Ero sivun ”Sukupuoli-identiteetti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 93.106.5.89) ja palautettiin versio 21508867, jonka on tehnyt 109.240.67.37 Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Sukupuoli-identiteetti''' tarkoittaa yksilön käsitystä omasta [[Ihmisen sukupuoli|sukupuolestaan]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/sanasto#Sukupuoli-identiteetti | Nimeke=Tasa-arvosanasto | Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Viitattu=8.3.2019}}</ref> |
'''Sukupuoli-identiteetti''' tarkoittaa yksilön käsitystä omasta [[Ihmisen sukupuoli|sukupuolestaan]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/sanasto#Sukupuoli-identiteetti | Nimeke=Tasa-arvosanasto | Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Viitattu=8.3.2019}}</ref> |
||
Noin 99 prosentilla täysi-ikäisistä sukupuoli-identiteetti vastaa [[Sukupuoli|biologista sukupuolta]], eli se on joko [[mies]] tai [[nainen]]. Ne, jotka eivät identifioidu kumpaankaan sukupuoleen, ovat [[Muunsukupuolisuus| |
Noin 99 prosentilla täysi-ikäisistä sukupuoli-identiteetti vastaa [[Sukupuoli|biologista sukupuolta]], eli se on joko [[mies]] tai [[nainen]]. Ne, jotka eivät identifioidu kumpaankaan sukupuoleen, ovat [[Muunsukupuolisuus|muunsukupuolisia]]. Biologisen sukupuolen ja sukupuoli-identiteetin ristiriitaa kutsutaan [[Transsukupuolisuus|transsukupuolisuudeksi]]. Se voi johtaa [[sukupuolidysforia]]an.<ref name=laakarin-etiikka /> |
||
Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen sukupuoli-identiteetti, joka on muotoutunut biologisten psyykkisten, kulttuuristen, kasvatuksellisten ja sosiaalisten tekijöiden seurauksena<ref name=laakarin-etiikka>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/hoidon-erityiskysymyksia/sukupuoli-identiteetin-erilaiset-ilmentymat/ | Nimeke = Sukupuoli-identiteetin erilaiset ilmentymät | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Lääkäriliitto | Viitattu = 1.4.2023 }}</ref>. |
Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen sukupuoli-identiteetti, joka on muotoutunut biologisten psyykkisten, kulttuuristen, kasvatuksellisten ja sosiaalisten tekijöiden seurauksena<ref name=laakarin-etiikka>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/hoidon-erityiskysymyksia/sukupuoli-identiteetin-erilaiset-ilmentymat/ | Nimeke = Sukupuoli-identiteetin erilaiset ilmentymät | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Lääkäriliitto | Viitattu = 1.4.2023 }}</ref>. |
||
Versio 10. kesäkuuta 2023 kello 19.03
Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa yksilön käsitystä omasta sukupuolestaan.[1]
Noin 99 prosentilla täysi-ikäisistä sukupuoli-identiteetti vastaa biologista sukupuolta, eli se on joko mies tai nainen. Ne, jotka eivät identifioidu kumpaankaan sukupuoleen, ovat muunsukupuolisia. Biologisen sukupuolen ja sukupuoli-identiteetin ristiriitaa kutsutaan transsukupuolisuudeksi. Se voi johtaa sukupuolidysforiaan.[2]
Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen sukupuoli-identiteetti, joka on muotoutunut biologisten psyykkisten, kulttuuristen, kasvatuksellisten ja sosiaalisten tekijöiden seurauksena[2].
Sukupuoli-identiteetin käsitteen teki tunnetuksi psykologi John Money 1960-luvulla. Moneyn teorian mukaan lapsi omaksuu tytön tai pojan sukupuoli-identiteetin vähän yli kahden vuoden ikään mennessä.[3] Lapsen ja nuoren sukupuoli-identiteetti on kuitenkin usein vakiintumaton, ja mahdollinen vastakkaiseen sukupuoleen identifioituminen häviää 80 prosentilla lapsista murrosikään tultaessa. Vastakkaiseen sukupuoleen identifioituminen lapsuusiässä ennustaa vahvemmin homoseksuaalisuutta kuin pitkäaikaista sukupuoliristiriitaa.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Tasa-arvosanasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 8.3.2019.
- ↑ a b c Sukupuoli-identiteetin erilaiset ilmentymät Suomen Lääkäriliitto. Viitattu 1.4.2023.
- ↑ Nousiainen, Anu: Ei tyttö eikä poika – moni suomalaislapsi syntyy ilman sukupuolta. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite 2.1.2016. Viitattu 5.6.2022.