Rorschachin musteläiskätesti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rorschachin musteläiskätestin ensimmäinen taulu. Kuviotaulujen julkisen esittämisen epäillään vahingoittavan testin luotettavuutta.

Rorschachin musteläiskätesti eli musteläikkätesti on puhekielinen nimi kliinisen psykologian tutkimusmenetelmälle (Rorschachin testi, rorschachtesti, Rorschach-koe, Ro), jota voidaan käyttää havaintokognitiivisena tutkimusvälineenä. Rorschach-testi ei ole assosiaatiotesti, eikä sillä tutkita henkilön luovuutta. Testin käyttäjät käyttävät menetelmää persoonallisuuden tutkimuksen välineenä, usein yhdessä muiden tutkimusmenetelmien kanssa. Testin sanotaan antavan laajimmillaan kuvan persoonallisuuden piirteistä, muun muassa ajatusmalleista, emootioista, hallintakeinoista ja reagointityyleistä, kontrollikapasiteetista ja stressinsietokyvystä, minäkäsityksestä ja vuorovaikutussuhteista sekä informaation prosessoinnista (havainnointi, tiedon prosessointi, ajattelu).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Testin kehitti 1900-luvun alkupuolella sveitsiläinen psykiatri Hermann Rorschach (18841922) erääseen suosittuun musteläiskäpeliin perustuen: paperiarkin keskelle tiputettiin mustetta ja se taitettiin kahtia, jolloin siihen syntyi symmetrinen kuvio.[1] Rorschach ei alussa kehittänyt menetelmäänsä projektiiviseksi testiksi, vaan hänen tavoitteenaan oli löytää menetelmä skitsofrenian diagnosointiin. Menetelmäänsä kehittäessään hän kuitenkin havaitsi, että terveidenkin koehenkilöiden samasta kuvataulusta antamissa vastauksissa oli suurta vaihtelua henkilöiden välillä. Tästä seurasi luonnollisesti kysymys, kertooko tällainen vastausten vaihtelu jotakin vastaajan psyykkisistä ominaisuuksista. Testiin on vuosikymmenien aikana sittemmin kehitetty useita erilaisia tulkintajärjestelmiä. Varhaisemmissa järjestelmissä keskeisenä tulkinnan perusteena oli ajatus tauluissa olevien kuvien symbolisesta ärsykearvosta. Nykyään käytetyin tulkintajärjestelmä on kuitenkin 1970-luvulla kehitetty Exner Comprehensive System (ECS tai CS), joka on enemmänkin havaintokognitiivinen kuin projektiivinen tulkintamenetelmä. Tämä tulkintajärjestelmä perustuu vastausten pisteytykseen testattavan musteläiskistä tekemien havaintojen ominaisuuksien perusteella. Exnerin järjestelmä sisältää peräti yli 180 näistä pisteytyksistä muodostettavaa eri ominaisuutta ja piirrettä kuvaavaa asteikkoa.

Tulkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulosten tulkinta edellyttää perehtyneisyyttä psykologiseen testiteoriaan, itse testiin sekä kliinistä kokemusta ja tilastollista osaamista. Psykologisessa tutkimuksessa testin tuloksia täydennetään ja niitä suhteutetaan muilla psykologisilla testimenetelmillä, tutkittavan haastatteluilla ja eri lähteistä saadulla tiedolla. Psykologit huomauttavat, että Rorschachin tulkintaa ei ole mahdollista maallikon oppia internetin avulla. Tulkinnan oppii testin käyttöön perehdyttävän erityiskoulutuksen ja kliinisen kokemuksen myötä. Yleispäteviä vastausohjeita on mahdotonta antaa, sillä esimerkiksi soveltuvuusarvioinnissa kulloinkin kyseeseen tulevat luonteenpiirteet riippuvat täytettävästä tehtävästä.

