Taikinamäki
| Taikinamäki | |
|---|---|
| Kaupunki | Lappeenranta |
| Kaupunginosa nro | 6 |
| Väkiluku | 888 (31.12.2013) |
Taikinamäki on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue. Se sijaitsee kaupungin keskustassa.[1][2]
Lappeenrannan kuudennen ja seitsemännen kaupunginosan alueet eli nykyiset Taikinamäki ja Kimpinen liitettiin Lappeenrantaan pakkolunastamalla 11. toukokuuta 1907. Aiemmin alueet kuuluivat Lappeen pappilan maihin.[3]
Taikinamäen maamerkki on Lappeenrannan vesitorni ja sen edustan suuri kiertoliittymä.[1][2] Alkuperäinen vesitorni valmistui vuonna 1927 ja nykyinen vanhan ympärille vuonna 1955.[1] Vesitornin tuntumasta alkaa puulajipuisto Arboretum, joka jatkuu itään Kimpisen ja Lepolan kaupunginosien alueelle Valtakadun molemmin puolin.[2][4]
Pohjolankadulla ovat Kimpisen koulu ja siihen nykyisin kuuluva Peltolan koulu, Kimpisen lukio ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon seurakuntakeskus.[1][2] Pohjolankadun koulukiinteistöissä Taikinamäellä toimi aiemmin myös Saimaan ammattikorkeakoulun yksiköitä, jotka muuttivat Skinnarilaan vuonna 2011.[5] Koulukadulla on Lappeenrannan musiikkiopisto.[1][2] Sen pihapiirissä on Lappeen ensimmäinen kansakoulu, joka aloitti toimintansa 1870-luvun lopulla. Vuonna 1917 viereen rakennettiin Taikinamäen koulu, joka on purettu 2000-luvulla.[6][7][8] Vapaudenaukion ympäristössä ovat Lappeenrannan kaupunginkirjaston pääkirjasto, Lappeenrannan kaupunginteatteri ja Assi Vapaudenaukio eli entinen Technopolis.[1][2][9]
Taikinamäen asutus on 90 prosenttisesti kerrostaloasutusta.[1] Taikinamäen tilastoalueella on 888 asukasta.[10]
Kaupunginosaa rajaavat Maaherrankatu pohjoisessa, Pajakuja ja Messukatu idässä, Armilankatu etelässä ja Lappeenkatu ja Anni Swanin katu lännessä. Taikinamäen naapurikaupunginosia ovat Kimpinen, Lepola, Peltola ja Kylpylä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Keskusta-asumista jo 1800-luvulta nykypäiviin Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ a b c d e f g Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ Toivanen, Pekka: Lappeenrannan kaupungin historia 1917–1966, nide I, s. 117–121. Lappeenrannan kaupunki, 1988. ISBN 951-9278-44-3.
- ↑ Arboretumin kartta Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ Kampusten omistuskuviot kaupunginhallituksen käsittelyssä 16.11.2009. Yle Etelä-Karjala. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ Koulut ja kokoontumistilat Etelä-Karjalan museo. Arkistoitu 24.9.2014. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ Kotiharju, Anne: Taikinamäen koululla kohtalonhetket Etelä-Saimaa. 27.11.2003. Kaakon Viestintä. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ Väisänen, Olli: Koulukatu vielä Valokuvia Lappeenrannasta. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ Vapaudenaukio Assi Group. Viitattu 4.6.2021.
- ↑ Väestö Lappeenrannassa ikäryhmittäin 31.12.2013 Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 14.5.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaupunginosan esittely Lappeenrannan kaupungin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kaupunginosat |
Ahvenlampi • Alakylä • Hakali • Harapainen • Hartikkala • Hiekkapelto • Hiessilta • Honkalahti • Hyrymäki • Ihalainen • Kanavansuu • Karhuvuori • Kariniemi • Kaukas • Keskus • Kesola • Kesämäki • Kimpinen • Kivisalmi • Korvenkeskus • Kourula • Kuusela • Kuusimäki • Kylpylä • Laihia • Lampikangas • Lapvesi • Lauritsala • Lavola • Leiri • Lentokenttä • Lepola • Linnoitus • Lintukangas • Mattila • Mustola • Myllymäki • Mälkiä • Mäntylä • Nuijamaa • Pajarila • Pallo–Tyysterniemi • Parkkarila • Peltola • Pulp • Putkinotko • Pöyhiänniemi • Rauha • Reijola • Ruoholampi • Rutola • Sammonlahti • Selkäharju • Skinnarila • Suolahti • Taikinamäki • Tirilä • Tykki–Kiviharju • Uus-Lavola • Vesivalo • Voisalmi • Ylämaa |
|---|---|
| Kyliä |
Hanhijärvi • Hiivaniemi • Kansola • Konnunsuo • Kontu • Leino • Louko • Moisio • Ravattila • Raippo • Ruokola • Rännikorpi • Simola • Sirkjärvi • Vainikkala |
| Muita alueita |
Huhtiniemi • Joutseno • Nuijamaa • Pikisaari • Ylämaa |