Simojärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Simojärvi
Pajuselkä, Simojärvi
Pajuselkä, Simojärvi
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta RanuaView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 66°03′00″N, 27°13′26″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Välttämönsalmi [1]
Järvinumero 64.052.1.001 ja 64.051.1.001View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 176,3 m [1]
Rantaviiva 239,115 km [2]
Pinta-ala 89,9329 km² [2]
Tilavuus 0,4496645 km³ [2]
Keskisyvyys 5 m [2]
Suurin syvyys 27 m [2]
Valuma-alue 630 km² [3]
Saaria 178 [1]
Kartta
Simojärvi
Rajaselkä, Simojärvi.

Simojärvi [1][2] on Lapin maakunnan eteläosassa Ranualla sijaitseva järvi. Se on pinta-alaltaan Suomen 50. suurin järvi.[2][1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simojärvenä tunnettu vesistö muodostuu kahdesta laajasta järvialtaasta, joita yhdistää kapea Kultisalmi. Simojärven kokonaispinta-ala on 8 990 hehtaaria eli noin 90 neliökilometriä, ja sen kokonaispituus on noin 33 kilometriä. Jos mukaan luetaan myös samalla vedenpinnan korkeudella oleva Välttämönselkä, tulee järven pinta-alaksi noin 100 neliökilometriä.

Koska järvi on muodoltaan pitkä ja kapea, käsitellään sen järvenosia tässä artikkelissa etelä- ja pohjoisosana. Eteläosan pinta-ala on 5 460 hehtaaria eli noin 55 neliökilometriä. Se on 13 kilometriä pitkä ja 7 kilometriä leveä. Eteläisen järvialtaan pohjoispäässä sijaitsee laaja Porosaari, jonka koillispuolella sijaitsee Vohonselkä; itäpuolella Soppananselkä. Eteläisen järvenosan muodostaa suureksi osaksi Isoselkä, jonka eteläpäässä avautuu Aittoniemen eteläpuolella Lehtoperän lahti.

Pohjoisosan pinta-ala on 3 530 hehtaaria eli noin 35 neliökilometriä. Se on 18 kilometriä pitkä ja 6 kilometriä leveä. Pohjoisosan muodostavat kaksi järvenselkää, pohjoisempi Näskänselkä ja eteläisempi Pajuselkä, joita yhdistävät toisiinsa Kenttäsaaren ja Karhusaaren väliset Nuuskansalmet sekä Takasalmi. Pajuselän eteläpäässä sijaitsee Koppelosaaren takana kapeneva Koppeloselkä, josta haarautuu luoteeseen Kaarisalmi. Kaarisalmen länsipuolella avautuu Halkoselkä.[2][1]

Simojärvessä on kartan mukaan noin 180 saarta, joista 91 sijaitsee järven pohjoisosassa ja 87 sen eteläosassa. Järven pohjoisosan suurimmat saaret sijaitsevat Näskänselän ja Pajuselän välisessä kapeikossa. Niitä ovat Kenttäsaari – jonka keskellä sijaitsee Kenttälampi –, Karhusaari, Reetansaari, Karisaari, Mäntysaari, Peltosaari, Niittysaari, Pitkäsaari, Ahosaari, Kotasaaret ja Vitikkosaaret. Näitä etelämpänä sijaitsee luonnonsuojelualueeksi osoitettu Koppelosaari.

Järven eteläosaa dominoi suuri Porosaari (pinta-ala 4,5 km² [4]), joka on 4,6 kilometriä pitkä ja 2,4 kilometriä leveä. Porosaaren ympärillä sijaitsevia saaria ovat lisäksi Kellarinniemi, Venäläissaari, Rajasaaret, Hiukanniemi, Paasonsaari ja Kivisalmensaari. Porosaaresta itään Soppananselällä sijaitsevat Selkäsaaret ja Soppanansaari.

Järven eteläosan eteläisemmässä päässä sijaitsee Lamanginsaari, joka on 900 metriä pitkä, ja Lamanginsaaresta hieman etelään sijaitsevat Hautasaari, Hoikkasaari ja Lehtosaari.[1]

Järvi on luodattu, ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen pohjoisosan tilavuus on 176 miljoonaa kuutiometriä eli 0,176 kuutiokilometriä ja eteläosan on 273 miljoonaa kuutiometriä eli 0,273 kuutiokilometriä. Vaikka järvi on viiden metrin keskisyvyyden mukaisesti varsin matala järvi, on sillä joitakin mainittavia syvänteitä. Eräs kapea-alainen syvänne alkaa järven eteläosassa Rajaniemen edustalta ja päättyy Korvaniemen edustalle. Kyseisen syvänteen syvin kohta yltää 27 metrin syvyyteen, ja tämä on Simojärven syvin kohta. Pohjoisosan eteläpäässä, Kultivaaran edustalla on syvänne, jossa sijaitsee kaksi lähes 20 metrin syvyistä kohtaa.[2][1]