Kullakin Rorschach-taululla on tietty ärsykearvo. Haastateltavan reaktioita verrataan kerättyyn tietoon siitä, miten ihmiset tavallisesti toimivat Rorschach-tilanteessa. Henkilön uskotaan reagoivan tauluihin omaa persoonallisuuttaan heijastellen, mikä sitten voidaan päätellä tutkittavan antamista vastauksista. Itse vastausten tulkinta on monitasoista. Siinä huomioidaan monia seikkoja, kuten ensinnäkin, kiinnittääkö tutkittava huomiota koko musteläiskään vai osiin siitä; kuinka paljon havainto vastaa musteläiskän todellista ulkonäköä; kuinka epämääräinen tai tarkka havainto on; onko tehty havainto yksittäinen kuva vai yhdistelmä useista kuvista; onko huomio tehty muodosta, väristä tai varjostuksesta; havaitseeko tutkittava liikkuvan tai paikallaan pysyvän objektin sekä minkä tasoista päättelyä tutkittava on joutunut käyttämään päästessään tulokseensa. Näiden jälkeen huomioidaan, minkä tyyppisiä ja mitä objekteja tai tilanteita tutkittava on kortissa nähnyt (esimerkiksi ihmiset, eläimet, vaatteet, luonto). Paitsi että tulosten tulkinnassa huomioidaan itse vastaus, myös vastauksen antonopeudella, kortin käsittelyllä (käänteleminen kädessä) ja tutkittavan ruumiinkielellä on merkitystä kokonaistulkinnassa.

Eräät testin käyttäjät ovat huolissaan testiin liittyvien kuvataulujen päätymisestä internetin kautta suuren yleisön nähtäville, sillä he pelkäävät testin käyttökelpoisuuden siten vaarantuvan. Testiin liittyvää tulkintajärjestelmää ja sen teoriaa ei myöskään samasta syystä mielellään haluta esittää suurelle yleisölle julkisesti, vaan korostetaan, että testin käyttö ja ymmärtäminen edellyttää asianmukaisen korkeakoulutuksen ja kokemuksen. Muutenkin psykologisten testien yhteydessä ns. testisalaisuutta pyritään vaalimaan pitämällä testimateriaalit vain ammattilaisten saatavilla, jotta testejä ei voisi harjoitella etukäteen ja testitulokset säilyisivät merkitsevinä.

Musteläiskät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla ovat 10 korttia Rorschachin musteläiskätestistä, jotka julkaistiin[2] yhdistettynä tyypillisempien tulkintojen kohdalla koko kuvan kohdalla tai erityisten yksityiskohtien perusteella monien kirjoittajien mukaan.

