Maanvyöry

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maanjäristyksen aiheuttama maanvyöry San Salvadorissa

Maanvyöry on massaliikunto, jossa maa-aines ja kivet liikkuvat rinnettä alaspäin painovoiman vaikutuksesta. Massaliikunto tapahtuu, jos painovoima on suurempi kuin ainesta paikallaan pitävä kitka- tai koheesiovoima. Rinteen jyrkkyys, maamassan koostumus ja vetisyys ovat tärkeimpiä maanvyöryjen aiheuttajia. Lisäksi eroosio, maanrakentamisella aikaan saadut rinteen rasitukset ja rinteen alaosan vastavoimien häviäminen (esimerkiksi joen tai meren aaltojen aiheuttama eroosio) toimivat maanvyöryä lisäävänä tekijänä. Myös maanjäristykset tai liikenteen aiheuttama tärinä edistävät maanvyöryä.

Massojen liikkelle saamiseksi rinteen jyrkkyydeksi riittää kuitenkin jopa yhden asteen kaltevuus.[1]

Maan massaliikunnot jaetaan kahteen päätyyppiin: hetkellisiin massaliikuntoihin ja hitaasti liikkuviin massaliikuntoihin.

Maanvyöry Sanna-joen tulvan jälkeen Itävallassa.

Hetkelliset massaliikunnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hetkellisiä massaliikuntoja ovat maanvyöryt. Maanvyöryssä yleensä lapiomainen kappale kiinteää tai juoksevaa maa-ainesta valuu tai vyöryy rinnettä alas, esimerkiksi runsaiden sateiden vaikutuksesta. Maanvyöryssä myös kasvillisuuden sitoma pintakerros (20-40 cm) voi valua alas alla olevan roudan toimiessa liukupintana. Maanvyöryt jättävät maastoon vieremäarven, josta maanvyöry voi levitä. Yleensä leviäminen tapahtuu sivusuunnassa.

Hitaasti liikkuvat massaliikunnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hitaasti liikkuvat maan massaliikunnot tarkoittavat maamassojen hidasta valumista alaspäin. Hitaan maanvieremän huomaa esimerkiksi pystytetyistä rakenteista (esimerkiksi sähkötolpista), jotka kallistuvat vinoon, tai puista, joiden runko on käyristynyt hitaan massaliikunnon takia. Hitaan massaliikunnon yksi muoto on solifluktio, jossa vettynyt maa valuu hitaasti alas muodostaen solifluktioterasseja ja -kielekkeitä.

Isot maanvyöryt Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1770-luvulla tapahtuneen maanvyöryn jälki pellolla

1770-luvulla vieri iso osa pellosta Uskelanjokeen.[2]

Vuotomaa Suomen Lapissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Lapissa esiintyy roudan vaikutuksesta tapahtumaa maan valumista tuntureiden rinnettä alas. Ilmiö on yleinen arktisilla alueilla Saanan länsirinteessä routa ja sen sulaminen ajavat yhdessä painovoiman kanssa kiviä alaspäin 2-6 sentin vuosivauhtia[3]. Vuotomaille syntyy vuotomaahyllyjä, joissa on paksu lumi. Näin vuotomaalla voi kasvaa muualla tunturissa harvinaisia kasveja mm. saniaisia[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 28, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
  2. http://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_24._Maanvierem%C3%A4_Askelassa
  3. Suurtuntureiden luonto, Järvinen-Lahti 2004, s 69
  4. järvinen-lahti 2004, s 69

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maanvyöry.