Suomen jääpallomaajoukkue
| Suomi | |
|---|---|
 |
|
| Lempinimi | Jalopeurat |
| Liitto | Suomen Jääpalloliitto |
| Päävalmentaja | Ari Holopainen[1] |
| Eniten otteluita | Samuli Niskanen (169) |
| Eniten maaleja | Ari Holopainen (143) |
| Ensimmäinen ottelu | |
|
|
|
| Suurinumeroisin voitto | |
|
|
|
| Suurinumeroisin tappio | |
|
|
|
| MM-kilpailut | |
| Esiintymiset | 40 (ensimmäiset 1957) |
| Paras sijoitus | Maailmanmestaruus 2004 |
| Mitalit | ||
|---|---|---|
| MM-kilpailut | ||
 Kultaa |
Ruotsi 2004 | |
 Hopeaa |
Suomi 1957 | |
| Hopeaa |
Ruotsi 1963 | |
| Hopeaa |
Suomi 1967 | |
| Hopeaa |
Ruotsi 1987 | |
| Hopeaa |
Neuvostoliitto 1989 | |
| Hopeaa |
Venäjä 1999 | |
| Hopeaa |
Venäjä 2011 | |
| Hopeaa |
Venäjä 2016 | |
| Hopeaa |
Ruotsi 2023 | |
 Pronssia |
Norja 1961 | |
| Pronssia |
Ruotsi 1969 | |
| Pronssia |
Ruotsi 1971 | |
| Pronssia |
Neuvostoliitto 1973 | |
| Pronssia |
Suomi 1975 | |
| Pronssia |
Norja 1977 | |
| Pronssia |
Ruotsi 1979 | |
| Pronssia |
Neuvostoliitto 1981 | |
| Pronssia |
Suomi 1983 | |
| Pronssia |
Norja 1985 | |
| Pronssia |
Suomi 1991 | |
| Pronssia |
Yhdysvallat 1995 | |
| Pronssia |
Ruotsi 1997 | |
| Pronssia |
Suomi 2001 | |
| Pronssia |
Ruotsi 2006 | |
| Pronssia |
Venäjä 2007 | |
| Pronssia |
Venäjä 2008 | |
| Pronssia |
Ruotsi 2009 | |
| Pronssia |
Venäjä 2010 | |
| Pronssia |
Ruotsi 2017 | |
| Pronssia |
Venäjä 2018 | |
| Pronssia |
Ruotsi 2019 | |
Suomen jääpallomaajoukkue edustaa Suomea kansainvälisissä jääpallon maajoukkuekilpailuissa. Se toimii Suomen Jääpalloliiton alaisuudessa. Suomen miesten jääpallomaajoukkuetta valmentaa Ari Holopainen.
Suomen maajoukkue on maailman kolmanneksi menestynein miesten jääpallomaajoukkue Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän maajoukkueiden sekä Ruotsin maajoukkueen jälkeen. Suomi voitti ensimmäisen miesten jääpallon maailmanmestaruutensa 2004 Ruotsissa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääpallon maajoukkuetoiminta alkoi Suomessa heti maan itsenäistyttyä Suomen Palloliiton alaisuudessa. Alkuaikoina maajoukkue koostui lähes kokonaisuudessaan Viipurin Susien pelaajista. Ensimmäisessä maaottelussaan 23. helmikuuta 1919 Suomi kohtasi Ruotsin Töölön pallokentällä Helsingissä ja voitti 6 000 katsojan edessä käydyn kamppailun 4–1. 1920 joukkueiden uusintakohtaaminen Tukholmassa päättyi 3–3. Talvella 1922 Viipurin Sudet ei luovuttanut yhtään pelaajaansa Pohjoismaisiin kisoihin, ja maajoukkue koottiin hätäratkaisuna lähes kokonaan helsinkiläisistä pelaajista. Siitä huolimatta Suomi pystyi kukistamaan Ruotsin Tukholman stadionilla 6–4 voittaen samalla mestaruuden. Vuonna 1923 Ruotsi kykeni voittamaan Suomen Helsingissä maalein 3–5.
