Rax Rinnekangas

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rax Rinnekangas, oikealta nimeltään Reijo Rinnekangas, (s. 1954 Rovaniemi)[1] on suomalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja, joka on aiemmin toiminut myös valokuvaajana. Hän on kirjoittanut romaaneja ja esseistiikkaa sekä käsikirjoittanut ja ohjannut lähes 20 dokumenttia sekä useita pitkiä elokuvia. Viimeiset 20 vuotta hän on toiminut aktiivisesti ulkomailla, muun muassa useissa Euroopan maissa ja Meksikossa. Valokuvaajana hän on pitänyt yli 60 yksityisnäyttelyä museoissa ja gallerioissa Suomessa ja ulkomailla.

Rinnekangas on naimisissa kustantaja, kääntäjä Arja Rinnekankaan kanssa. Heillä on kolme tytärtä.

Ura ja elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rax Rinnekangas aloitti kirjailijana siviilinimellä Reijo Rinnekangas. Hänen esikoisteoksensa Lähtö ilmestyi Otavan novellikilpailun tuloksena vuonna 1978.

Vuonna 1991 ilmestyi romaani Kuu karkaa, joka oli yksi Valtion kirjallisuuspalkinnolla (myöh. Kirjallisuuden valtionpalkinto) palkituista teoksista vuonna 1992. Romaani julkaistiin ranskaksi, saksaksi ja espanjaksi vuosina 2011–2012. Ranskassa ja Saksassa teos sai huomattavan kritiikkimenestyksen ja kulttimaineen kuvauksellaan nuorten sisarusten välisestä rakkaudesta.[2][3] Kadonnut juutalaispoika -romaanin (2008) käännös sai Ranskassa huomiota juutalaistematiikallaan vuonna 2013.

Rinnekangas toimi valokuvataiteilijana vuoteen 2011 asti. Vuosina 1987–2000 Rinnekangas valokuvasi eurooppalaisten kulttuurien raja-alueiden lisäksi Venäjällä sekä Puolan ja Saksan keskitysleireillä. Häneltä on julkaistu yli kymmenen kuvateosta, joiden aiheita ovat muiden muassa eurooppalaisuus, baskit, venäläinen valo, holokausti ja taiteilijoiden suhde taiteeseensa. Rinnekangas sai valokuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 1989.

Yksityisnäyttelyitä Rinnekangas on pitänyt muun muassa Espanjan nykytaiteen museossa Museo Nacional Centro de Arte Reina Sofiassa Madridissa sekä Sachsenhausenin keskitysleirimuseossa Berliinin ulkopuolella. Yli 60 yksityisnäyttelyä käsittänyt näyttelytoiminta ulottui lukuisiin maihin vuoteen 2011 saakka, jolloin hän lopetti valokuvaajana. Espanjalainen El Desvelo Ediciones -kustantamo julkaisi Rinnekankaan valokuvaajanuraa käsittelevän teoksen Fabricando ladrillos de luz para la casa de Ícaro vuonna 2011.

Vuonna 1985 Rinnekangas muutti ensimmäisen kerran Espanjan baskialueelle, jossa hän on vaikuttanut säännöllisesti siitä alkaen.

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinnekangas on käsikirjoittanut, kuvannut ja ohjannut Yle TV1:ssä toukokuussa 2010 esitetyn dokumentin Suomalainen ajatus. Dokumentissa Martti Ahtisaari, Jari Ehrnrooth, Seija Kulkki, Sirkka-Liisa Kivelä ja Terho Pursiainen pohtivat ihmisen, ihmiskunnan ja ihmisyyden mahdollisuuksia.[5]

Vuonna 2007 Rinnekangas sai Montrealissa FIFAn kansainvälisillä taide-elokuvafestivaaleilla juryn erikoispalkinnon.[6] Lisäksi Rinnekankaan elokuvat ovat saaneet saksalaisen Etnofest-festivaalin tuomariston ja yleisöpalkinnon sekä espanjalaisen Alex North-musiikkipalkinnon.

