Rainer Partanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rainer Partanen (s. 21. joulukuuta 1939[1]) on suomalainen Europositron-yhtiön omistaja, joka on tuomittu törkeästä petoksesta. Poliisitutkinnan mukaan hän on myynyt yhtiönsä kautta mielikuvituksellista keksintöä 1,3 miljoonalla eurolla. Rahallinen hyöty on saatu osakeantien kautta vuosina 2001–2007. Partasen mukaan vajaa miljoona euroa on uponnut pelkästään osakeannin markkinointiin.[2] Partanen ilmoitteli osakkeitaan Helsingin Sanomissa ja Dagens Industrissa[3].

Kiistanalainen keksintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Partasen keksintö oli nanokemiaan perustuva paristo. Partasen mukaan keksintö mahdollistaisi sähköautolle lähes 900 kilometrin toimintasäteen[4]. Europositron-yhtiö on perustettu 1989[5] ja Partanen omistaa yhtiön verkkosivujen mukaan 90 prosenttia osakkeista. Yhdysvaltalainen konsulttiyritys Frost & Sullivan palkitsi yrityksen vuonna 2005.[6] Tuolloin asiasta uutisoivat Tekniikka ja Talous[7] ja Talouselämä.[8]

Partasen puolustuksen mukaan sijoittajat ovat ottaneet korkean riskin eikä tuotetta ole väitetty valmiiksi. Partasen mukaan tuote tulee jossain vaiheessa toimimaan, mutta poliisin testauttaman VTT:n lausunnon mukaan tämä on vahvasti kyseenalaista.[2]

Sijoituksiaan vaati takaisin 276 suomalaista ja muutama ulkomaalainen nimi. Käräjäoikeus asetti syksyllä 2007 Partasen omaisuuden hukkaamiskieltoon ja vakuustakavarikkoon.[2]

Tuomio törkeästä petoksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käräjäoikeuden istunnossa 12. tammikuuta 2009 noin 100 henkilöä vaati vahingonkorvauksia. Partasen puolustuksen mukaan tämä tarkoitti, että suurin osa sijoittajista katsoo ettei heitä ollut petetty. Syyttäjän mukaan Europositron maksoi varoistaan Partaselle ja hänen lähiomaisilleen noin 600 000 euroa ja vastaavasti itse tuotekehittelyyn käytettiin vajaat 3 000 euroa.[4]

Käräjäoikeuspäivänä kävi ilmi, että pieni utahilainen yritys Millenial Technology on lupautunut järjestämään Partasen keksinnölle 4,5 miljoonan euron tai dollarin rahoituksen. Helsingin Sanomien tavoittama yhtiön edustaja lupaili rahoitusta kolmen kuukauden sisällä. Tieto lupauksesta sai yhden henkilön luopumaan vahingonkorvauskanteestaan.[3]

Käräjäoikeus tuomitsi 12. helmikuuta Partasen yhden vuoden ja seitsemän kuukauden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä petoksesta. Samalla hänelle määrättiin liiketoimintakielto vuoteen 2015 asti.[9] Hovioikeus korotti 16. syyskuuta 2010 Partasen saamaa tuomiota kahden vuoden ja kuuden kuukauden vankeudeksi. Hänet myös määrättiin maksamaan noin 470 000 euroa korvauksia osakkeenomistajille ja valtiolle noin 280 000 euroa.[10]

Partanen haki tuomioonsa muutoksenhakulupaa korkeimmalta oikeudelta (KKO)[11]. KKO epäsi hakemuksen kesäkuussa 2011.[12]

Joulukuussa 2010 Partanen sai tuomion käräjäoikeuden tuomarin kunnian loukkaamisesta. Hän oli syyttänyt blogissaan tuomaria väärentämisestä, lahjusten ottamisesta, salaliitoista ja moraalittomuudesta. Partanen sai kolme kuukautta ehdollista vankeutta sekä määräykseen poistaa kirjoitukset internetistä.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Akkukeksijä Rainer Partanen syntyi, heti talvisodan syttymisen jälkeen 21.12.1939 ... 28.11.2010. Europositron weblog. Viitattu 14.12.2010.
  2. a b c Pietiläinen, Tuomo: Nanokemian keksijälle syyte törkeästä petoksesta Helsingin Sanomat. 29.6.2008. Viitattu 16.9.2010.
  3. a b Pietiläinen, Tuomo: Keksijälle vaaditaan ehdotonta vankeutta Helsingin Sanomat. 12.1.2009. Arkistoitu 30.4.2013. Viitattu 16.9.2010.
  4. a b MTV3–STT: Huijaamisesta syytetty keksijä uskoo yhä akkuunsa 12.1.2009. MTV3. Viitattu 16.9.2010.
  5. Ab Europositron Oy – Y-tunnus: 0782314-9 Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Viitattu 16.9.2010.
  6. Frost & Sullivan Award for Europositrons Technology Innovation in Battery Technology Frost & Sullivan. 22.3.2005. Arkistoitu 26.4.2013. Viitattu 16.9.2010. (englanniksi)
  7. Leino, Raili: Europositron juhlii teknologiapalkintoa Tekniikka & Talous. 31.3.2005. Arkistoitu 30.5.2008. Viitattu 16.9.2010.
  8. Hammarsten, Heidi: Luovuuden luvattu maa Talouselämä. 28.4.2005. Arkistoitu 18.11.2005. Viitattu 16.9.2010.
  9. Sajari, Petri: Keksijä Partaselle ehdollinen vankeusrangaistus Helsingin Sanomat. 12.2.2009. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 16.9.2010.
  10. Pohjola, Johanna: Nanokemialla huiputtaneen miehen tuomio koveni vankeudeksi Helsingin Sanomat. 16.9.2010. Viitattu 16.9.2010.
  11. Akkukeksijän tuomiosta valitus korkeimpaan oikeuteen Yle Uutiset. 16.11.2010. Viitattu 14.12.2010.
  12. Akkukeksijälle ei myönnetty valituslupaa Yle. 21.6.2011. Yle. Viitattu 9.10.2011.
  13. Sahiluoma, Veijo: Nanoakulla huijannut sai tuomion kunnianloukkauksesta Kauppalehti. 13.12.2010. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 14.12.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]