkan-trout.com. Balkan Trout Restoration Group. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)
  8. ↑ Rivers flyfishing.si. Angling club - Ribiška družina Tolmin. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  9. ↑ Fly Fishing on the Soča River socavalleyholidays.com. Soca Valley Holidays. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  10. ↑ Fishing Regulations flyfishing.si. Angling club - Ribiška družina Tolmin. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d Rave, Paul ; Holmes, Nigel ; Dawson, Hugh & Withrington, David: River Habitat Survey in Slovenia: Results from 2005 (.pdf) nora.nerc.ac.uk. 2005. Environment Agency. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  12. ↑ Project GEP Slovenian tasavallan sisäministeriön teknologiaosasto ja Italian talous- ja finanssiministeriö. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
  13. ↑ Strabo: ”1.”, Geography, Vol. V. Loeb Classical Library 211, 1928. ISBN 9780674992337. (englanniksi)
  14. ↑ Brockhaus' Konversations-Lexikon, s. 727. Leipzig, Berliini ja Wien: F.A. Brockhaus Verlag Leipzig, 1894. (saksaksi)
  15. ↑ Svoljšak, Drago: Battle of the river Frigidus: 5 and 6 September 394 ad tic-ajdovscina.si. Tourist Information Centre Ajdovščina. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
  16. ↑ Battles - The Battles of the Isonzo, 1915-17 firstworldwar.com. Michael Duffy. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)
  17. ↑ White Water Rafting Rivers of the World - Slovenia - Soca River Whitewater Rafting rafting.co.uk. Splash White Water Rafting. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)
  18. ↑ Nazaj na seznam pesmi: Soči simongregorcic.si. Simongregorcic.Si. Viitattu 28.1.2014. (sloveeniksi)
  19. ↑ Parts of Disney's Chronicles of Narnia to Be Shot in Slovenia ukom.gov.si. 22.02.2007. Government Communication Office. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)
  20. ↑ Hillsdon, Mark: Active Traveller: Conquering the rapids of Slovenia's Soca Valley independent.co.uk. 17.04.2013. Independent Print Limited. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  21. ↑ At the rapids of Soča soca2013.si. European Canoe Association. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  22. ↑ Agency LIFE Adventures - Canyoning Slovenia slovenia.info. SPIRIT Slovenia. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  23. ↑ Soča River Slovenia internationalrafting.com. International Rafting Federation. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  24. ↑ Koskiluokitukset melontajasoutuliitto.fi. Melonta- ja soutuliitto ry. Viitattu 1.2.2014.
  25. ↑ The Soca River, Slovenia socavalleyholidays.com. Soca Valley Holidays. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  26. ↑ What is EDEN ec.europa.eu. Euroopan komissio. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
  27. ↑ 2008 – Tourism and local intangible heritage http://ec.europa.eu/. Euroopan komissio. Viitattu 30.1.2014.
Slovenian hydrologia
Joet
Kosket
Vesiputoukset
Järvet
Kosteikot
Meri

Adrianmeri

Laaksot:
Kanjonit ja rotkot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Soča&oldid=13846006”