Rohtobalsami
| Rohtobalsami | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Papilionoideae |
| Suku: | Rohtobalsamit Myroxylon |
| Laji: | balsamum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Myroxylon balsamum |
|
| Katso myös | |
Rohtobalsami (Myroxylon balsamum) on hernekasvien (Fabaceae) heimoon kuuluva kasvilaji.[2] Se on trooppinen puulaji, joka kasvaa luontaisena Keski- ja Etelä-Amerikassa. Lajista on erotettu kaksi muunnosta: tolurohtobalsami (Myroxylon balsamum var. balsamum) ja perunrohtobalsami (Myroxylon balsamum var. pereirae).[3]
Rohtobalsami on 34 metriä korkeaksi kasvava puulaji. Sen runko voi kasvaa noin metrin paksuiseksi ja rungon kuori on yleensä harmaa tai paikoin kellertävä. Lehdet ovat monilehdykkäisiä, ja lehdykät ovat 6–9 cm pitkiä ja 3–4 cm leveitä. Kukat ovat valkeita ja niissä on viisi terälehteä. Hedelminä olevat palot ovat siivellisiä, 8–13 cm pitkiä ja noin 2,5 cm leveitä. Kussakin palossa on yksi siemen palon kärjessä. Siemenet leviävät tuulten mukana. Brasiliassa laji kukkii heinä–syyskuussa ja siemenet kypsyvät loka–marraskuussa.[3]
Rohtobalsami kasvaa alueilla, joilla vuotuinen keskilämpötila on 27–32°C ja vuotuinen sadanta 1350–4030 mm. Kasvupaikan maaperän tulisi olla hieman hapan. Lajia tavataan korkeimmillaan 700 metrin korkeudella merenpinnasta. Rohtobalsami kasvaa luontaisena Meksikossa, El Salvadorissa, Panamassa, Kolumbiassa, Venezuelassa, Perussa, Brasiliassa ja Argentiinassa. Vieraslajina sitä tavataan ainakin Intiassa ja Yhdysvalloissa.[3]
Rohtobalsamia voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin, ja siitä saadaan puutavaraa sekä lateksimaista nestettä. Rohtobalsamista sahattua puutavaraa käytetään lattia- ja sisustusmateriaalina, huonekaluihin ja ratapölkkyihin. Tolurohtobalsamista saatavaa lateksimaista nestettä kutsutaan tolubalsamiksi ja perunrohtobalsamista saatavaa vastaavaa ainetta perunbalsamiksi. Kumpaakin näistä aineista voidaan käyttää makuaineena nestemäisissä yskänlääkkeissä, juomissa, jäätelöissä ja purukumeissa. Tolubalsami ja perunbalsami sisältävät noin 60 % bentsyylisinnamaattia, joka on haihtuva öljy, ja jota käytetään parfyymeissä, saippuoissa ja muussa kosmetiikassa sekä leivonnaisissa. Lisäksi rohtobalsamin siemeniä käytetään latinalaisessa Amerikassa suositun alkoholijuoman aguardienten mausteena.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Canteiro, C. & Lewis, G.: Myroxylon balsamum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Fabaceae > Myroxylon > Myroxylon balsamum (L.)Harms (Suomalaisen nimen lähde: Ella Räty & Pentti Alanko (toim.) 2004: Viljelykasvien nimistö. 7. painos. Puutarhaliitto ry. Helsinki.) Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 19.1.2024.
- ↑ a b c d Myroxylon balsamum (pdf) Agroforestry Database 4.0. Viitattu 18.1.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- JSTOR Global Plants: Myroxylon balsamum (englanniksi)
- UniProt: Taxonomy – Myroxylon balsamum (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Myroxylon balsamum (englanniksi)
| ||||||||||