Kortti Yleisiä vastauksia[3][4][5] Kommentteja[6][7]
Rorschach blot 01.jpg
Beck: lepakko, perhonen, koi
Piotrowski: lepakko (53 %), perhonen (29 %)
Dana (France): perhonen (39 %)
Kun henkilöt näkevät kortin numero I tutkitut usein kysyvät, miten heidän pitäisi edetä ja mitä heidän sallitaan tehdä sen sillä (esimerkiksi kääntää sitä) - tämä ei yleensä ole erityisen merkittävää. Koska tämä on ensimmäinen kortti se kertoo miten tutkittu suhtautuu uuteen ja stressaavaan tehtävään. Se ei kuitenkaan ole kortti, jonka kanssa on eniten vaikeuksia tulkita, vaan siitä on suosittuja vastauksia.
Rorschach blot 02.jpg
Beck: kaksi ihmistä
Piotrowski: nelijalkainen eläin (34 %, harmaat osat)
Dana (France): eläin: koira, norsu, karhu (50 %, harmaata)
Punaiset yksityiskohdat kortissa II nähdään usein verenä ja se on selkein erottuvin piirre. Vastaukset niihin voivat kertoa miten henkilö hallitsee vihan tai fyysisen kivun uhkaa. Tämä kortti voi tuoda monenlaisia seksuaalisuuteen viittaavia vastauksia.
Rorschach blot 03.jpg
Beck: kaksi ihmistä (harmaalla)
Piotrowski: ihmishahmoja (72 %, harmaalla)
Dana (France): ihminen (76 %, harmaalla)
Kortti III yleensä hahmotetaan sisältävän kaksi ihmistä jonkinlaisessa vuorovaikutuksessa ja voi tarjota tietoa siitä miten tutkittu suhtautuu muihin ihmisiin (etenkin viive vastauksessa voi vihjata ongelmista sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Rorschach blot 04.jpg
Beck: eläimen talja, nahka, vuota
Piotrowski: eläimen nahka, eläimentalja (41 %)
Dana (France): eläimen nahka (46 %)
Kortti IV on merkittävä sen pimeän värin takia ja sen varjostuksen takia. (tuottaen ongelmia masentuneille tutkituille), ja se hahmotetaan yleensä isona ja uhkaavana muotona; yhdistettynä yleisenä vaikutelmana, että tutkittu olisi alitetussa asemassa ("katsomassa ylöspäin" sitä kohti, tuoden esiin jonkinlaisen auktoriteetin vaikutelman. Ihmis- tai eläin sisältö kortissa nähdään miltei poikkeuksetta miehenä kuin naisena ja henkilön kuvaamat ominaisuudet voivat kertoa suhtautumisesta miehiin ja auktoriteettiin. Tämän takia sitä kutsutaan usein "Isäkortiksi".[8]
Rorschach blot 05.jpg
Beck: lepakko, perhonen, koi
Piotrowski: perhonen (48 %), lepakko (40 %)
Dana (France): perhonen (48 %), lepakko (46 %)
Kortti V on helpoiten selitettävissä ole kortti, eikä sitä yleensä pidetä uhkaavana. Se yleensä laittaa alulle "tahdin muutoksen" testissä edellisten haastavimpien korttien jälkeen. Siinä on muutamia ominaisuuksia, jotka luovat huolenaihetta tai mutkistavat tai vaativat yksityiskohtaisempaa käsittelyä. Se on helpoin kortti tuottamaan korkealaatuisia vastauksia.
Rorschach blot 06.jpg
Beck: Eläimen talja, nahka, ryijy
Piotrowski: Eläimen talja, nahkaryijy (41 %)
