Sinovino
| Sinovino Синовино |
|
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Venäjä |
| Alue | Pihkovan alue |
| Piiri | Sebežin piiri, Pustoškan piiri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Sinovitsan valuma-alue |
| Laskujoki | Sinovitsa Argeikovoon [a] |
| Järvinumero | 01030000111102000026110 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 136 m mpy. [1] |
| Pituus | 1,7 km [b] |
| Leveys | 1,5 km [b] |
| Pinta-ala | 1,29 km² [2] |
| Tilavuus | 0,012 km³ [c] |
| Keskisyvyys | 9,2 m [2] |
| Suurin syvyys | 19,7 m [2] |
| Valuma-alue | 3,3 km² [2] |
| Saaria | 3 [b] |
 Sinovino |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sinovino (ven. Синовино) on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Sebežin- ja Pustoškan piirissä.[3][4]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 1,7 kilometriä pitkä, 1,5 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 1,29 neliökilometriä eli 129 hehtaaria. Järvi sijaitsee alueella, joten myös järvessä on runsaasti harjujaksoista johtuvia topografisia piirteitä kuten runsaasti lahtia, niemiä, ilmakuvissa erottuvia matalikkoja ja saaria. Pisin harjujakso ylittää järven pohjaa pitkin sen itäosassa ja se jakaa järven kahdeksi järvialtaaksi. Ne osat, jotka harjujaksosta pilkistävät vedenpinnan yläpuolelle, muodostavat suurimman saaren, niemen ja matalikkoja. Itäinen järvenosa on pitkä ja kapea ja sen pohjoispäässä on pitkiä ja kapeita niemiä ja lahtia rinnakkain. Läntinen järvenosa on pinta-alaltaan noin viisinkertainen ja sen keskellä on matalikolla kaksi saarta. Suurin saari on 600 metriä pitkä ja yli 150 metriä leveä. Saarien yhteispinta-ala on 7,3 hehtaaria. Järven ympäristö on metsämaata ja sen rannat ovat paikoin soistuneita. Järvi on asumaton ja lähin kylä Lobatši (ven. Лобачи) sijaitsee kilometrin päässä tien varressa ja laajan soranottokuopan vieressä. Suuri osa järveä kuuluu Sebežin piirin alueelle ja loput siitä kuuluu Pustoškan piirille.[2][b][3][5][1]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvessä elää ainakin hauki, ahven, särki, muikku, Coregonus maraenoides, säyne, suutari, made, kiiski, sorva, rantanuoliainen, mutakala, törö, salakka, ruutana ja simppu, sekä jokirapua, jota on niukasti. Kivikkoisen järven pohja on hiekkaa, jonka joukossa on silttiä.[2]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinovino sijaitsee Sinovitsan (ven. Синовица tai Sanovnitsan ven. Сановница) valuma-alueella. Sinovitsa on Velikajan sivujoki ja se kuuluu luonnollisesti Velikajan valuma-alueeseen, joka on Narvanjoen vesistöalueen eteläisin osa. Velikaja laskee Peipsijärveen, mistä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen.[b][3]
Järvi sijaitsee Sinovitsan latva-alueella ja sen vieressä on kolme järveä tai lampea, joita erottaa Sinovinosta kapea harjun muodostama kannas. Tällaisia ovat luoteis- ja koillispäässä sijaitsevat lammet ja lounaispäässä sijaitseva Argeikovo. Ainakin luoteispään järvestä on laskuoja Sinovinoon. Lähellä sijaitsee lisäksi viisi muuta pikkulampea. Järven valuma-alueen koko on lähteestä riippuen 3,7 [3] tai 3,3 neliökilometriä [2]. Järven laskuojaa [a] ei ole piirrettynä karttoihin, joten sen kulku jää tuntemattomaksi.[b][5][1]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Teksti on osittain käännös venäjänkielisestä artikkelista ru:Синовино, jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
- ↑ a b c d e f Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus, asutus ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
- ↑ Järven tilavuus on laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Pihkovan alueen kartta: sivu 35 (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 18.5.2020
- ↑ a b c d e f g Pihkovan alueen järviä (Excel) (arkistoitu, 22.5.2014) luotu 7.9.2013. pskov.ru: Pihkovan alueen valtion lupa- ja ympäristöhallintokomitea. Arkistoitu 30.6.2019. Viitattu 18.5.2020. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Sinovino (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 18.5.2020. (venäjäksi)
- ↑ Kuusinen, M. & Ollikainen, V.: Venäläis-suomalainen suursanakirja. Werner Söderström Oy, 1978. ISBN 951-0-00150-3.
- ↑ a b Neuvostoajan kartta: O-35-Д, Псков (Pihkova), 1:200 000, viitattu 18.5.2020
