Styra
| Styra | |
|---|---|
| Στύρα | |
| Sijainti | |
  Styra |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Stýra, Kárystos, Euboia, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Euboia |
Styra (m.kreik. Στύρα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Euboian saarella Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Kárystoksen kunnan alueella lähellä nykyistä Stýran kylää.[4][5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Styran poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Euboian länsirannikolla olevan lahden rannalla, kaupungista nimensä perineen nykyisen Stýran kylän paikalla. Lähes kaupunkia vastapäätä Attikan puolella sijaitsi Kynosuran (nyk. Kynósoura) niemi.[2][3] Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi vuorenhuippu, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä kaakkoon nykyisestä Stýran kylästä.[5]
Styran kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta kovin hyvin.[1] Siihen kuului muun muassa lahdessa kaupungin edustalla sijainnut Aigileian[3] (myös Aigleia,[6] Aiglea,[1] Aigilea, Aigilie;[7] nyk. Stýra) saari. Styran pohjoispuolella sijaitsi Dystoksen poliksen alue ja eteläpuolella Karystoksen alue.[1][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Styra on ollut asuttu jo esihistoriallisella kaudella, ja se on seutunsa merkittävin asutus tuolta ajalta. Alueelta on tehty löytöjä neoliittiselta, kykladiselta sekä helladiselta kaudelta.[2]
Varhaisin maininta kaupungista on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa yhdessä Karystoksen kanssa.[3][8] Kaupungin alkuperäiset asukkaat olivat dryopeja, vaikkakin he kielsivät alkuperänsä[9] ja esittivät periytyvänsä attikalaisen Steirian demoksen asukkaista,[10] mikä olisi selittänyt kaupungin nimen alkuperän. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Styreus (Στυρεύς).[3]
Arkaaisella kaudella Styra oli mitä ilmeisimmin Eretrian alaisuudessa.[2] Persialaiset rantautuivat Aigileian saarelle persialaissotien ensimmäisessä hyökkäyksessä vuonna 490 eaa. ja jättivät sinne Eretriasta ottamansa sotavangit.[6] Eretrian tuhouduttua Styralla oli oletettavasti itsenäisempi asema.[2] Persialaisten toisen hyökkäyksen aikaan vuosina 480–479 eaa. styralaiset kuuluivat helleeniseen liittoon ja taistelivat Artemisionin, Salamiin ja Plataiain taisteluissa. Meritaisteluihin he osallistuivat kahdella kolmisoudulla, kun taas Plataiaissa Styran ja Eretrian joukkoja oli yhteensä 600 miestä.[11]
Myöhemmin 400-luvulla eaa. Styra tuli Ateenan vallan alaisuuteen ja osaksi Deloksen meriliittoa. Se saattoi olla liiton alkuperäisjäseniä. Styra esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 450/449–429/428 eaa. ja 425/424 eaa., ja mainitaan liiton jäsenenä vielä vuonna 413 eaa. Kaupunki maksoi jäsenyydestä rahaveroa vuosittain 1 200 drakhmaa.[1][3][12] Styra osallistui peloponnesolaissotaan Ateenan puolella vuoteen 411 eaa. saakka, jolloin se kapinoi muiden euboialaisten kaupunkien mukana.[2]
300-luvulla eaa. Styra oli osa toista Ateenan liittoa, ja Ateenan laivasto oli asemissa siellä vuonna 356 eaa.[13] Strabonin mukaan ateenalaiset tuhosivat kaupungin ”Malian sodassa” Faidroksen johdolla, ja sen alueet annettiin eretrialaisille; ”Malian sotaa” ei kuitenkaan tunneta muista lähteistä, ja mitä ilmeisimmin kyseessä oli Lamian sota vuosina 323–322 eaa.[1][3][14][15] Näin kaupunki päätyi jälleen Eretrian alaisuuteen, ja sen myöhempi historia seuraa Eretrian vaiheita.[2] Hellenistisellä kaudella kaupunki mainitaan Eretrian demoksena.[1]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Styrasta löydetyt rakennusjäänteet ovat pääosin peräisin klassiselta kaudelta. Kaupungin akropoliilta on löydetty joitakin linnoitusten jäänteitä. Seudulta on löydetty useita vanhoja louhoksia, muun muassa nykyisestä Nimporeióksen kylästä. Muihin löytöihin lukeutuu muun muassa hautoja sarkofageineen.[2] Eräs harvinainen löytö ovat lyijytaulut, joissa on Styran kansalaisten henkilönnimiä. Tauluja on noin 500 kappaletta. Ne on ajoitettu 400-luvun eaa. alkupuolelle, ja niitä on oletettavasti käytetty hallinnossa tai politiikassa.[1][2]
Piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa tiedetään olleen kultit ja näin oletettavasti myös pyhäköt Zeus Hypsistokselle, Zeus Soterille, Asklepiokselle ja Afroditelle.[1]
Esihistoriallisen kauden löytöjä alueelta on tehty ainakin viidestä paikasta. Löytöihin lukeutuu muun muassa kykladisia idoleita; neoliittisen sekä varhais- ja keskihelladisen keramiikan osia; sekä obsidiaania.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”377 Styra”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”STYRA S Euboia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Styra”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Styra Pleiades. Viitattu 7.9.2020.
- ↑ a b Styra (Euboea) 18 Styra - Στύρα ToposText. Viitattu 7.9.2020.
- ↑ a b Herodotos: Historiateos 6.107.
- ↑ Aigilea (Euboea) 2 Styra - Αιγιλίη ToposText. Viitattu 7.9.2020.
- ↑ Homeros; Ilias 2.539.
- ↑ Herodotos: Historiateos 8.46; Pausanias: Kreikan kuvaus 4.34.11
- ↑ Strabon: Geografika 9, s. 446.
- ↑ Herodotos: Historiateos 8.1, 8.46, 9.28; Pausanias: Kreikan kuvaus 5.23.2.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 7.57.
- ↑ Demosthenes: Meidiasta vastaan (Contra Midias) s. 568.
- ↑ Strabon: Geografika 10, s. 446.
- ↑ Grainger, John D.: Hellenistic & Roman Naval Wars, 336–31 BC, s. 34. Casemate Publishers, 2011. ISBN 9781844684380 Teoksen verkkoversio.