Taimi Torvinen
Taimi Siviä Torvinen (15. joulukuuta 1911 Helsinki[1] – 1. heinäkuuta 1995 Helsinki)[2] oli suomalainen toimittaja ja historiantutkija. Hän työskenteli 1940-luvun lopulta lähtien parinkymmenen vuoden ajan journalistina ja teki sen jälkeen vielä pitkän akateemisen uran Helsingin yliopistossa.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Torvinen syntyi Helsingissä kauppias Karl Viktor Torvisen ja hieroja anna Augusta Salakarin perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1933 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi 1938. Opintojensa jälkeen Torvinen työskenteli 1938–1941 sosiaaliministeriön kanslistina, 1941–1943 Työväen arkiston arkistonhoitajana, 1943–1945 Turun Sanomien toimittajana, 1945–1946 Yleisradion tiedottajana sekä vielä Kansaneläkelaitoksen palveluksessa ennen siirtymistään Helsingin Sanomiin vuonna 1947.[1] 1930-luvun jälkipuoliskolla hän liikkui myös vasemmistolaisten kulttuurivaikuttajien piireissä. Vuodet 1938–1941 Torvinen oli toimitsijana SDP:n ja SAK:n perustamassa pakolaistoimikunnassa, jonka tehtävä oli avustaa natsi-Saksasta saapuneita pakolaisia.[3]
Torvinen keskittyi 1960-luvun puoliväliin saakka journalistin työhönsä, harrastaen samalla vapaa-ajallaan historiantutkimusta. Hänen J. R. Danielson-Kalmaria käsittelevä väitöskirjansa ilmestyi lopulta vuonna 1965. Väitöksensä jälkeen Torvista pyydettiin eroamaan Helsingin Sanomista, koska työnantaja piti häntä nyt ylikoulutettuna toimittajan tehtäviin.[4] Seuraavana vuonna Torvinen aloitti Helsingin yliopiston poliittisen historian dosenttina, jota virkaa hän hoiti 12 vuoden ajan.[5] Vuonna 1968 Helsingin yliopistoon perustettiin tiedotusopin laitos, jonka ensimmäiseksi lehtoriksi Torvinen valittiin.[4] Väitöskirjansa ohella hän ehti 1960-luvun jälkipuoliskolta lähtien julkaisemaan toistakymmentä teosta. Niistä tunnetuimmat ovat natsi-Saksasta Suomeen saapuneita pakolaisia käsittelevä kirja vuodelta 1984 sekä 1989 julkaistu Suomen juutalaisten historia.
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- J. R. Danielson-Kalmari Suomen autonomian puolustajana, WSOY, Porvoo – Helsinki, 1965.
- Nuorsuomalainen sanomalehtimiesyhdistys liberaalisessa toimintakentässä: yhdistyksen 60-vuotisjulkaisu 1906-1966, Nuorsuomalainen sanomalehtimiesyhdistys, Helsinki, 1966.
- Suomen puolustusta Kööpenhaminassa: Ina Langen salainen toiminta Danielson-Kalmarin asiamiehenä 1890-luvun alussa, WSOY, Porvoo – Helsinki, 1967.
- Ministeristöjen historia 1917-1939, teoksessa Valtioneuvoston historia 1917-1966 osa 1, Valtioneuvosto, Helsinki, 1977. ISBN 951-46249-5-5.
- HSY-HJF 60: Helsingin sanomalehtimiesyhdistys - Helsingfors journalistförening 1920-1980, Helsingin sanomalehtimiesyhdistys, Helsinki, 1980.
- Ulkomaisen sanomalehdistön historia, Weilin & Göös, Espoo, 1982. ISBN 951-35276-0-3.
- Pakolaiset Suomessa Hitlerin valtakaudella, Otava, Helsinki, 1984. ISBN 951-10779-0-2.
- Sven Palme ja Suomi, Suomen historiallinen seura, Helsinki, 1986. ISBN 951-92548-5-4.
- Kadimah: Suomen juutalaisten historia, Otava, Helsinki, 1989. ISBN 951-11095-1-0.
- Pakolaisia Jäämeren tiellä 1940-1941, Suomen historiallinen seura, Helsinki, 1993. ISBN 951-89157-3-3.
- Eläviäkuvia Helsingistä, Ajatus, Helsinki, 1999. ISBN 951-94408-3-6.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eskola, Seikko: ”Taimi Torvinen 1911-1996”, julkaisussa Historiallinen aikakauskirja 94, Suomen historiallinen seura & Historian ystäväin liitto, 1996.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1978 Projekt Runeberg. Viitattu 11.7.2016.
- ↑ Jaakko Kangosjärvi: Kuolleita: Taimi Torvinen (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 13.7.1995. Viitattu 14.6.2018.
- ↑ Työväen Arkiston arkistonmuodostajat Työväen arkisto. Arkistoitu 13.12.2015. Viitattu 11.7.2016.
- ↑ a b Kivikuru, Ullamaija: Naisen oma huone 3–4/2013. Media & viestintä. Arkistoitu 23.9.2016. Viitattu 11.7.2016.
- ↑ HELSINGIN YLIOPISTON OPETTAJA- JA VIRKAMIESLUETTELO 1918 - 2000 Helsingin yliopisto. Viitattu 11.7.2016.
| ||||||||||
