Unta ja totta - Toisenlainen Toivo Kärki på annat vis
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Unta ja totta - Toisenlainen Toivo Kärki på annat vis (Warner Music Finland) on vuonna 2009 julkaistu musiikkialbumi. Sen nimi tulee Reino Helismaan vuonna 1943 julkaisemasta runosta ”Unta ja totta”, jonka Toivo Kärki luki Syvärin rintamalla ollessaan, kiinnostui siitä ja päätti, että jos sodasta selvitään, hän ottaa kirjoittajaan yhteyttä. Näin sitten aikanaan kävikin. Kärki sävelsi runon vasta vuonna 1980, Helismaan jo kuoltua.
Albumin kappalevalikoima koostuu Toivo Kärjen sävellyksistä seuraavasti:
- Suomeksi aiemmin julkaistut tangot ruotsinkielisinä, alkuperäisin tekstein (4 kpl)
- Ruotsinkielisiin runoihin sävelletyt kappaleet (7 kpl)
- Karjalan Liiton vuoden 1981 kilpailuun sävelletyt kappaleet (3 kpl)
- Sota-aikaiset kuorosävellykset (2 kpl)
- Vuoden 1985 kantelesävellyskilpailuun tehdyt sävellykset (1 kpl)
- Muut julkaisemattomat 1980-luvun sävellykset (5 kpl)
Kaikki kappaleet ovat ensilevytyksiä, ainakin kyseisessä muodossa. Esiintyjinä ovat soololaulajat Leena Suurpää, Petter Korkman, Elsa Korkman, Julia Korkman, Saara Lindahl, Petri Pöyhönen, Katja Hirvonen ja Laura Mäkelä sekä erilaiset näistä muodostetut lauluryhmät, lisäksi Anu Itäpellon johtama kanteleryhmä. Säestäjinä toimivat Jukka Särkkä kitara, Sanna Salmenkallio viulu, Mauri Kuokkanen alttoviulu, Jan-Erik Mansikka piano ja Pirkka Isotalo basso. Albumin ulkoasun suunnitteli Seppo Kärki.
Projektin taustat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2008 Toivo Kärjen tyttärentytär Leena Suurpää kiinnostui vaarinsa julkaisemattomasta sävellystuotannosta. Hän otti yhteyttä enoonsa Kalervo Kärkeen, joka hallinnoi isänsä Toivo Kärjen jäämistöä, ja levyn idea alkoi hahmottua. Leenan miehen Petter Korkmanin toisena kielenä on ruotsi, ja siitä kehkeytyi ajatus ruotsinkielisestä materiaalista, jota jäämistössä olikin varsin paljon. Toivon suuri Karjala-rakkaus ilmeni jäämistössä olleesta runsaasta julkaisemattomasta Karjala-aineistosta, ja siitä saatiin albumin toinen kantava teema. Loppu koottiin sekalaisista eri syistä julkaisematta jääneistä kappaleista. Puoliammattimaisesti laulamista harjoittanut Leena koosti tuntemistaan laulajista ja muusikoista albumin tekoon osallistuneen ryhmän. Albumi valmistui keväällä 2009, ja sen merkeissä järjestettiin kaksi konserttia, Pitskun Kulttuurikirkossa 20.4.2009 ja G18-salissa 16.6.2009. Kummassakin esitettiin albumin kaikki kappaleet.
Albumin sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. Nu går jag sorgsen här (Siks oon mä suruinen 1944) (san. Joel Rundt, sov. Jukka Särkkä, es. 5-henkinen lauluryhmä)
2. Ota oppia sienistä (1983, san. Jorma Toiviainen, sov. Jan-Erik Mansikka, es. Elsa Korkman)
3. Unta ja totta (1980, san. Reino Helismaa 1943, sov. Jan-Erik Mansikka, es. Petter Korkman)
4. I folkviseton (1984, san. Nils Ferlin, sov. Jukka Särkkä, es. Julia Korkman)
5. Hjärtat (1975, san. Benedict Zilliacus, sov. Jukka Särkkä, es. Leena Suurpää ja Julia Korkman)
6. Damernas tango (Naisten tango 1947) (san. Joel Rundt, sov. Jan-Erik Mansikka, es. Petri Pöyhönen)
7. Gick jag allena (1952, san. Nils Ferlin, sov. Jukka Särkkä, es. Leena Suurpää ja Julia Korkman)
8. Miepäs laulal lapsev virren (1981, san. Kristiina Galaktjonova, sov. Petter Korkman, es. lauluryhmä)
9. Oli ennein onnimanni (1981, san. Aleksi Seppänen, sov. Petter Korkman, es. lauluryhmä)
10. Onnen tyttö ensimmäini (1981, san. Oksenie Huovinen, sov. Petter Korkman, es. lauluryhmä)
11. Tag mig (1988, san. Harriet Löwenhjelm, sov. Jukka Särkkä, es. Julia Korkman)
12. Men liljorna de växa upp om våren (1984, san. Alexander Slotte, sov. Jukka Särkkä, es. Leena Suurpää ja Julia Korkman)
13. Min älskade (1988, san. Ulla Pironi, sov. Jukka Särkkä, es. Leena Suurpää ja Julia Korkman)
14. Tervetuloa (1985, san. Eeva Kilpi, sov. Jan-Erik Mansikka, es. Katja Hirvonen)
15. Sen lounaistuuli toi (1988, san. Matti Lepistö, sov. Jukka Särkkä, es. Laura Mäkelä)
16-20. Pieni sarja Mateli Kuivalattarelta kirjaanpantuja kansanrunoja (1985, san. Mateli Kuivalatar, sov. Jan-Erik Mansikka, es. Elsa Korkman, Leena Suurpää, Saara Lindahl)
21. Varför ringer inte hon (Miksi puhelin ei soi 1965) (san. Marita Lindquist, sov. Jan-Erik Mansikka – Sanna Salmenkallio, es. Petri Pöyhönen)
22. Viimeinen kehtolaulu (1943, san. Aino Kallas, sov. Toivo Kärki, es. Leena Suurpää, Katja Hirvonen ja Laura Mäkelä)
23. Istuin illalla tuvassa (1943, san. Aleksanteri Aava, sov. Jukka Särkkä, es. Leena Suurpää ja Julia Korkman)
24. En nattviol (1984, san. Olof Bergman, sov. Jukka Särkkä, es. Leena Suurpää ja Julia Korkman)
25. Liljan (Liljankukka 1945) (san. Lars Huldén, sov. Jukka Särkkä, es. lauluryhmä)
26. Foxtrot 4 (1985, sov. Toivo Kärki, es. Kanteleryhmä)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pirkko Kotirinta: Toivo Kärki sävelsi myös ruotsiksi ja kuoroille, Helsingin Sanomat 19.4.2009
Wilhelm Kvist: En annorlunda Toivo Kärki, Hufvudstadsbladet 23.4.2009
Juha Seitz: Levyarvostelu, Ilkka 4.9.2009
Lena von Bonsdorff: Kärki i folkviseton, Hufvudstadsbladet 14.10.2009