Dana (France): Eläimen talja (46 %)
Pintarakenteen muoto on vallitseva piirre kortissa VI, mikä usein yhdistetään läheiseen ihmissuhteeseen; se on täsmällisemmin "seksikortti", Sen tuottaa eniten seksuaalisia hahmoja kuin mikään muun kortti, kylläkin muilla korteilla on suurempaa vaihtelua seksuaalisen sisällön suhteen.
Rorschach blot 07.jpg
Beck: ihmisten päitä tai kasvoja (ylhäällä)
Piotrowski: Naisten päitä tai lasten (27 %, ylhäällä)
Dana (France): ihmisen pää (46 %, ylhäällä)
Kortti VII voidaan liitää naisellisuuteen (kuvatut hahmot nähdään usein naisina tai lapsina) ja se toimii "äitikorttina", missä vastaukset voivat kertoa huolista naispuolisten henkilöiden kanssa tutkitun elämässä. Keskellä oleva yksityiskohta nähdään melko usein (muttei yleisimmin) vaginana, mikä tekee kortista erityisesti naisen seksuaalisuuteen liittyvän.
Rorschach blot 08.jpg
Beck: eläin: ei kissa tai koira (vaaleanpunainen)
Piotrowski: nelijalkainen eläin (94 %, vaaleanpunainen)
Dana (France): nelijalkainen eläin (93 %, vaaleanpunainen)
Ihmiset ilmaisevat usein helpotusta kortista VIII, mikä sallii heidän rentoutua vastata tehokkaasti. Samalla tavalla kuin kortti V, se edustaa "tahdin muuttumista"; kuitenkin kortti tuo uutta yksityiskohtaisen selittämisen hankaluuksia, koska se on monimutkainen ja ensimmäinen monivärinen kortti pakassa. Sen takia henkilöt, jotka pitävät monimutkaisten tilanteiden tai tunnepitoisten tilanteiden käsittelyä ahdistavana tai vaikeana voivat pitää tätä korttia epämukavana.
Rorschach blot 09.jpg
Beck: ihminen (oranssi)
Piotrowski: ei mitään
Dana (France): ei mitään
Kortin IX piirteenä on sen epäselvä ja hajanainen hahmo, vaimennetut kromaattiset ominaisuudet luoden yleistä epämääräisyyttä. On vain yksi yleinen vastaus ja se esiintyy vähiten kaikista korteista. Se että tutkitulla on vaikeuksia käsitellä korttia voi viitata ongelmiin jäsentymättömän tiedon kanssa, mutta tämän lisäksi on tyypillisesti vain vähän "saatavaa" tästä kortista.
Rorschach blot 10.jpg
Beck: rapu, hummeri, hämähäkki (sinisellä)
Piotrowski: rapu, hämähäkki (37 %, sinisellä),
jäniksen pää (31 %, vaaleanvihreällä),
tuhatjalkaisia, matoja, käärmeitä (28 %, tummanvihreä)
Dana (France): ei mitään
Kortti X on rakenteellisesti samanlainen kortin VIII kanssa, mutta sen epävarmuus ja monimutkaisuus muistuttavat korttia IX: henkilöt jotka pitävät vaikeana samankaltaisen ärsykkeen käsittelyä, eivät välttämättä muuten pidä tästä muuten miellyttävästä kortista. Ollen viimeinen kortti se voi tarjota tilaisuuden tutkituille "päästää höyryä" tai "tehdä lähtöilmoitus" ollen samalla merkkinä mitä he tuntevat heidän tilanteensa olevan tai mitä he haluavat tietää.

