Sven Delblanc

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sven Delblanc (26. toukokuuta 193115. joulukuuta 1992) oli ruotsalainen kirjailija ja kirjallisuuden tutkija.[1] Hän kirjoitti suosittuja ja palkittuja teoksia, jotka sijoittuivat Ruotsin lähihistoriaan. Parhaiten niistä tunnetaan Hedebyn asukkaista kertova sarja sekä Samuelin kirja jatko-osineen, jotka kertovat Delblancin äidinisän tarinan. Useita hänen teoksiaan on käytetty televisiosarjojen pohjana.

Delblancin läpimurtoteos oli Prästkappan (1963). Siinä on jo esillä hänen tuotantonsa keskeisiin piirteisiin kuuluva tarkka historiallinen tausta. Delblanc oli kiinnostunut kuvaamastaan valistuksesta, joka oli jyrkästi polarisoitunutta aikaa ja jolloin kirkon, aatelin ja kuninkaan valta saavuttivat huippunsa. Päähenkilön on vaikea hyväksyä Preussin Fredrik Suuren valtakoneistoa,joka kuitenkin taivuttaa oppiniskaisen papin valtansa alle. Useissa teoksissa voidaan nähdä myös analogisia rinnastuksia kirjoittamisaikaan. Esimerkiksi orjalaiva Speranzaa kuvaava romaani rinnastuu 1960-luvun keskusteluun kehitysmaiden sorrosta. [2]

Merkittävimmän panoksen Ruotsin kirjallisuuteen Delblanc antoi kahdella romaanisarjallaan, Sörmlanti-sarjalla (1970, 1973, 1974 ja 1976) ja Samuel-sarjalla (1981, 1982, 1984 ja 1985), jotka perustuvat kirjoittajan omiin muistoihin ja perhedokumentteihin. Ne kuvaavat Ruotsin muuttumista maatalousyhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. Henkilöiden ankarat vaiheet taas muuttavat heidän elämäniloisen perusasenteensa mielisairauksiin ja kärsimyksiin.[2]

Delblanc sai useita palkintoja, muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982 ja August-palkinnon vuonna 1991.[2]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eremitkräftan, 1962
  • Prästkappan, 1963
  • Homunculus, 1965
  • Ära och minne, 1965 (väitöskirja)
  • Nattresa, 1967
  • Åsnebrygga, 1969
  • Åminne, 1970
  • Zahak, 1971
  • Trampa vatten, 1972
  • Teatern brinner, 1973
  • Stenfågel, 1973
  • Primavera, 1973
  • Vinteride, 1974
  • Stadsporten, 1976
  • Grottmannen, 1977
  • Gunnar Emmanuel, 1978
  • Gröna vintern, 1978
  • Kära farmor, 1979
  • Stormhatten: Tre Strindbergsstudier, 1979
  • Speranza, 1980
  • Samuels bok, 1981
  • Samuels döttrar, 1982
  • Senecas död, 1982
  • Jerusalems natt, 1983
  • Kanaans land, 1984
  • Maria ensam, 1985
  • Fågelfrö, 1986
  • Moria land, 1987
  • Änkan, 1988
  • Damiens, 1988
  • Ifigenia, 1990
  • Livets ax, 1991
  • Slutord, 1991
  • Homerisk hemkomst: Två essäer om Iliaden och Odysséen, 1992
  • Agnar, 1993

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Papinkaapu, herooinen kertomus, suom. Katri Ingman-Palola, WSOY, 1965, alkuteos: Prästkappan
  • Aasinsilta, suom. Ulf Erik Qvickström, WSOY, 1970, alkuteos: Åsnebrygga
  • Kertomus Sörmlannista, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1974, alkuteos: Åminne
  • Kivilintu, kertomus Sörmlannista 2, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1976, alkuteos: Stenfågel
  • Talviuni, kertomus Sörmlannista 3, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1977, alkuteos: Vinteride
  • Kaupunginportti, kertomus Sörmlannista 4, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1978, alkuteos: Stadsporten
  • Samuelin kirja, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1983, alkuteos: Samuels bok
  • Samuelin tyttäret, suom. Juhani Koskinen, 1985, alkuteos: Samuels döttrar
  • Kanaanin maassa, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1986, alkuteos: Kanaans land
  • Maria yksin, suom. Juhani Koskinen, WSOY, 1989, alkuteos: Maria ensam
  • Elon tähkä, WSOY, suom. Kyllikki Härkäpää, 1992, alkuteos: Livets ax
  • Päätössanat, suom. Timo Hämäläinen, WSOY, 1993, alkuteos: Slutord
  • Speranza, laiva, aikalaiskertomus, suom. Timo Hämäläinen, WSOY, 1994, alkuteos: Speranza

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sven Delblanc Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.7.2013.
  2. a b c Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 2, s. 10103–10104, art. Delblanc, Sven. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-05125-3.