Suomen pojat Espanjassa
| Suomen pojat Espanjassa | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Jarno Pennanen (toim.) |
| Kansitaiteilija | Tapio Tapiovaara |
| Genre | muistelmateos, sotareportaasi |
| Kustantaja | Hilkka Viitanen |
| Julkaistu | 1939 |
| Sivumäärä | 364 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Suomen pojat Espanjassa on vuonna 1939 ilmestynyt muistelmateos, jolla kerättiin varoja Espanjan sisällissotaan tasavaltalaisten puolella osallistuneille suomalaisille vapaaehtoisille ja heidän perheilleen. Kirjan toimitussihteeri oli kirjailija Jarno Pennanen ja muun toimituskunnan muodostivat aikakauden vasemmistolaiset kulttuurivaikuttajat Viljo Kajava, Paavo Pajunen, Elvi Sinervo, Cay Sundström, Taimi Torvinen, Arvo Turtiainen, Katri Vala ja Hella Vuolijoki. Teoksen painos oli 3 000 kappaletta ja sen kustantajaksi on merkitty toimittaja Hilkka Viitanen.[1]
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1936–1939 käytyyn Espanjan sisällissotaan osallistui yhteensä 72 Suomesta lähtenyttä vapaaehtoista, joista kaatui 14. Heidän lisäkseen sodassa oli mukana vajaat 150 amerikan- ja kanadansuomalaista sekä joitakin Neuvostoliitossa vaikuttaneita suomalaisia punaupseereita. Suomalaiset taistelivat kansainvälisten prikaatien riveissä. Ne muodostettiin muutama kuukausi sodan syttymisen jälkeen syksyllä 1936 ja hajotettiin kaksi vuotta myöhemmin, jonka jälkeen suurin osa prikaatien taistelijoista evakuoitiin kotimaihinsa. Suomalaisten pääjoukko palasi Helsinkiin 11. joulukuuta 1938. Kirja valmistui tämän jälkeen muutamassa kuukaudessa. Sen esipuhe on päivätty 31. toukokuuta 1939.[1]
Etsivän Keskuspoliisin mukaan ajatuksen kirjasta esitti Espanjassa sotinut punaupseeri Herman Haapaniemi, joka oli siirtynyt Neuvostoliittoon 1930-luvun puolivälissä. Toimituskunnan jäsenistä Paavo Pajunen taisteli Espanjassa vuosina 1937–1938 ja myös Cay Sundström vieraili maassa keväällä 1937. Teoksen myyntitulot jaettiin Suomeen palanneille vapaaehtoisille. Useat heistä vangittiin paluunsa jälkeen, lisäksi vasemmistolaisessa toiminnassa mukana olleiden oli vaikea hankkia elantoaan työnantajien laatimien ”mustien listojen” vuoksi.[1]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirja sisältää seitsemän nimellä tai nimimerkillä tunnetun suomalaisen kokemuksia Espanjan sisällissodasta vuosilta 1937–1938. Omalla nimellään kirjoittivat Paavo Pajunen, Herman Haapaniemi, Sulo Paaso ja Lauri Räsänen, lisäksi teoksessa on nimimerkkien ”Pekkalin”, ”Valter” ja ”Teppo Ilja” kirjoituksia. Ensin mainittu on helsinkiläinen Arvi Pekkalin ja ”Valter” todennäköisesti Espanjassa nimellä Walter From esiintynyt tamperelainen Eino Laakso. ”Teppo Iljan” oikea henkilöllisyys ei ole tiedossa. Pekkalinia lukuun ottamatta kaikki tunnetut olivat SKP:n jäseniä.[1] Mukana on myös anonyymien kirjoittajien tekstejä, joista suurin osa lienee Pajusen ja Lauri Vileniuksen käsialaa.[2]
Teksteistä osa on peräisin rintamalta lähtetyistä kirjeistä, joita sodan aikana julkaistiin vasemmistolaisissa lehdissä, kuten Kirjallisuuslehdessä, Suomen Sosialidemokraatissa sekä Merimies-Unionin äänenkannattajassa Merimies-lehdessä ja osa puolestaan heti sodan jälkeen kerätyistä muistelmista. Lukujen johdannot ja myös jotkut katkelmat lienevät teoksen toimitussihteerin Jarno Pennasen kirjoittamia.[2] Omakohtaisten muistelmien lisäksi kirjassa on Cay Sundströmin kirjoittama tiivistelmä Espanjan historiasta sekä katsaus sotaa edeltäneeseen poliittiseen tilanteeseen. Mukana on myös latvialaisen sosialistin Bruno Kalninšin selostus sisällissodan vaiheista, professori Väinö Lassilan vapaaehtoisten paluujuhlassa 30. joulukuuta 1938 pitämä kaatuneiden muistopuhe sekä Elvi Sinervon kirjoittama runo Äiti. Kirjan lopussa on vielä luettelo kaatuneista henkilötietoineen sekä karttaliitteitä.[1] Varsinaisten taistelukuvausten lisäksi kirja sisältää kertomuksia rintamien takaisesta elämästä sekä muun muassa Madridin ja Valencian pommituksista ja niiden siviiliuhreista.[2]
Koska kommunistinen toiminta oli Suomessa kiellettyä vuoden 1944 välirauhansopimukseen saakka, vältettiin kirjassa mainitsemasta koko sanaa ja samasta syystä osa kirjoittajista ei esiintynyt omalla nimellään. Teoksessa sotaa tulkitaan kuitenkin tiukasti Kominternin hyväksymällä tavalla. Siitä esitetään vain Neuvostoliiton tukemien kommunistien oma näkemys, vaikka tasavaltalaisten riveissä taisteli myös muun muassa sosialidemokraatteja, trotskilaisia ja anarkisteja.[1]
