Rafael Alberti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rafael Alberti 1978.
Rafael Albertin muistomerkki El Puerto de Santa Maríassa.

Rafael Alberti Merello (16. joulukuuta 190228. lokakuuta 1999) oli espanjalainen runoilija.

Alberti syntyi ja kuoli El Puerto de Santa Maríassa. Hän suunnitteli alun perin taidemaalarin uraa, mutta julkaisi ensimmäiset runokokoelmansa 1920-luvun lopussa ja päätti omistautua tälle alalle.

Alberti oli Ryhmä 27 -runoilijaryhmän jäsen.[1] Hän sai lisäksi vaikutteita Luis de Góngoran tuotannosta muun muassa kokoelmassaan Cal y canto (1929).

Albertin teoksista tuli 1930-luvulla poliittisesti kantaaottavia. Hän kuului Espanjan toisen tasavallan aikana kommunistiseen puolueeseen, mutta pakeni Argentiinaan Francisco Francon noustua valtaan vuonna 1939. Asuttuaan useissa Euroopan kaupungeissa, kuten Pariisissa ja Roomassa, hän palasi Espanjaan 27. huhtikuuta 1977[1].

Runojen lisäksi Alberti julkaisi muun muassa näytelmiä ja omaelämäkerran.

Hänelle myönnettiin Miguel de Cervantes -palkinto 1983 ja Leninin rauhanpalkinto 1965.[1]

Annukka Peuran mukaan Alberti edustaa klassisia espanjalaisia ritarihyveitä: kestävyyttä ja lujamielisyyttä. [2]

Suomennettuja runoja antologioissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Life and Work, viitattu 7.7.2019 (paluupäivän lähde)
  2. Annukka Peura: Elämä on vida Turun Sanomat. 14.10.2008. Viitattu 7.7.2019.