Suomen lentokoneteollisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen lentokoneteollisuus on suomalaista lentokoneteollisuutta ja osa suomalaista liikenne- ja puolustusvälineteollisuutta. Lentokoneteollisuus syntyi heti Suomen itsenäistyttyä ja pelkästään maanpuolustuksen tarpeisiin keinoksi saada ilmavoimille lentokalustoa mahdollisimman vähäisellä ulkomaanvaluutan käytöllä. Tämän vuoksi merkittäviä alan yrityksiä syntyi vain yksi, jonka suunnittelutoiminta kuihtui sotakorvaustuotannon aikana. Siviililentokoneiden suunnittelu ja valmistus pysyi harrastuspohjaisena 1990-luvulle asti, jolloin alan teollisuus alkoi liittyä kansainvälisiin matkustajalentokoneiden tuotantoyhtiöihin.

IVL, VL, Valmet, Patria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion lentokonetehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Valtion lentokonetehdas

Lentokoneteollisuus syntyi Suomeen aikaisin, jo vuonna 1921. Tällöin perustettiin Ilmavoimien lentokonetehdas (I.V.L tai IVL) Suomenlinnaan. Esimerkiksi Ruotsin Saab-lentokonetehdas perustettiin vasta vuonna 1939 - toki Ruotsissa oli rakennettu lisenssivalmisteisia koneita tätä ennen asevoimien varikoilla ja esimerkiksi Enoch Thulinin lentokonetehtaalla. Oman lentokonetehtaan perustaminen oli ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa syntyneissä valtiossa yleistä, eräänlainen osoitus maan nykyaikaisuudesta. IVL oli Ilmailuvoimien hallitsema sotateollisuuslaitos, kun esimerkiksi tykkitehtaat olivat Puolustusministeriön alaisia. Valtaosa Suomen ilmailuteollisuudesta kytkeytyi Ilmavoimiin aina 1990-luvun loppuun asti, jolloin Patria on päässyt mukaan muun muassa Airbus A380-koneiden osatuotantoon, ts. siviilituotantoon.

IVL kehittyi Valtion lentokonetehtaaksi, jonka toiminta laajeni merkittävästi 1930-luvun puolivälistä alkaen. Se kokoonpani tai valmisti kokonaan noin 600 lentokonetta ja korjasi noin 1500 konetta talvi- ja jatkosodan aikana. Tämä tehtiin kansainvälisten mittapuiden mukaan hyvin pienellä suunnittelu- ja valmistustyövoimalla. Tehdas kuitenkin haaskasi resursseja muun muassa VL Myrsky-hävittäjän suunnittelussa ja valmistelussa.

Valmet Lentokoneteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion lentokonetehdas tuli II maailmansodan loputtua osaksi Valtion Metallitehtaista (VMT, joka muuntui 1952 Valmetiksi). Suomen hallitus pelkäsi, että sotateollisuuden työntekijät laskettaisiin rauhansopimuksen tulkinnassa sotaväen vahvuuteen, joka oli rajoitettu. Uustuotanto ja ulkomaiset ostot olivat jäissä 1940-luvun ajan valtion rahoitustarpeen suuntautuessa sotakorvauksiin ja maan jälleenrakennukseen. Lisäksi ulkomaanvaluutasta oli puutetta. Suuri osa tehtaan lentokonesuunnittelijoista siirtyi sotakorvaustuotannon suunnitteluun, VTT:lle tai TKK:lle professoreiksi. Osa siirtyi Ruotsiin Saabin palvelukseen.

Valmet Lentokonetehdas (myöhemmin Valmet Lentokoneteollisuus) oli osa Valmet-konsernia konsernin purkamiseen asti 1990-luvulla. Sen sotilaslentokoneiden suunnittelu lakkasi 1950-luvulla ja alkoi uudestaan vasta Valmet L-70 Vinkan suunnittelussa 1970-luvun alussa. [1]

Patria Aviation[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Patria Aviation

Vuonna 2005 Valmet Lentokoneteollisuudesta kehittynyt Patria Aviation valmistaa vain osia lentokoneisiin, mutta ensi kertaa suomalainen lentokoneteollisuus on mukana suuren matkustajakoneen (Airbus A380) tuotannossa.

Lentokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oma suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IVL:n, VL:n ja VMT:n ja Valmetin suunnittelemia lentokoneita ovat 1940 alkaen

Patria on suunnitellut

  • miniUAV-aluksen; kehitystyötä ml. prototyyppien rakentaminen 2000-luvun alussa

Lisenssivalmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisenssivalmistus on ollut suomalaisen lentokoneteollisuuden (IVL, VL, Valmet) suurin tuotantorooli:

  • Hansa Brandenburg aloitti lisenssivalmistuksen ja sen 101 koneen sarja on sotilaslentokoneiden valmistuksessa suurin
  • lukuisissa muissa 1920- ja 1930-luvun koneissa oli pieniä lisenssivalmistussarjoja
  • Fouga Magister oli uuden lisenssivalmistuksen alku, loppukokoonpanoa Ranskasta tuoduista osista
  • F/A-18 Hornet, loppukokoonpanoa Yhdysvalloista tuoduista osista

Veljekset Karhumäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityinen Veljekset Karhumäki-tehtaat perustettiin 1924 ensin Keljoon Jyväskylän tienoolle ja siirtyi sieltä Kuorevedelle 1930-luvun lopulla. Se valmisti lentokoneita, otti ilmakuvia, koulutti lentäjiä ja toimi lentoyhtiönä. Karhumäen veljesten yritys muuntui toisen maailmansodan jälkeen lentoyhtiöksi.

Yhtiön rakentamia lentokoneita

Purjelentokoneiden tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PIK-20-purjelentokone 1970-luvulla oli merkittävin Suomen ilmailualan teollinen vientituote. PIK-purjelentokoneet syntyivät lentotekniikan opiskelijoiden yhdistyksen, Polyteknikkojen ilmailukerho, työn tuloksena. Valmistajana toimi valokuvayhtiö Eirin tytäryritys Eiriaviation. Valmistusoikeudet myytiin Ranskaan 1980-luvun alussa.

Purjelentokoneiden suunnittelulla oli pitkä perinne 1930-luvulle asti, mutta tuotanto toteutettiin KK-1e Utu- ja PIK 16 Vasama-koneisiin asti kerhotyönä eikä yrityksissä.

Finnair[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnairin tekniikka laajeni 1960-luvun alkuun mennessä lentokonetehtaan mittoihin, mutta on pääosin lentokoneiden huoltoa. Raskaat huollot ja Finnairin moottorikorjaamo ovat luonteeltaan lähellä esimerkiksi Patria Aviationin sotilaskoneille tekemää ylläpitopalvelua, johon kansainvälisestikin ilmailuteollisuus on yhä enemmän suuntautumassa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilkka Lounamaa, "Suomen lentokoneteollisuus", Ilmailu, numero 11, marraskuu 1959

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]