Suuri-Kolppana

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suuri-Kolppana
Большие Колпаны, Bolšije Kolpany
Kolppanan luterilainen kirkko.
Kolppanan luterilainen kirkko.
vaakuna
vaakuna

Suuri-Kolppana

Koordinaatit: 59°31′30″N, 30°4′0″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Hatsinan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 152,09 km²
Väkiluku (2011) 9 300









Kunnan sijainti Hatsinan piirin kartalla.

Suuri-Kolppana[1] (ven. Больши́е Колпа́ны, Bolšije Kolpany) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Hatsinan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Hatsinan eteläpuolella kaupungin välittömässä läheisyydessä. Kylässä on 4 100 ja kunnassa 9 300 asukasta (vuonna 2011)[2].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuren-Kolppanan kunnan pinta-ala on 152,09 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu lännessä Hatsinan piirin Jelisavettinan, luoteessa Voiskovitsan, pohjoisessa Puutostin, koillisessa Hatsinan ja Novyi Svetin, idässä Koprinan ja etelässä Possatan kuntiin sekä lounaassa Volossovan piiriin[4]. Pinta-alasta 51,9 % on metsää, 38,8 % maatalousmaata ja 6,5 % asuinaluetta[3].

Kunta sijaitsee Inkerin ylängön etelärinteillä sekä Laukaanjoen-Ortesjoen alangolla. Suurin joki on Ortesjoen sivujoki Suijanjoki (ven. Suida).[5] Hyötykaivannaisiin kuuluvat turve, hiekka, dolomiitti ja kalkkikivi[6].

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu 15 kylää: Himasi (ven. Himozi), Hinkkala (Hinkolovo), Korpisalo eli Uusikylä (Korpisalovo), Lätinä (Ljadino), Paaritsa (Paritsy), Pieni-Kolppana (Malyje Kolpany), Rotkova (Rotkovo), Sivoritsa, Tihkovitsa, Uusi-Hinkkala (Novoje Hinkolovo), Uusi-Kolena (Novoje Koleno), Uusi-Sernitsa (Novyje Tšernitsy), Vakkala (Vakkolovo), Vanha-Sernitsa (Staryje Tšernitsy) ja Vopsi (Vopša)[7]. Keskuskylän jälkeen toiseksi suurin asutuskeskus on 2 900 asukkaan Sivoritsa. Lähes puolet sen asukkaista on psykiatrisen sairaalan potilaita.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen toista maailmansotaa seudulla asui inkerinsuomalaisia, venäläisiä, virolaisia sekä ortodoksisia inkerikkoja. Luterilaiset kuuluivat Kolppanan, Koprinan ja Spankkovan seurakuntiin.[8]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuren-Kolppanan kautta kulkee Pietarin ja Pihkovan välinen valtatie M20. Kunnan läpi kulkee myös Pietarin eteläinen kehätie A120. Kylistä on linja-autoyhteydet Hatsinaan. Kunnan alueella sijaitsee Hatsinan Zapadnyi Parkin rautatieasema, joka hoitaa lähinnä tavaraliikennettä. Lähimmät henkilöliikenteen rautatieasemat ovat Hatsinassa. Sivoritsan pohjoispuolella on harrastajalentäjien käyttämä lentokenttä.[9]

Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat terveydenhoito, teollisuus, liikenne, koulutus ja maatalous[10]. Sivoritsassa toimii Pjotr Kaštšenkolle nimetty Pietarin psykiatrinen sairaala[11]. Suurin teollisuuslaitos on Hatsinan rehutehdas. Kunnassa on myös elintarvike-, rakennustarvike-, puunjalostus-, metalli- ja kemian teollisuutta. Maatalousyritys Gattšinskoje tuottaa maitoa, perunaa ja vihanneksia.[12] Huomattava osa työvoimasta työskentelee Hatsinassa tai Pietarissa[13].

Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto ja pieni poliklinikka. Osa julkisista palveluista sijaitsee Sivoritsassa, jossa on myös toimiva ortodoksinen kirkko.[14] Pienen-Kolppanan kylässä Hatsinan kunnan puolella on vuonna 1802 valmistunut Kolppanan luterilainen kirkko, joka nykyään on uudelleen perustetun seurakunnan käytössä. Tihkovitsassa on entisestä pioneerileiristä kunnostettu Inkerin kirkon leirikeskus.[15]

Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vopsin lounaispuolelta on löydetty kurgaanihautojen ryhmä. Sivoritsan kartano on valtakunnallinen ja sairaalarakennukset alueellinen suojelukohde. Kunnassa on kolme toisen maailmansodan muistomerkkiä.[16] Matkailun kehitysnäkymät perustuvat Ortesjoen yläjuoksulle suunniteltuun luonnonpuistoon, Pornitsan lampien virkistysalueeseen sekä Sivoritsan nähtävyyksiin[17].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 38. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  2. a b Administratsija MO Bolšekolpanskoje selskoje poselenije: O selskom poselenii: Demografija kolpany.gatchina.ru. Viitattu 2.3.2014. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  3. a b Materialy, s. 35.
  4. Materialy, s. 13.
  5. Materialy, s. 14–15.
  6. Materialy, s. 18.
  7. Materialy, s. 24.
  8. Keski-Inkeri: kylä ja tiekartta (tekstiosa ja kyläluettelo). Ingriainfo oy, 1993. ISBN 951-96326-1-1.
  9. Materialy, s. 52–56.
  10. Materialy, s. 44–45.
  11. Materialy, s. 26.
  12. Materialy, s. 41–42.
  13. Materialy, s. 45.
  14. Materialy, s. 45–47.
  15. Inkerin kirkon uutissivu
  16. Materialy, s. 26–28.
  17. Materialy, s. 75–77.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]