Sinetöinti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sinetöinti (engl. sealing) on Myöhempien aikojen pyhien liikkeessä temppelissä suoritettava seremonia, jolla aviopuolisot liitetään toisiinsa "täksi ajaksi ja iankaikkisuudeksi". Myös lapset voidaan samalla tavalla "sinetöidä" vanhempiinsa. Täten vanhemmat ja lapset muodostavat yhdessä "iankaikkisen perheen", joka saa viettää iankaikkisuuden yhdessä. Sinetöinnin voi suorittaa vain mies, jolla on Melkisedekin pappeuden sinetöimisvaltuus.

Myöhempien aikojen pyhien liikkeen perustaja ja kirkon ensimmäinen presidentti Joseph Smith aloitti sinetöimiset 1840-luvulla. Nykyään sinetöimisiä harjoitetaan sekä Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon temppeleissä että eräissä muissa mormonistisissa yhteisöissä. Sitä vastoin Kristuksen yhteisö ei käytä sinetöimistä, koska heidän mukaansa se liittyy Smithin elämän loppuaikoina käyttöön otettuun moniavioisuuteen.

Avioliittojen ja lasten sinetöinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MAP-kirkko tunnustaa miesten ja naisten välillä solmitut avioliitot, olipa ne solmittu kirkollisesti tai siviiliviranomaisten edessä. Kirkon tulkinnan mukaan näin solmitut liitot kuitenkin purkautuvat kuolemassa. Täten avioparien ei ole mahdollista jatkaa yhteistä elämäänsä kuoleman rajan tuolla puolen. Koska avioliitto kuuluu Jumalan välittömään läheisyyteen eli "korotukseen" pääsemisen ehtoihin, ei heillä myöskään ole mahdollisuutta päästä Jumalan välittömään läheisyyteen. Aiemmin solmitut avioliitot voidaan kuitenkin sinetöidä temppeleissä niin, että avioside jatkuu kuoleman rajan ylikin. Tämä edellyttää kuitenkin, että aviopuolisot ovat eläneet uskollisina MAP-kirkon jäseninä vähintään vuoden ja saaneet nk. temppelisuosituksen, joka oikeuttaa astumaan Myöhempien aikojen pyhien temppeliin ja osallistumaan siellä toimitettaviin pyhiin toimituksiin. Temppelisuosituksen saajalta edellytetään uskoa Jumalaan ja evankeliumiin, aktiivista osallistumista MAP-kirkon jumalanpalveluksiin ja muuhun toimintaan, kymmenysten maksamista kirkolle sekä puhdasta ja moraalisesti korkeatasoista elämäntapaa (esimerkiksi sukupuolisen siveyden noudattamista ja alkoholijuomista, tupakasta, huumausaineista, kahvista ja teestä pidättäytymistä).

Kihlakumppanit, jotka jo ennen liittonsa solmimista ovat MAP-kirkon jäseniä ja saaneet temppelisuosituksen, voidaan vihkiä avioliittoon temppelissä. Tällöin erillistä sinetöimistoimitusta ei tarvita, vaan solmitun liiton katsotaan olevan voimassa myös iankaikkisuudessa. Tämän merkiksi vihkijä vihkii heidät "ajaksi ja iankaikkisuudeksi", eikä kuten temppelin ulkopuolella vihittäville sanotaan: "kunnes kuolema teidät erottaa."

Lapset, jotka ovat syntyneet pariskunnalle ennen heidän liittonsa sinetöimistä, voidaan sinetöidä vanhempiinsa, jotta perheyhteys säilyisi kuoleman yli. Lapsia, jotka ovat syntyneet toisiinsa sinetöidyille vanhemmille, ei ole tarpeen sinetöidä heihin, koska näiden lasten katsotaan jo syntymästään olleen liitettyjä vanhempiinsa.

Sinetöinti toimitetaan yleensä temppelin erityisessä sinetöintihuoneessa. Tätä huonetta pidetään eräänä temppelin pyhimmistä. Sinetöintihuoneen seinillä on yleensä vastakkain peilejä, jotka mahdollistavat äärettömyyteen jatkuvan "peilikäytävän" näkymisen. Tämä kuvaa sitä luvutonta sukupolvien ketjua, joka syntyy sinetöinnin seurauksena.

Sinetöinnin purkaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos temppelissä solmittu tai siellä sinetöity avioliitto päättyy avioeroon, ei temppelissä solmittu ikuinen avioliitto purkaudu. Sinetöinti on kuitenkin mahdollista purkaa kirkon johtavien auktoriteettien päätöksellä. Sinetöinnin purkaminen on pitkällinen toimenpide, jossa liiton lopullinen kariutuminen on selvästi osoitettava. Lisäksi sinetöinnin purkaminen edellyttää kirkon hyväksymää perustetta.

Sinetöinti pitää purkaa, mikäli sinetöity aviopuoliso haluaa tulla sinetöidyksi toiseen puolisoon. Sitä vastoin temppelin ulkopuolella solmittu avioliitto ei välttämättä vaadi sinetöinnin purkamista. Mikäli liittonsa sinetöinyt mies jää leskeksi, hänet voidaan sinetöidä myös uuteen vaimoonsa temppelissä. Sitä vastoin naispuolinen leski voi solmia avioliiton vain täksi ajaksi.

Kuolleiden sinetöinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden pelastavien toimitusten tavoin myös sinetöintejä voidaan suorittaa sijaistoimituksina kuolleiden puolesta. Tällöin elävät henkilöt suorittavat sinetöintitoimituksen kuolleiden puolesta. MAP-kirkon temppelikelpoisia jäseniä kehotetaan suorittamaan pelastukseen ja korotukseen välttämättömät toimitukset edesmenneiden sukulaistensa puolesta, jotta perheiden yhteys syntyisi sukupolvienkin yli. Yleensä edesmenneiden keskenään solmivat avioliitot sinetöidään sijaistoimituksena, ja näissä liitoissa syntyneet lapset sinetöidään vanhempiinsa.

Kirkko ei sinetöi toisiinsa ihmisiä, jotka eivät ole olleet keskenään naimisissa elinaikanaan. Kirkon alkuaikoina tällaisia sinetöintejä kuitenkin suoritettiin. Samoin kirkon alkuaikoina myös kirkon johtajille sinetöitiin henkilöitä lapsiksi, jotka eivät olleet heidän lapsiaan, eräänlaisiksi adoptiolapsiksi. Tämä adoptioseremonia lopetettiin vuonna 1894 presidentti Wilford Woodruffin saaman ilmoituksen vuoksi, jossa todettiin olevan tarkoituksen mukaista sinetöidä henkilöitä vain todellisiin perheenjäseniinsä.

Samaa sukupuolta olevien sinetöinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska MAP-kirkko ei tunnusta samaa sukupuolta olevien avioliittoja, ei samaa sukupuolta olevia voidaan myöskään sinetöidä toisiinsa.