Sisu SA-150
| Sisu SA-150 | |
|---|---|
 |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Suomi |
| Valmistaja | Oy Sisu-Auto Ab, Hämeenlinna ja Karjaa |
| Valmistusvuodet | 1982–1991 |
| Tuotantomäärä | noin 450 kappaletta |
| Suunnittelija | Seppo Kokkola, Kari Lindholm, Veli Vallinoja, Uoti Hartikainen, Kalevi Kakko[1] |
| Edeltäjä | Sisu A-45 |
| Seuraaja | Sisu SA-130 |
| Mitat ja massat | |
| Kantavuus | 6 400 kg |
| Omamassa | 7 600 kg |
| Pituus | 6 760 mm |
| Leveys | 2 480 mm |
| Korkeus | 3 100 mm[2] |
| Akseliväli | 3 850 mm |
| Maavara | 400 mm |
| Moottori, voimansiirto ja alusta | |
| Iskutilavuus | 6 600 cm³ |
| Teho | 150 kW[4] /2400 1/min[3] |
| Vääntö | 680 Nm |
| Polttoaine | Dieselöljy[4] |
| Vetotapa | 4×4, etuakseli irrotuskytkimellä[4] |
| Vaihteisto | 6+1, valmistaja ZF; kaksiportainen alennusvaihde[3] |
| Jarrut | paineilmatoimiset, kaksipiiriset[3] rumpujarrut |
Sisu SA-150 eli Masi on suomalaisen Sisu-Auton vuosina 1982–1991 valmistama kaksiakselinen, nelivetoinen maastokuorma-auto, jonka kantavuus oli 6 400 kg. Auto suunniteltiin puolustusvoimien käyttöön seuraajaksi A-45-mallille.[1]
Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
A-45-mallista saatujen käyttökokemusten perusteella ja tykkien koon kasvun takia puolustusvoimilla havaittiin tarvetta saada entistä tehokkaampia vetäjiä. Tämän johdosta päätettiin kehittää kokonaan uusi keskiraskas maastokuorma-auto.[5]
Mallin suunnittelu alkoi vuonna 1978[2] Helsingin Fleminginkadulla Sisu-Auton tuotekehitysjohtaja Seppo Kokkolan johtamassa työryhmässä. Ryhmään kuuluivat Sisu-Auton tuohon aikaan merkittävimmät suunnittelijat Kari Lindholm, Veli Vallinoja, Uoti Hartikainen ja Kalevi Kakko. Lähtökohtana oli käytetty Nato-yhteensopivuutta, mikä ilmeni rengaskoosta 14,00-20 ja ajoneuvon ulkonäöstä.[1] Ensimmäisen prototyypin valmistus alkoi marraskuussa 1979 ja seuraavan vuoden helmikuussa suoritettiin ensimmäinen koeajo. Huhtikuussa autoa testattiin Rovajärven ampuma-alueella ja syksyllä aloitettiin puolen vuoden mittainen koeajo-ohjelma.[5] Ajoneuvo läpäisi puolustusvoimien testit.[2]
Prototyyppimalli oli nimeltään SA-140. Siinä oli voimanlähteenä turboahdettu Valmet 611, jonka teho oli 140 kW. Auton huippunopeus oli 100 km/h. Suurimmalla välityssuhteella huippunopeus oli 1,6 km/h. Auto oli selvästi kookkaampi ja suorituskykyisempi kuin A-45; sen omamassa oli lähes sama kuin A-45:n kokonaismassa.[5]
Sisu-Auto antoi autolle lempinimen Masi, sillä edeltäjämallin nimeksi vakiintunut Proto-Sisu ei miellyttänyt valmistajaa.[5]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarjatuotantomallin moottorin teho nostettiin 150 kilowattiin, joten sen mallinimeksi tuli SA-150. Auton sarjavalmistus alkoi Hämeenlinnassa vuonna 1982[1] ja ensimmäinen kymmenen ajoneuvon erä luovutettiin puolustusvoimille saman vuoden lokakuussa. Seuraavasta vuodesta alkaen valmistusmäärät olivat noin 60 autoa vuodessa.[5] Kahta pientä, alkuvaiheessa toimitettua Karjaalla koottua erää lukuun ottamatta valmistus säilyi mallin koko elinkaaren ajan Hämeenlinnassa.[1]
Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SA-150:ssä oli hyödynnetty paljon samoja osia kuin muissa Sisu-malleissa, kuten ensimmäisissä XA-180-mallisissa Paseissa.[2]
Moottori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Auton voimanlähteenä oli vesijäähdytteinen, iskutilavuudeltaan 6,6-litrainen ja kuusisylinterinen nelitahtinen rivimoottori,[3] turboahdettu Valmet 611 CSBA -suoraruiskutusdiesel. Moottorin suurin teho oli 150 kW ja suurin vääntömomentti 680 Nm.[4]
Voimansiirto ja alusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voima välittyi kuivan, yksilevyisen kytkimen kautta ZF:n valmistamaan kuusiportaiseen vaihteistoon. Autossa oli myös kaksiportainen alennusvaihde, joka tuplasi vaihteiden määrän. Sekä etu- että taka-akseli olivat vetäviä.[3] Molemmat akselit olivat jäykkiä. Jarruina oli paineilmatoimiset, kaksipiiriset S-nokkarumpujarrut.
