Rääpyvä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rääpyvä[1] (ven. Рябово, Rjabovo) on entinen luterilainen seurakunta Pohjois-Inkerissä Kelton ja Toksovan välissä, Pietarin itäpuolella. Rääpyvän kirkko sijaitsi Rumpalin kylässä. Entisen Rääpyvän alueella suurin taajama on Seuloskoin (ven. Vsevoložsk) kaupunki.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääpyvän kylä mainitaan jo Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa v. 1500 nimellä Rjabovo (Рябово – kirjavala). Luterilainen seurakunta perustettiin Rääpyvälle 1685. Kirkon rakennutti paroni Fredriks lahjoitusmaalle 1778. Kirkko peruskorjattiin 1913 ja suljettiin 1937. Keisarin aikaan alueen hallintokeskuksena toimi ensin pitkään Rääpyvän hovi, jonka yhtenä omistajana muistetaan kuuluisa valtiomies V. P. Vsevoložski. Rääpyvän kylän ja hovin paikalle syntynyt Seuloskoin (ven. Vsevoložsk) kaupunki on nimetty Vsevoložskin mukaan.

Suomalaisia Rääpyvällä oli vuonna 1928 kaikkiaan 2 460 henkeä. Rääpyvällä toimi 1920–1930-luvuilla suomenkielinen maatalousteknikumi eli -opisto. Toisen maailmansodan aikana alue jäi Leningradin saarron sisäpuolelle ja hengissä selvinneet suomalaiset evakuoitiin Itä-Siperian pohjoisrannikolle kevättalvella 1942.[2] Evakuointi muuttui sodan jälkeen karkotukseksi, sillä paluuoikeutta ei ollut.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääpyvässä oli 13 kylää: Huva, Kornova, Kähy, Kässylä, Miinala, Myllyoja, Paassikka, Papusi, Pieni Pukero, Suuri Pukero, Romanaisi, Rumpali ja Seeklova[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 18.10.2015.
  2. Virtuaali-Inkerin sivu Rääpyvästä
  3. Mustonen, Juuso (toim.): Inkerin suomalaiset seurakunnat, s. 35. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1931.
Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.