Ryömintäkaista
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
.png)
Ryömintäkaista tai nousukaista on raskaalle ja hitaalle liikenteelle tarkoitettu erillinen ajokaista, jonka tarkoituksena on edistää liikenteen sujuvuutta erityisesti raskaille ajoneuvoille hankalissa ylämäissä. Niitä on rakennettu 1960-luvulla Ruotsissa ja hieman myöhemmin myös Suomessa ainakin Kehä III:lle sekä Helsingin ja Turun väliselle ykköstielle ennen nykyisten kaksiajorataisten teiden valmistumista.[1]
Nykyisin ryömintäkaistat ovat Suomessa harvinaisia. Paimiossa, Turku–Helsinki-moottoritiellä Helsingin suuntaan kulkiessa on yksi ryömintäkaista pitkässä ylämäessä.[1]
Luettelo nousukaistoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa on lueteltu vuonna 1975 käytössä olleet nousukaistat Tie- ja vesirakennushallituksen mukaan.[2]
Lohjanharju - Turku (nykyisin 
), useita
Hyrkkölänmäki, Korpilahti (nykyisin 
)
Evätmäki, Heinola (nykyisin 
)- Paltanmäki, Orivesi
Vartinkangas - Honkimaa (ei varsinaisia nousukaistoja)
Kuusikonmäki/Kalkkikallio
Hänninmäki
Kurenkangas (nykyisin 
)
1970-luvulla suunnitteilla olleita nousukaistoja:[2]
- Useita Uudenmaan tiepiirin alueella
Punkanmäki, Nihattulanmäki, Pelkola- Tuhkamäki
- Pyhäntaka, Pohjoismäki, Nikkilänmäki, Peltosmäki, Vehmasmäki, Petosenmäki, Kasurilanmäki
Pohjois-Karjalan tiepiirin alueella- Kalaniemenmäki
Turun tiepiirin alueella, Sarkolanmäki
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Valtatie 1 Matti Grönroos. Arkistoitu 14.1.2012. Viitattu 17.3.2021.
- ↑ a b Nousukaistojen rakentamisen liikennetaloudellisista perusteista Tie- ja vesirakennushallitus. Viitattu 2.2.2022.