Järven pohjoisosan rantaviivan pituus on 117 kilometriä ja eteläosan 122 kilometriä. Eteläisen järvialtaan rantaviivasta lankeaa Porosaarelle suuri osa. Suuria järven rantaviivaa mutkistavia niemiä ovat Nurminiemi ja Paloniemi Näskänselällä; Vitikkoniemi, Kotaniemi ja Kaariniemi Pajuselällä; Olangonniemi Halkoselällä; Jyriniemi, Mustaniemi, Aittoniemi, Västinniemi, Simoniemi ja Isonkivenniemi Isoselällä; Soppananniemi, Ammo-ojanniemi, Iivannanniemi ja Rajaniemi Soppananselällä ja Vohonselällä; sekä Korteniemi, Hautaniemi, Kelloniemi, Koivuniemi ja Luhtaniemi Välttämönselällä.

Järven rannat ovat pääosin alavaa maata, mutta rannoilla kohoavat paikoin myös korkeat mäet. Korkeampia maastonmuotoja ovat esimerkiksi pohjoisessa Näskänselän rannalla Louhelanoaho, Nurminiemi ja Putkivaara; viimeksi mainittu nousee yli 45 metriä järven vedenpinnasta (keskivedenkorkeus 176,3 metriä meren pinnan yläpuolella).

Pohjoisosan eteläpäässä Pajuselän ja Koppeloselän rannoilla kohoavat Muljuvaara sekä Kultivaara, joka kohoaa 45 metrin korkeuteen. Järven eteläosa on pinnanmuodostukseltaan alavampaa kuin pohjoisosa. Järven rantaan ulottuu vain vähän peltoja, joten suurin osa rannoista on metsämaata – monin paikoin soistuneena.

Rannoilla on pääasiassa väljää ja löyhärakenteista haja-asutusta, jonka väliin on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asutusta. Järven pohjoispäässä sijaitsevat Pohjaslahden ja Putkivaaran kylät, ja järven keskivaiheilla Halkoselältä etelään työntyvän Olangonjärven perukassa sijaitsee Olangon kulmakunta.

Järven eteläosan pohjoispäässä sijaitsee Porosaaren suojassa Sääskenperän kulmakunta, itärannalla Soppanan kulmakunta ja Isoselän itärannalla Penämön kulmakunta. Impiön kylä ei sijaitse järven vaikutuspiirissä, vaikka se on seudulle muutoin merkittävä kylä. Järven länsirantoja seuraa pohjoisesta seututie 942 eli Pekkalantie välillä Ranua–Rovaniemen Juotasniemi. Tieltä haarautuu kahdessa kohtaa yhdystiet (Koivuperäntie ja Simojärventie) Olankoon ja Simojärven kylään. Etelässä Simojärventie eli tie 19599 jatkaa järven länsirantaa myötäillen Lehtoperälle saakka. Etelässä Simojärventie liittyy lopulta seututiehen 941.[2][1][5]

Vedenlaatu ja kalakanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simojärven vedenlaatu on Kultisalmen eteläpuolella (Isoselkä, Soppananselkä ja Vohonselkä) sekä läntisellä Välttämönselällä erinomainen.[2] Kultisalmen pohjoispuolen (mm. Näskänselän, Pajuselän, Koppeloselän ja Halkoselän) osalta vedenlaatu on hyvä.[2] Simojärven vedessä on lievä humusleima. Rehevyystasoltaan järvi on karu eli oligotrofinen.[6]

Muikku, siika, made, hauki, ahven, särki ja järvitaimen kuuluvat järven luontaiseen kalakantaan, kuha taas on istutettu järveen.[7]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Simojoen vesistössä (vesistöaluetunnus 64) Simojärven valuma-alueella (64.05). Järvi jakautuu sekä pohjoiseen Pajuselän–Näskänselän alueeseen (64.051) että eteläiseen Isoselän–Soppananselän alueeseen (64.052). Järven vedenpinnan korkeus on keskimäärin 176,3 metriä mpy molemmissa järvenosissa. Järven vedenkorkeuksia on mitattu vuodesta 1962 asti. Niiden mukaan järven keskivedenkorkeus on ollut 176,19 metriä (N60) mpy, ja keskimääräinen vedenkorkeuden vaihtelu on ollut 62 senttimetriä. Ylimmillään vedenkorkeus on ollut 175,65 metriä (kesäkuu 1973), ja alimmillaan 175,65 metriä (syyskuu 1962) mpy. Äärivaihtelu on näin ollen 151 senttimetriä.[1][3][4]

