Seppälä (yritys)
| Seppälä Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1930 (Kuusankoski, Suomi) |
| Perustaja | Edvard Seppälä |
| Lakkautettu | 2017 |
| Toimitusjohtaja | Eveliina Melentjeff[1] |
| Puheenjohtaja | Timo Melentjeff |
| Avainhenkilöt |
Liisa Lipsanen (o.s. Seppälä) Hannu Seppälä |
| Kotipaikka | Vantaa, Suomi |
| Toimiala | vähittäiskauppa |
| Tuotteet | vaatetus- ja kosmetiikkatuotteet |
| Liikevaihto | 39 milj. EUR (2016)[1] |
| Liikevoitto | –12 milj. EUR (2016)[1] |
| Henkilöstö | 270 (2017)[2] |
| Emoyhtiö | Meleti Oy[1] |
| Tytäryhtiöt | Seppälä Finland Oy |
| Huomioitavaa | konkurssi 2017[3] |
Seppälä Oy oli suomalainen vaatekauppaketju, joka myi naisten, miesten ja lasten vaatteita, kenkiä, asusteita ja kosmetiikkaa. Joulukuussa 2013 myymälöitä oli 210 Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa.[4] Seppälässä toimi oma suomalainen suunnittelutiimi, joka teki mallistoja ketjun omille tuotemerkeille.
Seppälän perheen perustama ja pitkään sisarusten Liisa Lipsanen ja Hannu Seppälä johtama yhtiö myytiin vuonna 1988 Stockmannille. Stockmann myi tappiota tehneen Seppälän Eveliina ja Timo Melentjeffille vuonna 2015.
Seppälä Oy ja Seppälä Finland Oy asetettiin konkurssiin 15. syyskuuta 2017.[5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seppälän historia juontaa vuoteen 1930, jolloin Edvard Seppälä veljineen avasi herrain vaatetukseen erikoistuneen Vaatetus- ja Lyhyttavaraliike Velj. Seppälän Kuusankosken Kymintehtaalle. Vuonna 1957 avattiin aikuisten naisten vaatteisiin erikoistunut sisarliike Kymetär Kouvolaan. 1960-luvulla yrityksen johto siirtyi Hannu ja Liisa Seppälälle. Vuonna 1969 Seppälän laajentuminen muotiketjuksi alkoi, kun myymälä avattiin Lappeenrantaan. Ketjun valmisvaatteiden suunnittelu ja myynti keskitettiin 1972 S-style-nimiseen yritykseen, joka aloitti Seppälän omien mallistojen suunnittelun. Vuonna 1974 yritys aloitti joidenkin tuotteiden ostamisen Aasiasta. Vuonna 1975 yritys siirsi pääkonttorinsa Kouvolasta Helsinkiin ja aloitti ketjun kasvattamisen franchising-pohjalta toimivien liikkeiden avulla. Vuonna 1980 alettiin vaatteita myydä myös postimyyntinä.[6][7]
Vuodesta 1984 aloitti kansainvälistymisensä avaamalla ensimmäisen myymälän Suomen ulkopuolella Länsi-Saksan Hannoveriin ja Länsi-Berliiniin. Vuonna 1987 yritys teki lyhyeksi jääneen kokeilun New Yorkin myymälän avaamisella. Vuonna 1988 Seppälä myytiin Stockmannille; yrityksellä oli tuolloin 54 myymälää ja 1 200 työntekijää. Itäblokin maiden vapauduttua Seppälä vetäytyi Saksasta mutta suuntasi Viroon 1996 ja vuonna 2003 Latvian Riikaan. Vuonna 2004 olivat vuorossa Pietari ja Moskova, seuraavana vuonna Liettuan Vilna, Kaunas ja Klaipėda ja pian myös Ukraina.[6][7] Lokakuussa 2014 Stockmann ilmoitti sulkevansa jäljellä olevat 16 Seppälän myymälää Venäjällä.[8]
Talousvaikeudet 2015–2017
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1988–2015 Seppälän omisti Stockmann. Sen omistuksessa yhtiö ajautui konkurssikypsäksi.[9] Stockmann myi pahasti tappiollisen Seppälän toimitusjohtaja Eveliina Melentjeffille ja hänen miehelleen Timo Melentjeffille 31.3.2015. Ostaja oli Melentjeffien Meleti Oy. Kauppahinta oli nimellinen.[1][10][11]
Melentjeffit yrittivät pelastaa yrityksen. Vaatemallistoa muokattiin ”suomalaiselle vartalolle sopivaksi”.[9] Seppälä oli kuitenkin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja tappiokierteessä. Keväällä 2017 Seppälä Oy asetettiin yrityssaneeraukseen.[1][10] Seppälä pyrki korjaamaan tilannetta sulkemalla myymälöitä ja karsimalla kustannuksia. Myymälöitä suljettiin tammi–elokuun aikana 36. Jäljellä oli elokuussa 2017 vielä 56 myymälää Suomessa ja 14 Virossa. Kulut karsittiin puoleen.[9]
