Ero sivun ”Kaipola” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
+Malline |
|||
| Rivi 64: | Rivi 64: | ||
===Viitteet=== |
===Viitteet=== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
{{Jämsä}} |
|||
[[Luokka:Jämsän taajamat]] |
[[Luokka:Jämsän taajamat]] |
||
Versio 7. syyskuuta 2024 kello 00.51
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Osio paperitehtaasta. |
| Kaipola | |
|---|---|
 Kaipolan paperitehdas. |
|
  Kaipola |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Keski-Suomi |
| Kunta | Jämsä |
Kaipola on Jämsän kaupungin[1] eteläisin teollisuustaajama Keski-Suomen maakunnassa. Kaipola sijaitsee Päijänteen Olkkolanlahden pohjukassa, valtatien 24 itäpuolella. Vuonna 2016 sen väkiluku oli 1 088.[2]
Kaipola oli alun perin pieni maalaiskylä Jämsänjoen suulla. Teollinen kehitys alkoi vuonna 1952, kun alueelle perustettiin paperitehdas. Kaipolassa sijaitsi Suomen suurin siistaamo.[3] Siellä on myös Pitkävuoren hyppyrimäki.[1]
Historiaa
Kaipolan nimen taustalla on Saulo Kepsun mukaan esikristillinen nimi *Kaipo(i).[4] Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1467, jolloin eräs alueella asunut Hannu mainittiin lautamiehenä. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Kaipola oli kolmitaloinen kylä.[5] 1550-luvun erämaaluetteloiden mukaan Kaipolan asukkailla oli erämaita nykyisten Viitasaaren ja Vesannon alueilla, Koliman ja Sonkarin ympäristössä.[6] Vuonna 1559 Kaipola kasvoi nelitaloiseksi[7], jonka kokoisena se pysyi vuoteen 1639 asti, jolloin kaikki neljä taloa yhdistettiin Kaipolan kartanoksi. Aikaisempien talojen nimet eivät ole säilyneet.[8]
Talojen määrä alkoi kasvaa jälleen 1700-luvun loppupuolella; vuonna 1765 kartanosta erotettiin Oikari, vuonna 1771 Niemi ja vuonna 1789 uusi Kaipola, joka liitettiin takaisin kartanoon vuonna 1813. Niemestä erotettiin vielä vuonna 1844 Vihkimälahden talo. Isonjaon yhteydessä myös kylän takamaille myöhemmän Koskenpään kunnan alueelle perustettiin neljä uudistaloa: vuonna 1796 Hietaranta ja Lahnamaa sekä vuonna 1798 Eerikkälä ja Hietamäki. Torppien perustaminen alkoi vuonna 1736, ja vuonna 1860 kylässä oli yhteensä 25 torppaa.[9]
Teollisuus
Kaipolan paperitehdas
Kaipolan paperitehtaan perusti Jämsänjoen suulle Yhtyneet Paperitehtaat, koska yhtiön piti paikata Myllykosken tehtaan menetys uudella tehtaalla. Vuonna 1952 Kaipolan kylään perustettu paperitehdas valmisti LWC-, sanomalehti- ja luettelopaperia. Helsingin Sanomia painettiin ennen Kaipolan paperille, myös Maaseudun Tulevaisuus.
Henkilöstöä tehtaalla oli parhaimmillaan yli 800. Tehtaalla oli viimeisinä vuosinaan kolme toiminnassa olevaa paperikonetta, joiden vuosittainen tuotanto oli yli 700 000 tonnia.[3] Paperitehdas lakkautettiin vuoden 2020 lopussa.
Kaipola Recycling
Tehtaalla vähän aikaa vuodesta 2021 lähtien toiminut kierrätysyritys Kaipola Recycling Oy haettiin konkurssiin syksyllä 2023 ja toiminnan jäljiltä mm. jopa kymmeniä tuhansia tonneja luvanvastaista muovijätettä ja tuhkaa jäi taivasalle.[10] Yhtiö myös poltti luvatta jätettä.[11]
Kaipola Circular
Tehdasalueella aloitti vuonna 2022 myös kiertotalousyritys Kaipola Circular Oy.
Kaipolan hyppyrimäki
Hyppyrimäki rakennettiin vuonna 1964 sen ajan suurmäeksi, josta oli mahdollista hypätä yli sata metriä. Hyppyrimäen mäkiennätys on 111 m (Sami ja Toni Nieminen 1994)lähde?. Suurmäkeä täydentävät pienemmät 25 ja 55 metrin hyppyrimäet. Samoihin aikoihin raivattiin viereen myös kaksi pujottelurinnettä. Laskettelu hiipui jo 1980-luvulla, kun lähelle valmistui suurempi hiihtokohde Himos. Viimeinen hyppy Pitkävuoren tornista hypättiin vuonna 1994.[12] Nykyisin hyppyrimäen alastulo on paikoillaan, mutta umpeenkasvanut, samoin pujottelurinteet. Ankkurihissien yläasema moottoreineen ja osin pylväsrakenteineen on paikoillaan. Pienemmät 25 ja 55 metrin pikkumäet ovat nuorten käytössä omine hisseineen.
Kaipolan koulu
Kaipolan koulu on pieni kyläkoulu Kaipolan taajamassa. Koulussa on noin 150 oppilasta. Koulussa opetetaan luokka-asteita ensimmäisestä kuudenteen. Opettajia on jokaiselle luokka-asteelle yksi, sekä englannin- ja erityisopettaja. Koulu on lakkautusuhan alla vuonna 2025.lähde?
Lähteet
- Aulis Oja: Suur-Jämsän historia I. Forssa: Jämsän, Korpilahden, Petäjäveden, Muuramen, Säynätsalon, Jämsänkosken ja Koskenpään kunnat, 1954.
Viitteet
- ↑ a b Facta2001, WSOY 1981, 7. osa, palsta 427
- ↑ Väkiluku postinumeroalueittain 31.12.2016 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b UPM:n Kaipolan paperitehdas juhlii 50 toimintavuottaan
- ↑ Saulo Kepsu: Kaipola (PDF) (s. 166) Hämeen kylännimet (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 71). 2022. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 18.11.2023.
- ↑ Suur-Jämsän historia, s. 117.
- ↑ Suur-Jämsän historia, s. 148.
- ↑ Suur-Jämsän historia, s. 182
- ↑ Suur-Jämsän historia, s. 199.
- ↑ Suur-Jämsän historia, s. 221-222.
- ↑ https://www.jamsanseutu.fi/uutiset/art-2000009805778.html
- ↑ https://yle.fi/a/74-20011802
- ↑ Mykistävä betonimonumentti rappeutuu Tampereen ja Jyväskylän välisen tien varrella: ”Se pelotti kovempaakin jätkää” www.iltalehti.fi. Viitattu 25.12.2023.
