Artikkeli (kielioppi)

Kieliopissa artikkeli onubstantiiviin kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta. Artikkeli voi ilmaista esimerkiksi, käytetäänkö substantiivia yleisessä vai erityisessä merkityksessä. Artikkelista käy usein myös ilmi sanan kieliopillinen suku, joka saattaa vaikuttaa sanan merkitykseen (esimerkiksi norjan kielessä en ball ’pallo’, et ball ’tanssiaiset’).

Artikkeleja käytetään useimmissa indoeurooppalaisissa kielissä ja seemiläisissä kielissä. Muissa kieliryhmissä ne ovat harvinaisia. Suomen kielessä ei esiinny varsinaisia artikkeleita, mutta pronomineja eräs ja se käytetään toisinaan artikkelin tapaan, varsinkin puhekielessä. Niissäkin kielissä, joissa artikkeleja käytetään, voi joskus olla tulkinnanvaraista, onko kyseessä artikkeli, pronomini vai lukusana.

Artikkelin sijainti

Artikkeli sijoitetaan tavallisesti substantiivin eteen. Joissain kielissä, kuten lähes kaikissa skandinaavisissa kielissä, määräisenä artikkelina käytetään kuitenkin useimmissa tapauksissa substantiivin kanssa yhteen kirjoitettavaa jälkiliitettä, joka muistuttaa epämääräistä artikkelia tai on identtinen sen kanssa (esimerkiksi ruotsin kielessä ett hus : huset, en skola : skolan ja norjan kielessä et krig : kriget).

Artikkelityypit

Epöiisllisiili

Monissa kielissä esiintyy kaksi artikkelityyppiä, määräinen artikkeli ja epämääräinen artikkeli. Epämääräinen artikkeli viittaa kohteeseen yleensä (esimerkiksi englanniksi ”a dog is a mammal”, ”koira on nisäkäs”), ja määräinen artikkeli viittaa johonkin tiettyyn, rajattuun kohteeseen, joka ilmenee asiayhteydestä (esim. ”the dog bit the burglar”, ”koira puri murtovarasta”, ts. jokin tietty koira puri jotain tiettyä henkilöä).

Usein epämääräistä artikkelia käytetään mainittaessa jotain ensimmäisen kerran ja määräistä artikkelia viitattaessa samaan kohteeseen uudelleen. Asiaa havainnollistaa seuraava englanninkielinen lause suomennoksineen: ”I have a hat. The hat is red. I wore the hat when I bought a hat for my sister.” Minulla on (eräs) hattu. (Kyseinen) hattu on punainen. Minulla oli (kyseinen) hattu päässäni ostaessani (toisen, muun) hatun siskolleni.

Partitiivipartikkeli

Ranskan kielessä käytetään määräisen artikkelin (le, la, les) ja preposition de yhteensulautumaa ilmaisemaan epätarkkaa määrää Suomen kielen partitiivin tapaan. Rakenteesta käytetään nimitystä article partitif, ”partitiiviartikkeli”:

• du café = kahvia (de + le)
• des œufs = munia (de + les)

Negatiiviartikkeli

Englannissa ja monissa muissa kielissä ilmaus ”ei mikään”, ”ei kukaan”, ”ei yksikään” voidaan ilmaista yhdellä sanalla, jota käytetään artikkelin tapaan. Englannin kielessä siitä käytetään nimitystä negative article:

• No man is an island. = Yksikään/kukaan ihminen ei ole saari.

Nolla-artikkeli

Kielissä, joissa substantiiviin pääsääntöisesti liittyy artikkeli, on usein joitakin poikkeustapauksia, joissa artikkelia ei käytetä; tällöin puhutaan ns. ”nolla-artikkelista” (engl. zero article). Esimerkiksi englannin kielessä artikkeli jää pois puhuttelussa, huudahduksissa, otsikkoteksteissä ja tietyissä vakiintuneissa ilmauksissa:

• Boy, come here! = Poika, tulehan tänne!
• Oh boy! = Voi pojat!
• Yellow Car Hit Elderly Lady = Keltainen auto osui varttuneeseen rouvaan (lehtiotsikko)
• at school = koulussa (vrt. at the school = koululla, koulurakennuksessa)

Artikkelit indoeurooppalaisissa kielissä

Indoeurooppalaisissa kielissä epämääräiset artikkelit ovat kehittyneet lukusanasta yksi ja määräiset artikkelit demonstratiivipronominista se, tuo; esimerkiksi latinan ille, illa, illud (se, tuo) → ranskan määräiset artikkelit le, la ja epämääräiset artikkelit un, une ← latinan unus, una, unum, yksi. Tätä kehitystä kutsutaan kieliopillistumiseksi.

Artikkelit uralilaisissa kielissä

Unkari on ainoa artikkeleita kirjakielessä käyttävä uralilainen kieli. Suomen kirjakielen alkuaikoina suomeen yritettiin keinotekoisesti luoda artikkelikategoriaa indoeurooppalaisen mallin mukaan, mikä näkyy esimerkiksi Agricolan uuden testamentin käännöksen Se Wsi Testamenti nimessä.