Seppälän myynti jäi ennustettua pienemmäksi, mikä haittasi saneerausta. Saneerausta selvittänyt asianajaja Lassi Nyyssönen jätti yrityssaneerauksen keskeyttämispyynnön elokuun lopulla 2017. Yhtiön liiketoiminta ei Nyyssösen mukaan ollut sellaista, jonka varaan saneerausohjelma voitaisiin laatia. Samaan aikaan verohallinto haki Seppälä Oy:tä konkurssiin puolen miljoonan euron veroveloista.[9] Toimitusjohtaja Eveliina Melentjeff uskoi vielä tuolloin, että yhtiö oli mahdollista pelastaa. Melentjeffin mukaan verovelka pystyttäisiin maksamaan.[9] Seppälä Oy ja Seppälä Finland Oy kuitenkin asetettiin konkurssiin 15. syyskuuta 2017.[5]
Vaatteiden alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 Seppälän myymistä vaatteista noin 60 prosenttia tuli Kiinasta, Intian osuus oli 16%, EU-maiden 8%, Turkin 5% ja muiden maiden noin 9 prosenttia sisäänostovolyymin mukaan laskettuna.[12]
Myymälät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myymälät Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seppälä toimi Suomessa seuraavilla paikkakunnilla lopettaessaan lokakuussa 2017:
|
|
Myymälät Virossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seppälällä oli Virossa 13 myymälää lokakuussa 2017: Haapsalu, Jõhvi, Narva, Näpi, Pärnu, Kuressaare, Viljandi, Võru ja Tallinna (5 myymälää).
Lähde:[13]
Lopetetut myymälät ulkomailla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seppälä toimi aiemmin Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. Latviassa Seppälällä oli myymälöitä Riiassa (7 myymälää), Daugavpilsissa ja Liepājassa. Liettuassa Seppälän myymälät sijaitsivat Vilnassa, Kaunasissa ja Klaipėdassa. Venäjällä Seppälällä (ven. Сеппяля) oli vuoden 2014 lokakuussa 16 myymälää, jotka Stockmann ilmoitti sulkevansa vuosien 2014–2015 aikana.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Näin legendaarinen suomalainen muotiketju kaatui, Kauppalehti 21.8.2017.
- ↑ Taloussanomat 21.8.2017: Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”
- ↑ Virre-tietopalvelu viitattu 8.11.2017
- ↑ Seppälä sai uuden toimitusjohtajan Talouselämä.fi. 19.11.2013. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ a b Seppälän rimpuilulle piste - Käräjäoikeus määräsi konkurssiin Kauppalehti. 15.9.2017 Viitattu = 15.9.2017.
- ↑ a b Seppälän tarina (Arkistoitu – Internet Archive), Seppälä. Viitattu 5.9.2014.
- ↑ a b Peltola, Heikki: Palveluloisto ja kiehtomisen aito taito, s. 90–91. Edita, 2007. ISBN 9789513749422
- ↑ a b Stockmann myy Hobby Hallin - sulkee Seppälän myymälät Venäjällä (Arkistoitu – Internet Archive), Talouselämä 2.10.2014.
- ↑ a b c d e Nalbantoglu, Minna: Seppälän johtaja ei aio vielä lannistua. Helsingin Sanomat, 25.8.2017, s. A 28–29. Helsinki. ”Ei verkosta ostaminen laita muotikauppaa ahdinkoon” – Eveliina Melentjeff yrittää vielä pelastaa Seppälän.
- ↑ a b Nalbantoglu, Minna: Verkko myllertää vaatekauppaa. Helsingin Sanomat, 22.8.2017, s. A 26. Helsinki.
- ↑ Kauppalehti.fi 21.8.2017: Pitkään vaikeuksissa kamppaillutta vaatekauppaketju Seppälää haetaan konkurssiin
- ↑ Ostoja etelästä ja hikipajoista (PDF) 8.3.2010. Finnwatch.
- ↑ a b Myymäläkartta - seppala.fi www.seppala.fi. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 3.10.2017.
- ↑ Enää 11 Seppälää auki: merkittävän osan työsuhde päättyy tällä viikolla Ilta-Sanomat. 2.10.2017. Viitattu 3.10.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jaakko Ojanne: Seppälä: suomalainen vaatettaja 1930–2003. Stockmann 2003. ISBN 9789529166961.
- Pia Sievinen: Seppälä - Oman elämänsä muotitalo. Muotikokemuksia vuodesta 1930. WSOY. ISBN 9789510368411.