Spankkova
Spankkova[1] (ven. Шпанько́во, Špankovo) on kylä Leningradin alueen Hatsinan piirin Jelisavettinan kunnassa sekä entinen luterilainen seurakunta Inkerissä.
Ruotsalaisvallan aikana 1600-luvulla seudulle muuttaneet inkerinsuomalaiset kuuluivat Tääkelin seurakuntaan. Sillä oli oma kirkko ja kirkkoherra jo 1640-luvulla. Vuonna 1731 venäläinen ruhtinas Spankovski rakennutti kirkon Spankkovan kylään, ja seurakunta sai uuden nimensä[2]. 1720-luvulta lähtien se kuului Koprinaan, mutta itsenäistyi uudelleen vuonna 1753. Vuonna 1833 Spankkovaan rakennettiin uusi Neitsyt Marialle omistettu kivikirkko. Seurakuntaan kuului myös Kolppana, jossa oli oma Paavali I:n rakennuttama kirkko. Vuonna 1905 seurakunnassa oli noin 4 800 suomalaista ja viitisenkymmentä virolaista jäsentä, vuonna 1917 enää 3 161[2]. 1920-luvun alusta lähtien Spankkova ja Kolppana toimivat erillisinä seurakuntina. Spankkovan kirkko suljettiin vuonna 1937.
Spankkovan asukkaista suurin osa oli inkeriläisiä savakoita. Eräissä kylissä asui myös ortodoksisia inkerikkoja. Seurakuntaan kuului 44 kylää, joista suomalaisia 31:[2]
Ahokylä, Hinkkala, Hintikkala, Honkala, Ilkkinä, Kaletino, Karstala, Korpisalo (Uusikylä), Kunttula, Kurkovitsa, Luiskenitsa, Luumitsa, Miikkinä, Peresnova, Pienhovi, Pieni Karstala, Pieni Pornitsa, Pieni Sääskelä, Piesala, Pitkälä, Raakelitsa, Repola, Räähkälä, Saaritsa, Seppälä, Sikoniemi, Smolkkova, Sornua, Spankkova, Suuri Pornitsa, Suuri Sääskelä, Säämälä, Tarovitsa, Toivari, Tuonitsa, Tupitsa, Tääkeli, Uusi Hinkkala, Uusi Holopitsa, Vanha Holopitsa, Vanha Staarosta, Vereppi, Vetkala, Vironkylä.
Nykyään kylät kuuluvat Hatsinan piirin Jelisavettinan, Puutostin, Suuren-Kolppanan, Sääskelän ja Voiskovitsan kuntiin.
Toisen maailmansodan aikana vuonna 1943 suomalaisväestö siirrettiin Suomeen. Sodan jälkeen seutu asutettiin venäjänkielisellä väestöllä ja Suomesta palanneet sijoitettiin vastaavasti sisämaahan, venäjänkielisille paikkakunnille.
Nykyään Spankkovan kylässä on noin 1 200 asukasta. Kylässä on maidontuotantoon erikoistunut maatalousyritys. Raunioitunut Neitsyt Marian kirkko on paikallinen nähtävyys.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luther, Georg: Herdaminne för Ingermanland II: De finska och svenska församlingarna och deras prästerskap 1704–1940. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2000.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 235. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).
- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8, palsta 71
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Inkere
- Jaama
- Järvisaari
- Haapakangas
- Hatsina
- Hevaa
- Hietamäki
- Kaprio
- Kattila
- Keltto
- Kolppana
- Koprina
- Kupanitsa
- Lahti
- Lempaala
- Liissilä
- Markkova
- Miikkulainen
- Moloskovitsa
- Narvusi-Kosemkina
- Novasolkka
- Pyhä Maria (Pietari)
- Pähkinälinna
- Ropsu
- Rääpyvä
- Saari
- Serepetta
- Siestarjoki
- Skuoritsa
- Soikkola
- Spankkova
- Toksova
- Tuutari
- Tyrö
- Valkeasaari
- Venjoki
- Viron Inkeri
- Vuole