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rorschachin testin tieteellisestä kelpoisuudesta kiistellään. Suomessa 2005 Turun yliopiston psykologian laitoksen dosentti Jukka Hyönä ja assistentti Lauri Nummenmaa arvostelivat voimakkaasti Rorschachin testiä ja projektiivisia testejä Psykologi-lehdessä.[9] Heidän kritiikkiinsä vastattiin saman lehden seuraavassa numerossa.[10][11][12] Myös Tampereen yliopiston psykologian professori Markku Ojanen suhtautuu testiin hyvin kriittisesti. Journal of Personality Assessment-julkaisu, jonka alkuperäinen nimi oli Rorschach Research Exchange, julkaisee suurimman osan myönteisistä Rorschachia koskevista tutkimuksista; muissa psykologian alan julkaisuissa positiivisia tutkimuksia ei samalla mitalla esiinny. Suomalaisten Käypä hoito -suositusten mukaan Rorschachin musteläiskätestin näytön aste epävakaan persoonallisuushäiriön diagnostiikassa on D,[13] eli epävakaan persoonallisuushäiriön diagnostisena välineenä Rorschahin testiä tukeva tieto ei täytä tieteelliseen tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia.[14]

Vaikka Rorschachin testiä käytetään yleisesti psykiatrisen diagnostiikan tukena, se ei ole lääketieteellinen diagnostinen väline, vaan persoonallisuuden tutkimusväline. Näin ollen se soveltuu käyttöön arvioitaessa esimerkiksi ajattelua, objektisuhteiden laatua, tunne-elämän epävakautta ja itsetuhoisuutta.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuuskorpi, Taina & Heikkinen, Juho: Psykologiset testit ja testaukset - Tosiasiat, uskomukset ja pelot. Luovin Oy, 2014.
  2. Rorschach, Hermann: Rorschach Test – Psychodiagnostic Plates. Hogrefe, 1927. ISBN 3-456-82605-2. (englanniksi)
  3. Burstein Alvin G., Loucks Sandra: Rorschach's test: scoring and interpretation, s. 72. Hemisphere Pub. Corp., 1989. ISBN 978-0-89116-780-8. (englanniksi)
  4. Piotrowski, Z. A.: Perceptanalysis: The Rorschach Method Fundamentally Reworked, Expanded and Systematized, s. 107. Psychology Press, 1987. ISBN Psychology Press. (englanniksi)
  5. Handbook of cross-cultural and multicultural personality assessment, s. 338. Lawrence Erlbaum, 2000. ISBN 978-0-8058-2789-7. (englanniksi)
  6. Weiner, Irving B.: Handbook of Personality Assessment, s. 390–395. Handbook of Personality Assessment, 2007. ISBN 0-471-22881-8. (englanniksi)
  7. Weiner, Irving B.: Principles of Rorschach interpretation, s. 102–109. Mahwah, N.J.: Lawrence Erlbaum, 2003. ISBN 978-0-8058-4232-6. (englanniksi)
  8. Hayden, Brian C.: Rorschach Cards IV and VII Revisited. Journal of Personality Assessment, 1981, 45. vsk, nro 3, s. 226–229. PubMed:7252752. doi:10.1207/s15327752jpa4503_1. (englanniksi)
  9. Nummenmaa, L., & Hyönä, J. (2005). Mitä sinä näet tässä kuvassa? Voiko projektiivisiin testeihin luottaa? Psykologi, 3/2005. PDF
  10. Toivakka, H. & Santala, O-P. (2005). Ro:n tueksi on vankkaa näyttöä. Psykologi 4/2005.
  11. Koistinen, P. (2005). Projektiiviset testit: Arvostelijan pitää tuntea aiheensa. Psykologi 4/2005.
  12. Pykäläinen, R. (2005). Comprehensive System toimii. Psykologi 4/2005.
    Heiska, J. (2005). Hyvät työkalut eivät jouda museoon. Psykologi 4/2005.
  13. Projektiivinen musteläiskätesti epävakaan persoonallisuushäiriön diagnostiikassa Maaria Koivisto ja Jyrki Korkeila. 5.11.2007. Luettu 21.2.2009.
  14. Ohje Käypä hoito -suositusten sähköisten versioiden käyttöön 13.6.2007. Luettu 21.2.2009.
  15. Projektiivinen musteläiskätesti epävakaan persoonallisuushäiriön diagnostiikassa. Maaria Koivisto ja Jyrki Korkeila. 5.11.2007. Luettu 7.4.2009.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aronow, Edward & Reznikoff, Marvin: A Rorschach introduction. Grune & Stratton, 1983.
  • Exner, John E.: The Rorschach, A Comprehensive System, Volume 1, Basic Foundations and Principles of Interpretation. Wiley & Sons, 2002. ISBN 0-471-38672-3
  • Exner, John E.: The Rorschach, A Comprehensive System, Volume Two, Advanced Interpretation. Wiley & Sons, 2005. ISBN 0-471-41983-4
  • Exner, John E.: The Rorschach, A Comprehensive System, Volume 3, Assessment of Children and Adolescents. Wiley & Sons, 1994. ISBN 0-471-55927-X
  • Exner, John E.: The Rorschach systems. Grune & Stratton, 1969.
  • Fried, Risto: Stimulus character in the Rorschach inkblots: Twelwe essays 1965–1987. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 274. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1990. ISSN 0782-3274. ISBN 951-679-478-5.
  • Ilonen, T., Tuimala, P. & Uhinki, A. (1997): Rorschachin mustetahratestin kehittyminen Exnerin analyysi- ja tulkintajärjestelmäksi. Suomen Lääkärilehti, 52, 1723-1725.
  • Rorschach, Hermann: Psychodiagnostik: Methodik und Ergebnisse eines wahrnehmungsdiagnostichen Experiments (deutenlassen von Zufallsformen): mit den zuhörigen Tests bestehend aus zehn teils mehrfarbigen Tafeln. Huber, 1948.
  • Wood, James M. et al.: What's Wrong With The Rorschach: Science Confronts the Controversial Inkblot Test. Wiley & Sons, 2003. ISBN 0-7879-6056-X

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rorschachin musteläiskätesti.