Rinnekankaan arkkitehtuurielokuvien sarja Maailman viisi mestaritaloa sai ensiesityksensä Suomen Rakennustaiteen museossa vuonna 2011. Sarjan pääosassa ovat 1900-luvun merkittävien arkkitehtien yksityistalot. Rinnekangas on käsikirjoittanut, kuvannut ja ohjannut sarjan.[5] Viisi elokuvaa ovat:

Teoksia nimellä Reijo Rinnekangas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lähtö (novelleja). Otava, 1978
  • Tuhkasydän (romaani). WSOY, 1979
  • Ihmisen ääni (nuori elämyskirja aikuisille). WSOY, 1981
  • Kukko tunkiolla (ajan kuvia). WSOY, 1982
  • Matka vuorimaahan, Pohjoinen. 1987
  • Baskit. Weilin + Göös, 1988
  • Euroopan omistaja (esseitä). Pohjoinen, 1988
  • Sinua, sinua ja sinua rakastan: epilogeja petetyille ja pettäjille. Pohjoinen, 1989
  • Maanläheiset. Pohjoinen, 1990
  • Pohjoista valoa. Pohjoinen, 1990
  • Kuu karkaa. Pohjoinen, 1991
  • Eurooppalainen yö = European nights. Pohjoinen, 1992
  • Myöhästynyt juhla. Pohjoinen, 1993

Teoksia nimellä Rax Rinnekangas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Photographies. Pohjoinen 1994.
  • Hiljaisuus Biskajanlahdella. Pohjoinen, 1996.
  • Maantiekiitäjä taiteen labyrinteissa, eli, Tuntemattoman taidesoturin seikkailut maalla, merellä, ilmassa ja maassa. Helsingissä: Otava, 1996. ISBN 951-1-14353-0.
  • Noitakuningatar Volgan mutkassa = The witch queen of the bend in the Volga. Pohjoinen, 1997.
  • Spiritus Europæus. Lurra Editions, 2000.
  • Auschwitz: the colours of remembrance = Auschwitz: los colores del recuerdo = Auschwitz: les couleurs du souvenir = Auschwitz: muiston värit. Lurra Editions, 2001.
  • Muisti on valon toinen kieli = Memory is the other language of light. Lurra Editions 2002.
  • Finlandia. Lurra Editions, 2003.
  • Terrori: kertomus. Lurra Editions, 2004.
  • Zerkalo = Russian mirror = Espejo ruso = Mirroir russe = Russischer Spiegel = Rysk spegel = Venäläinen peili. Lurra Editions, 2004.
  • Muodonmuutos: yksinpuhelu Rainer Maria Rilkelle. Lurra Editions, 2006.
  • Esa Riippa: grafiikkaa 1997–2007 = grafik 1997–2007 = graphics 1997–2007. Lauttasaari Press, cop. 2007.
  • Európia. Lurra Editions, 2007.
  • Pitämisen ja ei-pitämisen kirja. Lurra Editions, 2007.
  • Taide taiteilijoissa: kuvataiteilijat Euroopan reunoilla ja vanhassa keskiössä = Art in artists: visual artists from the fringes and old centres of Europe. Didrichsenin taidemuseon julkaisuja ; 23, Didrichsen, 2007.
  • Kadonnut juutalaispoika. Lurra Editions, 2008.                                       
  • Nocturama – Sebaldia lukiessa. Lurra Editions, 2013.
  • Käyttämättömät tunteet. Lurra Editions, 2014.                                      
  • Kadonnut kieli. Lurra Editions, 2015.                                                                
  • Neljä talvista matkaa. Helsinki: Lurra Editions, 2016.                                         

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rax Rinnekangas Elonetissä
  2. Majander, Antti: Rax Rinnekankaan teoksia Ranskassa ja Espanjassa Helsingin Sanomat. 25.9.2011. Viitattu 21.10.2017.
  3. Lindon, Mathieu: Rax Rinnekangas met l’ado au mur Libération. 28.4.2011. Viitattu 22.10.2017.
  4. Rinnekankaan Theon talon pääosissa nähdään H-P Björkman ja Ville Virtanen Elokuvauutiset.fi. 25.11.2014. Viitattu 28.11.2014.
  5. a b Hannu Pöppönen, Arkkitehtuuri päihitti Coca Cola -yhtiön, Helsingin Sanomat 25.11.2010 sivu C 2
  6. Monto, Riitta: Rax Rinnekangas kertoo Suomettaren pojan tarinan Turun Sanomat. 2.12.2007. Viitattu 22.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]