Sanna Salmenkallio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sanna Salmenkallio vastaanottamassa Suomi-palkintoa vuonna 2022.

Sanna Katariina Salmenkallio[1] (s. 1966 Espoo[2]) on suomalainen säveltäjä, viulisti ja äänisuunnittelija, joka on tehnyt monipuolisesti elokuva- ja konserttimusiikkia sekä sävellyksiä ja äänisuunnittelua erilaisiin näyttämöteoksiin.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmenkallio opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja on täydentänyt opintojaan Teatterikorkeakoulussa ja Kuvataideakatemiassa. Hän on säveltänyt musiikkia yli 30 elokuvaan ja kymmeniin näyttämöteoksiin. Hänen esikuviaan ovat olleet muun muassa Bernard Herrmann ja Tōru Takemitsu.[3] Salmenkallio on toiminut muusikkona ja esiintyjänä lukuisissa teatteri-, tanssi- ja elokuvatuotannoissa. Hänet tunnetaan myös yhteisöteatteriteoksista pakolaisten ja vankien parissa.

1980-luvulla Salmenkallio soitti joitakin vuosia viulua Kadotetut-rockyhtyeessä. Lisäksi hän on soittanut useiden rockartistien levyillä.[4]

Sanna Salmenkallio on voittanut parhaan musiikin Jussi-palkinnon vuosina 2005 (Melancholian 3 huonetta), 2015 (Eedenistä pohjoiseen), 2019 (Yrittäjä) ja 2021 (Aalto).[2]

Vuonna 2009 hän oli soittamassa viulua Unta ja totta - Toisenlainen Toivo Kärki på annat vis -projektissa, jonka yhteydessä julkaistiin musiikkialbumi [5] .

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvamusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aalto (ohj. Virpi Suutari, 2020)
  • Yrittäjä (ohj. Virpi Suutari, 2018)
  • Viulisti (music supervisor, ohj. Paavo Westerberg, 2018)
  • Sielunmetsä (ohj. Anu Kuivalainen, 2016)
  • Eleganssi (ohj. Virpi Suutari, 2015)
  • Eedenistä pohjoiseen (ohj. Virpi Suutari, 2014)
  • Konges Foged (ohj. Phie Ambo, 2012)
  • Aranda (ohj. Anu Kuivalainen, 2011)
  • Merkintöjä valkeasta kaupungista (2011)
  • Metsäpuhetta (ohj. Ville Tanttu, 2011)
  • Football Is God (ohj. Ole Bendtzen, 2010)
  • Kerjäläiselokuva (ohj. Hanna Maylett, 2010)
  • Leikkipuisto (ohj. Susamma Helke, 2009)
  • Hjemmefronten (ohj. Phie Ambo, 2009)
  • Fever (ohj. Phie Ambo, 2009)
  • Erottamattomat (ohj. Hanna Maylett, 2008)
  • Mika Waltari Tunturikatu 13 (ohj. Atro Lahtela, 2008)
  • Mechanical Love (ohj. Phie Ambo, 2007)
  • Void (ohj. Adel Abidi, 2006)
  • Maa (ohj. Oleksandr Dovženko, 1927/2007)
  • Sunrise (ohj. F. W. Murnau, 1927/2005)
  • Melancholian 3 huonetta (ohj. Pirjo Honkasalo, 2005)
  • Mestari K (ohj. Rax Rinnekangas, 2002)
  • Taatan paha uni (ohj. Anu Kuivalainen, 2002)
  • Joutilaat (ohj. Virpi Suutari ja Susanna Helke, 2001)
  • Pieniä tapahtumia (ohj. Kirsi Mattila, 2000)
  • Toisen Jumalan Lapset (ohj. Rax Rinnekangas, 2000)
  • Saippuakauppiaan sunnuntai (ohj. Virpi Suutari ja Susanna Helke, 1999)
  • Valkoinen taivas (ohj. Virpi Suutari ja Susanna Helke, 1998)
  • Minerva (ohj. Simo Halinen, 1997)

Kappaleita elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Betoniyö (ohj. Pirjo Honkasalo, 2013)
  • Flying: Confessions of a Free Woman (ohj. Jennifer Fox, 2006)

Näyttämöteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hamlet (ohj. Paavo Westerberg, Turun Kaupunginteatteri, 2019)
  • Kolme sisarta (ohj. Paavo Westerberg, Kansallisteatteri, 2018)
  • Harha-askel (Porttiteatteri, 2018)
  • Jääkuvia (ohj. Kristian Smeds, Kansallisteatteri, 2018)
  • Toinen koti (ohj. Jussi Lehtonen, Kansallisteatteri, 2017)
  • Armo(a) (ohj. Tuija Minkkinen, Porttiteatteri, 2017)
  • Mahdolliset maailmat (ohj. Paavo Westerberg, Kansallisteatteri, 2016)
  • Kullervon tarina & Porttiteatterifestivaali (ohj. Tuija Minkkinen, Kansallisteatteri,2016)
  • Vapauden kauhu (ohj. Jussi Lehtonen, Kansallisteatteri/Kiasma, 2015)
  • Vanja-eno (ohj. Paavo Westerberg, Kansallisteatteri, 2014)
  • Kaupparatsastajan kuolema (ohj. Paavo Westerberg, Oulun Kaupunginteatteri, 2013)
  • Tanssiaiset (ohj. Hanna Brotherus, Helsingin Kaupunginteatteri, 2012)
  • 13 uponnutta vuotta (ohj. Salla Taskinen, Kansallisteatteri, 2012)
  • Paperiankkuri (ohj. Hanna Brotherus ja työryhmä, Kansallisteatteri, 2011)
  • Paperisilta (Kansallisteatteri, 2011)
  • Stand By Me (Justine Kaltenbach, San Fransisco, 2011)
  • Globen uupuneet (ohj. Saana Lavaste, Kansallisteatteri ja kiertue Suomessa, 2010)
  • Les Enigmes De La Reine De Saba (2009)
  • Riitta (ohj. Pauliina Hulkko, Kiasma, 2008)
  • Putoaminen (ohj. Antti Raivio, Q-teatteri, 2007)
  • Rakkaus ei ole ajan narri (2007)
  • Viimeinen juna länteen (ohj. Taru Mäkelä, Kansallisteatteri, 2006)
  • Virhe (ohj. Pirkko Saisio, Kansallisteatteri, 2005)
  • Le Roi d’Océan (ohj. Marja Nykänen, Ranska, 2005)
  • Kirsikkapuisto (ohj. Jussi Helminen, Espoon teatteri, 2004)
  • Amoralia (ohj. Pauliina Hulkko, Kiasma ja kiertue Espanjassa, 2003)
  • Mirriseni (ohj. Pauliina Hulkko, Ateneum-sali, 2003)
  • Premiere Chant (2002)
  • Yksinkeltainen (2001)
  • Särjen ääni (1998)
  • Der Raum (ohj. Sanna Kekäläinen, Kiasma, 1998)
  • 10 000 oliota (1996)
  • Viisi muotokuvaa Paula Tuovisesta (1995)
  • Fur Valeska (1994)
  • Ilmarin kyynnös (1994)
  • Dada (1990)
  • Genius Homonculii (1989)
  • Elisabeth Bam (1987)

Muusikkona tai esiintyjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruukun sirpaleita, Porttiteatteri 2022
  • La Familia Compania Kaari ja Roni Martin ja Porttiteatteri 2022
  • Kuiskauksia ja huutoja Compana Kaari ja Roni Martin 2021-22
  • Harha-askel (Porttiteatteri, 2018)
  • Anna Karenina (Compana Kaari ja Roni Martin, 2018)
  • Toinen koti (ohj. Jussi Lehtonen, Kansallisteatteri, 2017)
  • Armo(a) (ohj. Tuija Minkkinen, Porttiteatteri, 2017)
  • Kullervon tarina (ohj. Tuija Minkkinen, Porttiteatteri, 2016)
  • Vapauden kauhu (ohj. Jussi Lehtonen, Kansallisteatteri/Kiasma, 2015)
  • Punainen nainen (Compana Kaari Martin, 2013)
  • Korppi ja kello (Compana Kaari Martin, 2011)
  • Riitta (ohj. Pauliina Hulkko, Kiasma, 2008)
  • Kaksi unta yhdessä (Compana Kaari Martin, 2007)
  • Putoaminen (ohj. Antti Raivio, Q-Teatteri, 2007)
  • Virhe (ohj. Pirkko Saisio, Kansallisteatteri, 2005)
  • Kirsikkapuisto (ohj. Jussi Helminen, Espoon teatteri, 2004)
  • Suo tihkua vihreä tammi (ohj. Susanna Leinonen, Kansallisooppera, 2003)
  • Amoralia (ohj. Pauliina Hulkko, Kiasma ja kiertue Espanjassa, 2003)
  • La Kalevala (Compana Kaari Martin, Savoy, 2003)
  • Mirriseni (ohj. Pauliina Hulkko, Ateneum-sali, 2003)
  • Premiere Chant (2002)
  • Yksinkeltainen (2001)
  • Särjen ääni (1998)
  • Der Raum (ohj. Sanna Kekäläinen, Kiasma, 1998)
  • 10 000 oliota (1996)
  • Paraati (1995)
  • Fur Valeska (1994)
  • Ilmarin kyynnös (1994)
  • Dada (1990)
  • Elisabeth Bam (1987)

Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Sanna Katariina Salmenkallio. Fonecta.
  2. ↑ a b Sanna Salmenkallio Elonetissä.
  3. ↑ a b Lönnqvist, Niclas: ”Jag kan göra musik i tio månader för mig själv.” Hufvudstadsbladet, 6.1.2022, s. 22–23. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 6.1.2022.
  4. ↑ Rauhantekija Sanna Salmenkallio: Viulunsoittaja maailman katolla 5.3.2018. Rauhanpuolustajat. Viitattu 23.2.2020.
  5. ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 935-940. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.
  6. ↑ Suomi-palkinto kahdeksalle Helsingin Sanomat. 30.11.2022. Viitattu 30.11.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteenala
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sanna_Salmenkallio&oldid=21398207”