Kirjaa myytiin lähinnä vasemmistopiireille, mutta sen arvostelukappaleet tavoittivat myös poliittisia vastustajia. Esimerkiksi äärioikeistolaisen IKL:n julkaisema lehti Luo Lippujen kirjoitti teoksessa ylistettävän ”rikoksista ehkä vaarallisinta” eli valtiopetosta.[1]
Kansikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjan kannen on suunnitellut kuvataiteilija Tapio Tapiovaara,[3] joka oli itsekin halukas liittymään kansainvälisiin prikaateihin yhdessä kirjailija Arvo Turtiaisen kanssa. SKP:n värväystoimintaa johtanut Toivo Karvonen suostutteli heidät kuitenkin jäämään Suomeen. Karvonen piti harvojen vasemmistolaisten kulttuurivaikuttajien toimintaa arvokkaampana kotimaassa, eikä halunnut lähettää heitä kuolemanvaaraan ulkomaille.[1] Kannen kuva on XV kansainvälisessä prikaatissa taistelleelle suomalaissotilaalle annetusta mallisotilaan kunniakirjasta.[3]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jatkosodan aikana Tampereella vaikuttaneen sodanvastaisen ryhmän jäsenet ottivat omaan toimintaansa mallia kirjan partisaaneista kertovasta luvusta. Siitä kopioitujen ohjeiden mukaan rakennetuilla räjähteillä sabotoitiin junaliikennettä Tampereen seudulla kesän ja syksyn 1942 aikana. Espanjassa vastaavilla räjähteillä häirittiin fasistien rautatiekuljetuksia.[4]
Amerikansuomalaisten teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myös amerikansuomalaiset julkaisivat samanlaisen kirjan, joka ilmestyi Yhdysvalloissa nimellä Meidän poikamme Espanjassa (Finnish Workers Federation, New York, 1939). Sen toimittaja oli K. E. Heikkinen ja kuvittaja William Lahtinen.[5]
Kirjan luvut ja artikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Johdanto
- Cay Sundström: Poliittinen kehitys
- Bruno Kalninš: Sodankäynnin kulku
- Ylitse mustain vuorten
- Paavo Pajunen: Villasukat junassa
- Paavo Pajunen: Aamu Pariisissa
- Miehet härkätaisteluareenalla
- Paavo Pajunen: Juna kulkee Espanjassa
- Nord Pool
- Tuntematon: Kirje Suomeen Espanjasta
- Taisteluissa
- Tuntematon & Lauri Räsänen: Brunete
- Tuntematon: Aragonia
- Tuntematon: Teruel
- Pieniä kuvia rintamilta ja rintamien takaa
- Paavo Pajunen: Valencia
- Herman Haapaniemi: Ruotsin hallituksen lastenkoti Deniassa
- Pekkalin: Lapset, Naiset, Kansa sähkötuolissa, Häämatka, Kavaltajat
- Paavo Pajunen: Kylä, Turnajaiset, Vanha mylly, Vapun aatto
- Sulo Paaso: Trotskilaisten petoksen uhrina
- Valter: Sankarilliset espanjalaiset
- Partisaanit – rohkeat pojat
- Valter: Partisaanit – rohkeat pojat
- Lauri Vilenius: Lastenrievut piikkilangoissa
- Tuntematon: Sissi ylenee kersantiksi
- Punainen risti
- Herman Haapaniemi: Sairasjunia ja sairaaloita pommitetaan
- Paavo Pajunen: Sininen lamppu
- Sotilaan päiväkirjaa
- Fascistit tunkeutuvat Välimerelle
- Teppo Ilja: Viimeinen konekivärinauha
- Tuntematon: Nejä vuorokautta saarroksissa Gandesan luona
- Ebron ylitys
- Katalonian tuho
- Pekkalin: Francon joulu
- Lauri Vilenius: Marseljeesi
- Tuntematon: Pilanäytelmä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Aho, Mikko: Espanjan asia on meidän: Suomen vasemmistososialistien ja kommunistien propaganda Espanjan tasavallan puolesta Espanjan sisällissodan 1936-1939 aikana, s. 41, 68–69. Tampere: Tampereen yliopiston Historiatieteen laitos, 2006. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Koivisto, Hanne: Aistihavaintojen rikkaus Espanjan sisällissodan kuvauksissa 8.1.2015. Ennen ja nyt. Viitattu 10.7.2016.
- ↑ a b Pennanen, Jarno (toim.): Suomen pojat Espanjassa, s. 368. Helsinki: Hilkka Viitanen, 1939.
- ↑ Selin, Sakari: Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko: Nuoret sodassa Hitleriä vastaan, s. 198–202. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2011. ISBN 978-952-99991-6-3. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Koivisto, Hanne & Parikka, Raimo: ”Aistihavaintojen rikkaus Espanjan sisällissodan kuvauksissa”, teoksessa Koivisto, Hanne & Parikka, Raimo (toim.): ¡NO PASARÁN! Espanjan sisällissodan kulttuurihistoriaa, s. 19–20. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015. ISBN 978-952-59763-4-2. Teoksen verkkoversio.