Muistelmateos
Muistelmateos eli muistelmat on elämäkertohin kuuluva kirjallisuudenlaji, jota edustavissa teoksissa kirjoittajat käsittelevät elämäänsä, aikalaisiaan tai oman aikansa tapahtumia.[1]
Muistelmateokset on suunnattu yleisölle, toisin kuin esimerkiksi päiväkirjat. Joskus muistelija on kertonut kirjoittamisensa syyksi sen, ettei häntä unohdettaisi. Jotkut muistelijat haluavat hallita omaa julkisuuskuvaansa kertomalla itse oman kertomuksensa. Poliitikot julkaisevat muistelmiaan usein vaalien alla erilaisista syistä. Jotkin muistelmat on kirjoitettu rahapulassa.[2]
Muistelmien tekijäksi on yleensä ilmoitettu muistelija itse, joskus avustajan kanssa. Muistelmien teksti on nykyisin kuitenkin usein yhden tai useamman haamukirjoittajan kynästä. Tapaa on kutsuttu kirjallisuusalan yleiseksi käytännöksi. Brittiläisen haamukirjoittaja Teena Lyonsin mukaan 50–90 prosenttia brittiläisistä bestseller-tietokirjoista, joista moni on omaelämäkerta tai muistelma, on haamukirjoittajan käsialaa. Yhdysvaltalaisen Slaten mukaan melkein kaikki poliitikon tai julkkiksen julkaisemat muistelmat ja omaelämäkerrat on nykyisin haamukirjoitettu. Eräitä tunnetuimpia muistelmien haamukirjoittajia ovat J. R. Moehringer ja Hilary Liftin. Myös Suomessa käytäntö on nykyaikana yleinen, ja moni suomalainen kirjailija saa tuloja haamukirjoittamalla kuuluisien ihmisten muistelmia.[2]
Muistelija usein kertoo elämänsä tapahtumia ja anekdootteja haamukirjoittajalleen, joka sitten muokkaa niistä yhtenäisen kertomuksen muistelijan ”omaa ääntä” jäljitellen. Muistelmien kirjallinen tyyli saattaa olla muistelijan oman tyylin ja haamukirjoittajan tyylin sekoitusta.[2]
Eräät muut kirjallisuudenlajit voivat jäljitellä muistelmia.[3] Niinpä esimerkiksi Fanny Hill: Ilotytön muistelmat (alkuteos Fanny Hill: Memoirs of a Woman of Pleasure) ei ole muistelmateos vaan John Clelandin kirjemuotoinen eroottinen romaani.[4]
Tunnettuja suomalaisia muistelmateoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Enckell, Carl: Poliittiset muistelmat I–II.
- Mannerheim, C. G. E.: Muistelmat I–II.
- Paasikivi, J. K.: Paasikiven muistelmia sortovuosilta 1–2.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ muistelma. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b c Mattila, Tuomas: Haamukirjoittajat: näkymättömien tekijöiden salainen maailma, s. 169–180, 183. Gaudeamus, 2025. ISBN 978-952-345-307-4
- ↑ Tarasti, Eero: ”Semiotiikka”, Genreanalyysi: Tekstilajitutkimuksen käsikirja, s. 643–655. (Toimittaneet Vesa Heikkinen ym.) Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2012. ISBN 978-952-495-224-8
- ↑ The truth behind prostitute Fanny Hill's sexual antics 200 years ago Mail online. Daily Mail. Viitattu 25.3.2014.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Linko, Maaria – Saresma, Tuija – Vainikkala, Erkki (toim.): Otteita kulttuurista: Kirjoituksia nykyajasta, tutkimuksesta ja elämäkerrallisuudesta: Katarina Eskolan juhlakirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2000. ISBN 951-39-0744-9
- Kosonen, Päivi: ”Miten omaelämäkerta on kertomus?”, Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen, s. 282–293. (Toimittaneet Samuli Hägg, Markku Lehtimäki ja Liisa Steinby) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-080-6
| Kansalliset | |
|---|---|
| Muut | |
