Ryömintäkaista
.png)
Ryömintäkaista tai nousukaista on raskaalle ja hitaalle liikenteelle tarkoitettu erillinen ajokaista, jonka tarkoituksena on edistää liikenteen sujuvuutta erityisesti raskaille ajoneuvoille hankalissa ylämäissä. Niitä on rakennettu 1960-luvulla Ruotsissa ja hieman myöhemmin myös Suomessa ainakin Kehä III:lle sekä Helsingin ja Turun väliselle ykköstielle ennen nykyisten kaksiajorataisten teiden valmistumista.[1]
Nykyisin ryömintäkaistat ovat Suomessa harvinaisia. Paimiossa, Turku–Helsinki-moottoritiellä Helsingin suuntaan kulkiessa on yksi ryömintäkaista pitkässä ylämäessä.[1]
Luettelo nousukaistoista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa on lueteltu vuonna 1975 käytössä olleet nousukaistat Tie- ja vesirakennushallituksen mukaan.[2]
Lohjanharju - Turku (nykyisin 
), useita
Hyrkkölänmäki, Korpilahti (nykyisin 
)
Evätmäki, Heinola (nykyisin 
)- Paltanmäki, Orivesi
Vartinkangas - Honkimaa (ei varsinaisia nousukaistoja)
Kuusikonmäki/Kalkkikallio
Hänninmäki
Kurenkangas (nykyisin 
)
1970-luvulla suunnitteilla olleita nousukaistoja:[2]
- Useita Uudenmaan tiepiirin alueella
Punkanmäki, Nihattulanmäki, Pelkola- Tuhkamäki
- Pyhäntaka, Pohjoismäki, Nikkilänmäki, Peltosmäki, Vehmasmäki, Petosenmäki, Kasurilanmäki
Pohjois-Karjalan tiepiirin alueella- Kalaniemenmäki
Turun tiepiirin alueella, Sarkolanmäki
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Valtatie 1 Matti Grönroos. Arkistoitu 14.1.2012. Viitattu 17.3.2021.
- ↑ a b Nousukaistojen rakentamisen liikennetaloudellisista perusteista Tie- ja vesirakennushallitus. Viitattu 2.2.2022.