Kylpylä (Lappeenranta)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kylpylä
Kaupunki Lappeenranta
Kaupunginosa nro 3
Väkiluku 1 107 31.12.2013
Tämä artikkeli kertoo Lappeenrannan kaupunginosasta ja tilastoalueesta. Kylpylä on myös Ikaalisten kaupunginosa.
Kylpylän kaupunginosaa. Vasemmalla panimo, oikealla kylpylä.

Kylpylä on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue. Se sijaitsee kaupungin keskustassa, satamassa Kaupunginlahden rannalla.[1][2] Kaupunginosa on saanut nimensä siellä sijaitsevan Lappeenrannan Kylpylän mukaan.[1]

Alue oli alun perin osa Lappeenrannan Suurta esikaupunkia, joka syntyi 1700-luvun lopulla, kun siviiliasutusta siirrettiin linnoituksen ulkopuolelle. Vuonna 1857 Suurta esikaupunkia laajennettiin Kaupunginlahden itäpuolelle, ja samalla se jaettiin nykyisiksi Keskuksen ja Kylpylän kaupunginosiksi. Luoteessa oli Pieni esikaupunki eli nykyinen Pallo.[1][2][3]

Ainonkadun varrella sijaitseva Lappeenrannan kylpylä perustettiin vuonna 1824, ja nykyinen rakennus valmistui vuonna 1912. Seuraavana vuonna sen viereen rakennettiin kasino kylpylävieraiden käyttöön.[1] Vuodelta 1891 on vanha panimo, joka siirtyi Hartwallin omistukseen vuonna 1966, lakkautettiin vuonna 1993 ja on sittemmin muutettu asuin- ja toimistokäyttöön.[1][4] Sisämaassa Valtakadulla ovat Lappeenrannan ensimmäinen kivinen asuinkerrostalo Saimaanlinna vuodelta 1938 sekä Elokuva Luotolan elokuvateatterit Kino-Aula (1938) ja Nuijamies (1954).[1][5] Keskusta-alueen nuorisoa palvelee nuorisotila Monari.[1]

Kaupunginosaan kuuluu myös pitkulainen Halkosaari,[2] jonka päässä on alun perin vuonna 1895 rakennettu paviljonki.[6] Osana satama-aluetta ovat Maalaisten laiturin ja Kasinon rannan vierasvenesatamat ja Halkosaaren–Ainonkadun pienvenesatama.[2][7][8]

Kylpylän asutus on kerrostalovaltaista.[1] Kylpylän tilastoalueella on 1 107 asukasta.[9]

Kaupunginosaa rajaavat Saimaa pohjoisessa, Kimpisenkatu ja Anni Swanin katu idässä, Pormestarinkatu etelässä ja Kirkkokatu lännessä. Kylpylän naapurikaupunginosia ovat Kimpinen, Taikinamäki, Peltola ja Keskus.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Asumista keskellä Lappeenrantaa lehmusten keskellä Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 12.5.2015.
  2. a b c d e Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 12.5.2015.
  3. Veijovuori, Matti: Rakennetun ympäristön historia Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2. 2008. Etelä-Karjalan liitto. Viitattu 12.5.2015.
  4. Lappeenranta BeerFinland.com. Viitattu 12.5.2015.
  5. Kino-aula ja Nuijamies ovat kauniita leffateattereita täynnä historiaa – ja toinen niistä on Pave Maijasen ensimmäinen soolokeikkapaikka 26.8.2014. Hito Hyvä. Viitattu 12.5.2015.
  6. Immonen, Olli: Lappeenrannan varuskuntahistoria, s. 133. Lappeenrannan kaupunki, 1992. ISBN 951-95990-5-3. Teoksen verkkoversio.
  7. Suomen paras huvivenesatama! Port of Lappeenranta. Viitattu 12.5.2015.
  8. Kotisatamat Lappeenrannassa Port of Lappeenranta. Viitattu 12.5.2015.
  9. Väestö Lappeenrannassa ikäryhmittäin 31.12.2013 Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 12.5.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.