Sirkka-Liisa Lähteenoja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sirkka-Liisa Lähteenoja (s. 27. maaliskuuta 1921 Hämeenlinna) on suomalainen toimittaja, lehdenkustantaja ja kirjailija. Hän toimi 1940–50-luvuilla kommunistisen Uusi Nainen -lehden toimittajana, sitten 1957–1974 Monalisa-naistenlehden perustajana, päätoimittajana ja kustantajana ja viimeiseksi P.S.-lehden päätoimittajana 1970-luvun lopulla. [1]

Huutolaisesta vasemmistotoimittajaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteenoja kasvoi äitinsä hylkäämänä huutolaistyttönä köyhän muonamiehen viisilapsisessa perheessä Mikkelin maalaiskunnassa. Hän aloitti lehdistöuransa 1940-luvulla sosialidemokraattisen Pohjanmaan Kansan toimittajana Vaasassa, Sieltä hän siirtyi Helsinkiin Suomen Sosialidemokraattiin ja edelleen Päivälehteen, kunnes vuonna 1947 aloitti pitkän naistenlehtiuransa SKDL:n julkaisemassa Uudessa Naisessa. Kommunistiseen aatemaailmaan Lähteenoja turhautui Unkarin kansannousun aikaan 1956 ja erosi Uuden Naisen palveluksesta kymmenvuotisen uran jälkeen. Hän sai paikan Kauneus ja Terveys -lehdestä, mutta pesti jäi lyhyeksi.

Monalisa-lehden perustaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteenmäki oli pari vuotta kotiäitinä, kunnes hän sai Lahden Kirjapainon innostumaan uuden naistenlehden Monalisan perustamisesta. Vuodesta 1963, Lahden Kirjapainon ajauduttua vaikeuksiin Lähteenoja alkoi itse myös kustantaa Monalisaa yrityksensä Kustannus Oy Lehtiliisan kautta.[2] Monalisa onnistui 1960-luvun kuluessa löytämän oman, joskin melko pienen lukijakuntansa lähinnä kaupunkilaisista työväestöön kuuluvista nuorista naisista.[3] Lähteenoja myi Monalisan Kustannus Oy Williamsille, mutta jatkoi lehden päätoimittajana kunnes seuraavana vuonna hänen paikalleen kutsuttiin tv-kuuluttaja Teija Sopanen. A-lehdet osti Williamsin 1975 ja Monalisa sulautettiin Eeva-lehteen.

Monalisan jälkeen Lähteenoja perusti iskelmälaulaja Anita Hirvosen ja tämän silloisen puolison, nyrkkeilijä Harri Piitulaisen kanssa pienen Anita & Harri -ruokaravintolan Helsingin Kallion Castréninkatu 7:ään. Ravintola kaatui kuitenkin kolmikon välisiin erimielisyyksiin muutaman vuoden toimittuaan.[4] Sirkka-Liisa Lähteenoja pestattiin Yhtyneisiin Kuvalehtiin uuden P.S.-lehden päätoimittajaksi, kunnes paikalle nimettiin Isto Lysmä.[2]

Kirjailijanura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteenoja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi 59-vuotiaana vuonna 1980. Esikoisromaani Totiset leikit perustuu hänen lapsuudenkokemuksiinsa ja puolidokumentaarinen Kirsikoita tuomipuussa käy läpi hänen kokemuksiaan suomalaisista stalinisteista. Lähteenoja kirjoitti seuraavina vuosikymmeninä vielä Aira Samulinin muistelmateoksen Soturi ja sunnuntailapsi sekä katsauksen omaan pitkään uraansa nimellä Sopuli, persoonat ja sivupersoonat.[2]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirkka-Liisa Lähteenoja oli 1950-luvun alusta 1970-luvulle saakka naimisissa yhteiskuntatieteiden maisteri Kalle Lähteenojan kanssa.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Totiset leikit: romaani. Helsinki: Otava 1980
  • Nuoruus on unelma: romaani. Helsinki: Otava 1982
  • Kirsikoita tuomipuussa: romaani. Helsinki: Otava 1983
  • Sopuli, persoonat ja sivupersoonat (muistelmat) Huhmari: Karprint Oy 2002
  • Aira Samulin, Sirkka-Liisa Lähteenoja (toim.). Soturi ja sunnuntailapsi. Helsinki: WSOY 1987

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lähteenoja, Sirkka-Liisa Vantaan kirjailijafoorumi. 8.6.2011. Vantaa: Vantaan kaupunginkirjasto. Viitattu 7.2.2012.
  2. a b c d Lähteenoja, Sirkka-Liisa: Sopuli, persoonat ja sivupersoonat. Huhmari: Karprint Ky, 2002. ISBN 952-9748-42-6.
  3. Malmberg, Raili: Naisten ja kotien lehdet aikansa kuvastimina. Suomen lehdistön historia, osa 8: Aikakauslehdistön historia: yleisaikakauslehdet., 1991. Kuopio: Kustannuskiila.
  4. Harri Piitulainen: Kirja Elämäni poltinmerkit Boxing Is My Life -blogi. Viitattu 7.2.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]