Julia Korkman
Julia Charlotta Korkman (s. 3. lokakuuta 1977 Helsinki) on suomalainen psykologi ja oikeuspsykologian dosentti. Korkman on perehtynyt todistajanpsykologiaan, todistajien kuulemiseen ja erityisesti lasten kertomusten luotettavuuden arvioimiseen epäillyissä rikostapauksissa. Hän on aiemmin työskennellyt psykologina HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä. Lisäksi hän toimii oikeuspsykologian kouluttajana poliisille sekä terveys- ja oikeusalan ammattilaisille.[1][2] Korkman tekee myös tieteellistä tutkimusta alalla ja hänelle on myönnetty saavutuksistaan kansainvälisen tutkimusverkoston iIIRG:n (International Investigative Interviewing Research Group) Academic Excellence Award -palkinto.[3]
Koulutus ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkman suoritti ylioppilastutkinnon helsinkiläisessä Gymnasiet Svenska normallyceumissa vuonna 1996, ja vuonna 2002 hän valmistui psykologian maisteriksi Åbo Akademista. Vuonna 2006 hän väitteli tohtoriksi aiheenaan lasten kuuleminen epäillyn seksuaalisen hyväksikäytön selvittelyjen yhteydessä.[4] Korkman työskentelee Åbo Akademissa tutkijana, ja hänellä on dosentuuri Helsingin yliopistossa.[5] Vuosina 2023–2026 hän toimii myös oikeuspsykologian työelämäprofessorina Åbo Akademissa.[6]
Vuonna 2006 Helsinkiin perustettiin HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö, ja Korkmania pyydettiin psykologin virkaan. Syyttäjä tai poliisi ottaa yksikköön yhteyttä, kun epäillään, että lapsi on joutunut rikoksen uhriksi tai silminnäkijäksi. Yksikössä arvioidaan, voiko lapsen kertomukseen luottaa. Korkman on myös usean vuoden ajan ollut mukana vetämässä eri viranomaisille suunnattua haastattelukoulutusta lasten kuulemisesta. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Unescossa.[7]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Julia Korkmanin isä on taloustieteilijä Sixten Korkman ja äiti lastenneuropsykologi Marit Korkman.[7] Vapaa-ajallaan Korkman harrastaa laulamista, ja hän on Audite-kamarikuoron jäsen.[8] Hän on myös levyttänyt duona Claes Anderssonin kanssa.[9] Hän oli mukana laulamassa Unta ja totta - Toisenlainen Toivo Kärki på annat vis -projektissa, jossa julkaistiin musiikkialbumi vuonna 2009 [10].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Johdattelu on riski lasta haastatellessa Haaste.om.fi. 4/2014. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 5.2.2016.
- ↑ Oikeudelle avuksi asiantuntijoita Kaleva. 11.1.2016. Viitattu 5.2.2016.
- ↑ Annual Report 2011–2012 (sivut 9–10) iIIRG. Arkistoitu 2.4.2016. Viitattu 23.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Lasten haastatteluja epäillyn seksuaalisen hyväksikäytön selvittelyjen yhteydessä Etsi xpertti. 27.11.2006. Viitattu 5.2.2016. [vanhentunut linkki]
- ↑ Oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman: Yhteistä kieltä etsimässä Juristiuutiset. 7.8.2017. Viitattu 17.8.2017.
- ↑ Arhippainen, Vera: Julia Korkman är ny arbetslivsprofessor i rättspsykologi. Hufvudstadsbladet, 21.3.2023, s. 7. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Oikeuspsykologi: Haastattelijan nyökkäys väärässä paikassa saattaa viedä poliisitutkinnan harhaan Suomen Kuvalehti. 5.2.2016. Viitattu 5.2.2016.
- ↑ Näistä levyistä en luovu – Italialaisen laulumusiikin lumoissa Yle Areena. 9.3.2015. Viitattu 5.2.2016.
- ↑ Musiikki juliakorkmanmusic.com. Julia Korkman Music. Viitattu 13.10.2022.
- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 935-940. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.
| ||||||||||||||