Taka-akseli oli jousitettu lehtijousin. Etuakselilla oli lisäksi vielä hydrauliset iskunvaimentimet.[3] Auton akselipainot jakautuivat tasaisesti ja runko oli kiertyvä, minkä ansiosta pyörät olivat jatkuvassa kosketuksessa maahan huonossakin maastossa.[2] Ohjausjärjestelmä oli varustettu tehostimella.[3]
Ohjaamo ja varusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Auton ohjaamossa oli istumapaikat kuljettajan lisäksi kahdelle.[4][2] Sekä ohjaamo että lava oli kiinnitetty runkoon joustavin kiinnikkein, jotka sallivat rungon kiertymisen vääntämättä päälirakenteita. Kuljettajan istuimessa oli säätömahdollisuus pituus- ja korkeussuunnassa. Ohjaamossa oli kattoluukku, naamiointiverkon teline ja kaksinopeuksisella puhaltimella varustettu lämmityslaite.[3]
Lavalla sai kuljettaa enintään 30 henkilöä.[4] Sen laidat olivat irrotettavia. Suojana oli metalliputkien varaan pingotettu pressu.[2]
Sähköjärjestelmä oli 24-volttinen ja autossa oli kaksi 12-volttista, 150 ampeeritunnin akkua.[2]
Autossa oli vetokyvyltään 8 000 kg vinssi, jota voi käyttää sekä edessä että takana. Vaijerin pituus oli 50 metriä.[2]
Polttoainetankin tilavuus oli 225 litraa.[3]
Ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Auton huippunopeus oli 100 km/h ja toimintasäde 800 km. Auto oli muun muassa kiertyvän runkonsa ansiosta erittäin maastokelpoinen.[2] Maastossa suurin lähestymiskulma oli 42° ja jättökulma 39°. Maavara oli 0,4 m ja suurin kahluusyvyys metrin. Auton kääntösäde oli 8,2 m.[3]
Muunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SA-150:stä tehtiin muunnelma SA-151, joka valmistui vuonna 1990–1991. Merkittävin ero verrattuna edeltäjään oli lava, jota oli levennetty 100 mm.[5]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SA-150:n pääasiallinen käyttökohde on tykin vetäjänä.[4] Sen raskaampi muunnelma oli kolmiakselinen SA-240[2] eli Rasi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Blomberg, Olli: Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan, s. 123–124. Hämeenlinna: Patria Vehicles Oy, 2003. ISBN 952-91-5613-8.
- ↑ a b c d e f g h i j k www.Military-Today.com – Sisu SA-150 ARG. Viitattu 7.6.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Jane's Intelligence and Insight – Sisu SA-150 VK (4 x 4) 6500 kg Truck (Finland) Jane's Information Group. Viitattu 7.6.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Puolustusvoimat: Kalustoesittely – Keskiraskas maastokuorma-auto Sisu SA-150 Puolustusvoimat. Arkistoitu 30.6.2007. Viitattu 7.6.2010. (suomeksi)
- ↑ a b c d e f Mäkipirtti, Markku: Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960–2000 – Sisu SA-autosarja; Sisu SA-140; Sisu SA-150, s. 135–137. Tampere: Apali Oy, 2006. ISBN 978-952-5026-50-4.