Riku Rinne

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Riku Rinne puhumassa Nostetta & asennetta -tapahtumassa marraskuussa 2006

Riku Rinne (s. 1963 Tampere) on suomalainen nuorisoevankelista, laulaja ja kirjailija. Hän tuli tunnetuksi ensin Nokian herätyksen ylistyksenjohtajana ja myöhemmin kristillisen nuoriso- ja koululaistyönsä johdosta. Rinne valittiin evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokoukseen edustuskaudeksi 2008–2012 ja yleisvaliokuntaan.

Rinne valmistui tietoliikenneinsinööriksi vuonna 1987. Hän aloitti 25-vuotiaana vuonna 1988 työn nuorten parissa kiertämällä aluksi kouluja insinöörintyön ohessa. Vuonna 1994 Rinne irtisanoutui työstään ja aloitti päätoimisen nuoriso- ja koululaistyön saaden elatuksensa tukirenkaalta. Rinne on kirjoittanut kirjoja ja tehnyt gospelmusiikkia, radio-ohjelmia sekä tv-ohjelmia. Häntä käytettiin saatananpalvonnan asiantuntijana Hyvinkään paloittelusurman oikeudenkäynnissä.lähde? Hän on käsitellyt aihetta myös kirjoissaan.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinteen koulutus- ja nuorisotyötoiminta on laajentunut vuosi vuodelta ja sisältää koululaisten elämänhallintavalistusta kristillisen arvomaailman pohjalta. Hän tekee vierailuja kaikille kouluasteille (alakoulu, yläkoulu, lukio, ammattioppilaitokset) ja järjestää erilaisia koulutuksia opettajille ja opiskelijoille. Rinteen mukaan valtavan suosion ovat saaneet erityisesti vanhempainillat.lähde? Rinne on vieraillut puhumassa noin tuhannessa koulussa ja seurakunnissa paitsi kotimaassaan myös Ruotsissa, Virossa, Venäjällä ja Albaniassa. Hän on kertonut matkallaan ajaneensa riivaajia ulos albanialaisesta noidasta.[1]

Rinteen vakiintuneita työmuotoja ovat myös Come Home -radio-ohjelma Radio Deissä. Hänen kahta tv-ohjelmaansa on esitetty TV7-kanavalla: Come Home -ohjelma nuorille sekä Come Home Kids lapsille. Lisäksi on internetissä esitettävä Come Home Live.

Rinteen mielipiteitä roolipeleistä ja metallimusiikista on aikoinaan pidetty hyvin konservatiivisina. Rinteen mukaan hän ei ole koskaan kritisoinut itse roolipeliharrastusta vaan sanoo sen riippuvan asiasisällöstä. Myös hänen mielipiteitään metallimusiikista ja lasten viihteestä on lehdissä suurenneltu.[2]

Rinne kertoo olevansa evankelis-luterilainen, mutta hänet tunnetaan erityisesti vapaiden suuntien, kuten helluntailaisten piirissä ja hän on korostanut armolahjojen merkitystä.[3]

Vuonna 2003 valmistunut dokumenttielokuva Älkää peljätkö kertoo Rinteestä ja muista Nokian herätyksen toimijoista.[4][5] Vuonna 2001 Rinteen teos KK – Kuolemankauppias valittiin Vuoden kristilliseksi kirjaksi.[6] 2015 Rinne julkaisi kirjoittamansa e-kirjan Kadonneet sankarit ilmaiseksi kotisivuillaan.[7] Syyskuusa 2016 Riku Rinne kertoi Ristin Voitto -lehdessä, että hän ei ole puhunut saatananpalvonnasta enää kymmeneen vuoteen.[8]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pimeys väistyy (1996)
  • Aika on lähellä (1997)
  • Rakkaus huutaa yössä (1999)
  • Riku Rinne & His Voice (2001)
  • Ettemme menettäisi yhtäkään (2002)
  • Extreme (2004)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuure, Tapio: Nuorisosatanismi ilmiönä Suomessa (PDF) 26.3.2001. Nuorisotutkimusseura. Viitattu 3.2.2013.
  2. Roolipelaaja, Maria Pettersson: Saatanalliset pelit. Haastattelussa Riku Rinne, 2008, nro 13, s. 26-27.
  3. Karismaattisuus Opinto.net. Viitattu 17.4.2007.
  4. Älkää peljätkö (2004) Elonetissä
  5. Havia-Venäläinen, Aila: Dokumenttiprojekti: Älkää peljätkö Yle. Viitattu 19.9.2015.
  6. Vuoden kristilliseksi kirjaksi tositarina entisestä narkomaanista 29.10.2001. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tiedotuskeskus. Viitattu 19.9.2015.
  7. Kadonneet sankarit (2015)
  8. Tiittanen, Anssi: Riku Rinne: somenuoriso löytää kyllä evankeliumin. Ristin Voitto, 8.9.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]