Valuma-alue saa pääosan vedestään molempia järvialtaita ympäröiviltä pienten jokien valuma-alueilta. Niitä ovat Impiönjärven valuma-alue (64.059), Penämönjärven valuma-alue (64.058), Korvaojan valuma-alue (64.057), Paasonjoen valuma-alue (64.056), Vahonjoen valuma-alue (64.055), Ruonalammen valuma-alue (64.053) ja Näskänjoen valuma-alue (64.054). Vesistöalueen vedet jatkavat matkaansa Simojoen yläosan alueen (64.04) kautta Simojokea myöten Perämereen.[3][4]

Simojärveen laskevista joista suurimmat ovat Paasonjoki ja Vohonjoki, jotka tuovat vesiä idästä Posion puolelta saakka.[2] Järven uomaverkosto muodostuu seuraavasti:

1) Etelässä Isoselkään laskevat Impiönjoki ja Penämönjoki, jotka tuovat vesiä itäisen Ranuan pienistä järvistä. Isoselältä vedet virtaavat pohjoiseen Soppananselälle, johon laskevat Korvajoki ja Paasonjoki. Soppananselältä vesimassat jatkavat matkaa edelleen pohjoiseen Rajaselälle, johon yhdistyvät myös Vohonselän ja siihen laskevan Vohonjoen vedet. Rajaselältä vedet virtaavat Kultisalmen lävitse Koppeloselälle.[2]

2) Pohjoisessa Näskänselkään laskee Näskänjoki. Vedet jatkavat täältä matkaansa etelämmäs Pajuselälle Takasalmen ja Nuuskansalmien kautta. Pajuselkään laskevat Kiviojan ja Ruonaojan vedet. Pajuselältä vedet etenevät etelään Koppeloselälle, jossa ne kohtaavat järven eteläosista tulevat vedet.[2]

3) Koppeloselältä vesien virtaus jatkuu Kaarisalmen, Halkoselän ja Välttämönsalmen lävitse Välttämönselälle, johon laskee järvenselän länsiosassa Juurenjoki. Selän itäpuolella Koivusaaren takana sijaitsee Koivusaaren erottamana Lautaselkä, johon laskee Hiisiojaa pitkin pienen Hiisijärven vedet. Lautaselältä ja Välttämönselältä vedet jatkavat matkaa lounaaseen Kortesalmen kautta Kortejärvelle, ja edelleen Ristisalmen kautta Kaitajärvelle, josta saa alkunsa Simojärven laskujoki, Simojoki.[2]

Simojärven pohjoisosan alueella on 10 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Kivilampi (10 ha), Isolampi (5 ha) ja Pajulampi (4 ha). Näskänselällä järveen laskee Ruonalampi (65 ha) omaa laskuojaa (Ruonaoja) myöten, ja järven pohjoispäähän laskee Näskänjokea myöten Siikalampi (37 ha).

Simojärven eteläosan alueella on myös 10 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan Simojärveen. Näistä huomattavimpia ovat Kumpulampi (11 ha), Akonlampi (9 ha) ja Kaakkurilampi (6 ha). Eteläosaa ympäröiviltä pienemmiltä valuma-alueilta voidaan nostaa esille esimerkiksi Ristijärvi (88 ha), Petäjälampi (33 ha), Yli-Voho (31 ha), Keski-Voho (66 ha) ja Ali-Voho (31 ha) Vahojoen valuma-alueelta; Yli-Soppananjärvi (85 ha), Soppananjärvi (57 ha) ja Kaarlolampi (32 ha) Paasonjoen valuma-alueelta; Korvajärvi (160 ha) Korvaojan valuma-alueelta; Penämönjärvi (443 ha) ja Latva-Penämö (50 ha) sekä Impiönjärvi (419 ha), Saunajärvi (175 ha), Roosinginjärvi (125 ha), Rytijärvi (89 ha) ja Mämmilampi (56 ha) Impiönjoen valuma-alueelta.[3][4]

Simojärven varsinainen lasku-uoma on Välttämönsalmi, joka laskee samalla pinnankorkeudella sijaitsevaan Välttämönselkään. Välttämönselkä laskee vetensä Kortejärven, Kaitajärven ja Kaitavirran kautta Simojokeen. Simojoen yläjuoksun pohjoisin osa Kaitavirran ja Auralammen välillä on nimeltään Välijoki, ja varsinainen Simojoki saa alkunsa Auralammen eteläosasta.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Simojärvi, Ranua (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2019.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 6.12.2017.
  3. a b c d Simojärvi (64.051.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.12.2017.
  4. a b c d Simojärvi (64.052.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.12.2017.
  5. Simojärvi, Ranua (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2019.
  6. Simojärvi - Kalapaikka.net kalapaikka.net. Viitattu 18.2.2015.
  7. Simojärvi - SVK - Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Ry vapaa-ajankalastaja.fi. 18.6.2014. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 18.2.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]