Vuosina 1923–1934 Suomi kohtasi Viron maajoukkueen kaikkiaan kuusi kertaa. Talvella 1923 Helsingin Jalkapalloklubin pelaajista koostunut maajoukkue voitti Helsingissä Viron peräti 22–0. Seuraavana vuonna Tallinnassa Suomen ja Viron välinen maaottelu päättyi Suomen voittoon 0–4.
Sotavuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodan aikana helmikuussa 1940 Suomi pelasi kaksi jääpallomaaottelua ruotsalaisten ja norjalaisten järjestäjien aloitteesta. Suomen maajoukkue koottiin pelaajista, jotka voitiin sen hetkinen sotatilanne huomioiden irrottaa rintamalta. Maajoukkueeseen nimettiin 16 pelaajaa ja kolme johtajaa: joukkueenjohtajina toimivat Palloliiton puheenjohtaja Erik von Frenckell sekä Työväen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Rinne ja valmentajana Max Viinioksa.
Joukkueen pelaajisto koostui niin ikään sekä Palloliiton että TUL:n seurojen pelaajista. Ensimmäisessä maaottelussa 11. helmikuuta Suomi kohtasi Ruotsin Tukholman stadionilla. Ruotsi voitti ottelun 2–1 kymmentuhantisen yleisön edessä. Tukholman maaottelun jälkeen Suomi pelasi Oslossa ensimmäisen virallisen maaottelunsa Norjaa vastaan. Suomi voitti Norjan ottelussa 1–2. Katsojia oli paikalla noin 10 000. Maaotteluista kertyneet tuotot otteluiden järjestäjät lahjoittivat Suomen Punaiselle Ristille.
Sotavuosien jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oslon talviolympialaisissa 1952 jääpallo oli kisojen näytöslaji. Suomen jääpallomaajoukkue osallistui kisojen jääpalloturnaukseen, josta saavutuksena oli pronssia Ruotsin ja Norjan jälkeen. Vuonna 1957 Suomi oli mukana kaikkien aikojen ensimmäisissä jääpallon maailmanmestaruuskilpailuissa, jotka järjestettiin Helsingissä. Suomen maajoukkue saavutti Neuvostoliiton voittamista kisoista hopeaa. Ruotsi oli kolmas.
Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusia jääpallomaita vastaan Suomen jääpallomaajoukkue on pelannut jääpallon maailmanmestaruuskilpailuissa. Yhdysvallat tuli MM-kisoihin helmikuussa 1985, Kazakstan helmikuussa 1997 ja Valko-Venäjä maaliskuussa 2001.
Nykyään Suomi kohtaa muita maajoukkueita pääasiassa maailmanmestaruuskilpailuissa ja muissa turnauksissa kuten Russian Government Cupissa. Vuonna 2004 Suomi voitti ensimmäisen jääpallon maailmanmestaruutensa Ruotsissa järjestetyissä kisoissa. Suomi eteni loppuotteluun kaatamalla Venäjän välierässä 3–4. Loppuottelussa Ruotsia vastaan Suomi nousi varsinaisella peliajalla tappioasemasta tasalukemiin 4–4. Jatkoajalla Sami Laakkosen viimeistelemä kultainen maali ratkaisi maailmanmestaruuden Suomelle loppulukemin 4–5. Vuoden 2004 maailmanmestaruuden jälkeen Suomi on edennyt loppuotteluun kahdesti (2011, 2016) häviten molemmilla kerroilla Venäjälle.
Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1 maailmanmestaruus: 2004
- 9 maailmanmestaruushopeaa: 1957, 1963, 1967, 1987, 1989, 1999, 2011, 2016, 2023
- 22 maailmanmestaruuspronssia: 1961, 1969, 1971, 1973, 1975, 1977, 1979, 1981, 1983, 1985, 1991, 1995, 1997, 2001, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2017, 2018, 2019
- 2 Russian Government Cupin hopeaa: 1978, 1990
- 9 Russian Government Cupin pronssia: 1972, 1974, 1976, 1980, 1982, 1986, 1988, 1998, 2002
- 1 Pohjoismaisten kisojen mestaruus: 1922
Päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pehr Lindholm, 1946–1952- Sakari Salo, 1955–1961
- Reino Arvola, 1966–1971
- Pentti Jokinen, 1971–1973
- Esko Heltola, 1974–1976
- Kyösti Vilhunen, 1980–1983
- Seppo Jolkkonen, 1983–1989
- Antti Parviainen, 1989–1992
Vladimir Janko, 1992–1993- Seppo Jolkkonen, 1993–1995
- Antti Parviainen, 1997–1999
- Esko Tammilehto, 1999–2004
Sören Persson, 2004–2009- Tommy Österberg, 2009–2013
- Antti Parviainen, 2014–2019
- Ari Holopainen, 2019-
Pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen joukkue Ruotsin MM-kilpailuissa Växjössä 28. maaliskuuta – 2. huhtikuuta 2023.[2]
| Pelipaikka | Numero | Nimi | Seura |
|---|---|---|---|
| Mv | 23 | Kimmo Kyllönen |  IFK Vänersborg
|
| Mv | 30 | Jussi Aaltonen | IFK Motala Bandy
|
| Pelipaikka | Numero | Nimi | Seura |
|---|---|---|---|
| 41 | Elias Gillgren | IFK Motala Bandy
| |
| 5 | Jaakko Hyvönen | Broberg/Söderhamn
| |
| 7 | Casper Hänninen | IFK Motala
| |
| 66 | Tommi Määttä | Edsbyns IF
| |
| 8 | Tuomas Liukkonen |  Kampparit
| |
| 14 | Samuli Helavuori (C) | Edsbyns IF
| |
| 9 | Niklas Holopainen | IFK Vänersborg
| |
| 6 | Teemu Määttä | Edsbyns IF
| |
| 10 | Kalle Lempinen | IFK Vänersborg
| |
| 11 | Riku Hämäläinen | Bollnäs
| |
| 15 | Tatu Ässämäki | Broberg/Söderhamn
| |
| 22 | Eero Paavola | Narukerä
| |
| 4 | Jimi Heinonen | Edsbyns IF
| |
| 61 | Emil Fedorov | Vetlanda BK
| |
| 16 | Tero Liimatainen | Frillesås
| |
| 20 | Topi Saukkonen | Kampparit
|
Eniten otteluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilanne 1. marraskuuta 2019.[3]
| # | Pelaaja | Vuodet | Ottelut | Maalit |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Samuli Niskanen | 169 | 107 | |
| 2 | Ville Aaltonen | 161 | 47 | |
| 3 | Jukka Ohtonen | 139 | 35 | |
| 4 | Sami Laakkonen | –2016 | 138 | 127 |
| 5 | Esko Tammilehto | 121 | 16 | |
| 6 | Ari Holopainen | 117 | 143 | |
| 7 | Jarmo Haavisto | 115 | 1 | |
| 8 | Timo Serenius | 110 | 45 | |
| 8 | Mika Mutikainen | 110 | 36 | |
| 10 | Veikko Niemikorpi | 106 | 63 | |
| 10 | Mikko Lukkarila | 106 | 59 |
Parhaat maalintekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilanne 1. marraskuuta 2019.
| # | Pelaaja | Vuodet | Maalit | Ottelut | Keskiarvo |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Ari Holopainen | 143 | 117 | 1.22 | |
| 2 | Sami Laakkonen | 127 | 138 | 0.92 | |
| 3 | Samuli Niskanen | 107 | 169 | 0.63 | |
| 4 | Veikko Niemikorpi | 63 | 106 | 0.59 | |
| 5 | Mikko Lukkarila | 59 | 106 | 0.56 | |
| 6 | Leo Segerman | 52 | 84 | 0.62 | |
| 7 | Jouni Vesterinen | 51 | 94 | 0.54 | |
| 8 | Markus Kumpuoja | 49 | 89 | 0.55 | |
| 9 | Ville Aaltonen | 47 | 161 | 0.29 | |
| 10 | Timo Serenius | 45 | 110 | 0.41 |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anttinen, Pekka: Sata vuotta helsinkiläistä jääpalloa. Helsinki: Botnia-69 ry, 2007.
- Maaottelumaalit (PDF) Suomen Jääpalloliitto. Viitattu 23. elokuuta 2011.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Jääpalloliitto
- Suomen Jääpalloliitto – Kaikki maajoukkuepelaajat
- Ylen Elävä arkisto – Jääpallon MM-kisat (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ylen Elävä arkisto – Suomi–Norja-jääpalloa 1953 (Arkistoitu – Internet Archive)