Ero sivun ”Seminaarinmäki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Wikidata list updated
+kuva
Rivi 1: Rivi 1:
{{GeoGroup}}
{{GeoGroup}}
[[Tiedosto:Map of Seminaarinmäki Campus (1877).jpg|pienoiskuva|[[Ludvig Isak Lindqvist]]in laatima asemakaavakartta [[Jyväskylän seminaari]]sta (1877).]]
[[File:Oppio.JPG|thumb|250 px|Näkymä Seminaarinmäeltä. Taustalla olevassa rakennuksessa toimii Jyväskylän yliopiston kielikeskus.]]
[[File:Oppio.JPG|thumb|250 px|Näkymä Seminaarinmäeltä. Taustalla olevassa rakennuksessa toimii Jyväskylän yliopiston kielikeskus.]]
'''Seminaarinmäki''' on [[Jyväskylä]]n [[Mattilanpelto|Mattilanpellon]] kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä [[Jyväskylän seminaari]]sta. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten [[Jyväskylän yliopisto]]n vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Kirsi-Marja Nurminen | Otsikko=Kadotettu paratiisi | Julkaisu= Tiedonjyvä| Vuosi=2008 | Numero=6 | Sivut=28}}</ref> Seminaarinmäki kuuluu [[Museovirasto|Museoviraston]] luokittelemiin [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=182|nimeke=RKY  ι  Museovirasto|julkaisu=www.rky.fi|viitattu=2017-02-09}}</ref>.
'''Seminaarinmäki''' on [[Jyväskylä]]n [[Mattilanpelto|Mattilanpellon]] kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä [[Jyväskylän seminaari]]sta. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten [[Jyväskylän yliopisto]]n vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Kirsi-Marja Nurminen | Otsikko=Kadotettu paratiisi | Julkaisu= Tiedonjyvä| Vuosi=2008 | Numero=6 | Sivut=28}}</ref> Seminaarinmäki kuuluu [[Museovirasto|Museoviraston]] luokittelemiin [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=182|nimeke=RKY  ι  Museovirasto|julkaisu=www.rky.fi|viitattu=2017-02-09}}</ref>.

Versio 14. marraskuuta 2020 kello 00.03

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa
Ludvig Isak Lindqvistin laatima asemakaavakartta Jyväskylän seminaarista (1877).
Näkymä Seminaarinmäeltä. Taustalla olevassa rakennuksessa toimii Jyväskylän yliopiston kielikeskus.

Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena.[1] Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[2].

Kasvitieteellinen puutarha

Ensimmäinen puutarhasuunnitelma alueelle laadittiin 1880-luvulla. Tuolloin mäelle syntynyt puisto edusti maisemapuutarhaa, ja sille olivat ominaisia kumpuileva maasto, kaarevat käytävät, polut, sillat ja huvimajat. Seminaarin puutarhaopetus pääsi käyntiin 1890-luvulla. Esimerkiksi suuri hedelmätarha palveli omenanviljelyn leviämistä kansan pariin.

Seminaarinmäen rakennukset

Tämä lista on luotu Wikidatassa olevaa dataa käyttämällä ja sitä päivittää määräajoin botti.
Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!
Rakennus Arkkitehti Rakennusvuosi Kuva Koordinaatit
Aallon kirjasto Alvar Aalto 1955
62.236671°N, 25.732605°E
AaltoAlvari Alvar Aalto 1955[3]
62.23625155°N, 25.72848855°E[3]
Athenaeum Arto Sipinen 1976
62.237667°N, 25.734222°E
E-rakennus 1989
62.237398°N, 25.731303°E
Educa Konstantin Kiseleff
Ludvig Isak Lindqvist
1881
62.238265°N, 25.73516°E
Fennicum Konstantin Kiseleff
Ludvig Isak Lindqvist
1883
62.236902°N, 25.732473°E
Historica Konstantin Kiseleff 1881
62.237936°N, 25.734721°E
Jyväskylän yliopiston päärakennus Alvar Aalto 1954[3]
62.23630575°N, 25.73244908°E[3]
Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola Alvar Aalto 1954
62.235094°N, 25.730228°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu Alvar Aalto 1954
62.237129°N, 25.731315°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola Alvar Aalto 1954[3]
62.23770546°N, 25.73144754°E[3]
Kirjastorakennus (Seminaarinmäki) Arto Sipinen 1974
62.237727°N, 25.736167°E
Liikuntatieteen laitosrakennus Alvar Aalto 1971
62.234612°N, 25.728696°E
Lozzi Alvar Aalto 1954
62.235527°N, 25.730804°E
Lyhty Alvar Aalto 1954
62.235744°N, 25.731379°E
Musica Arto Sipinen 1976
62.238358°N, 25.734453°E
Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki) Ilmari Lahdelma
Rainer Mahlamäki
2002
62.237266°N, 25.728878°E
Opinkivi Ilmari Lahdelma 2003
62.234633°N, 25.730608°E
Oppio Konstantin Kiseleff
Helge Rancken
1882
62.237238°N, 25.734722°E
Parviaisen talo Wäinö Gustaf Palmqvist 1908
62.236781°N, 25.736273°E
Pitkäkatu 1 A Kerttu Tamminen 1929
62.235471°N, 25.726847°E
Pitkäkatu 1 B Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg
1903
62.23495°N, 25.726438°E
Pitkäkatu 1 C Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg
1903
62.234492°N, 25.725771°E
Pitkäkatu 1 C1 Olavi Kivimaa 1952
62.234213°N, 25.725518°E
Puutarhurin talo Konstantin Kiseleff 1882[3]
62.23730042°N, 25.73396537°E[3]
Ryhtilä Theodor Granstedt 1895[3]
62.23746579°N, 25.7323391°E[3]
Seminaarinmäen viljamakasiini Wivi Lönn 1851
62.237155°N, 25.73677°E
Seminarium Konstantin Kiseleff 1883
62.237105°N, 25.733183°E
T-rakennus Arto Sipinen 1974
62.237613°N, 25.735219°E
Taavettilan riihi
62.23575684°N, 25.73379908°E[3]
Työtupa Yrjö Blomstedt
Hjalmar Åberg
1902
62.235283°N, 25.72639°E
Urheiluhalli U1 Alvar Aalto 1953
62.23654°N, 25.72957°E
Urheiluhalli U2 Alvar Aalto 1955
62.235844°N, 25.728855°E
Villa Rana Yrjö Blomstedt 1905
62.236626°N, 25.735001°E
Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto 1964
62.235°N, 25.731111°E
Automaattisesti luodun listan loppu.

Katso myös

Lähteet

  1. Kirsi-Marja Nurminen: Kadotettu paratiisi. Tiedonjyvä, 2008, nro 6, s. 28.
  2. RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 9.2.2017.
  3. a b c d e f g h i j k https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200191

Aiheesta muualla

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.