Raamattuvyöhyke

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
BibleBelt.png
Yhdysvaltain raamattuvyöhyke.
 Alabama
 Arkansas
 Georgia
 Kentucky
 Louisiana
 Mississippi
 Missouri
 Pohjois-Carolina
 Oklahoma
 Etelä-Carolina
 Tennessee
 Texas
 Virginia
 Länsi-Virginia

osittain raamattuvyöhykkeellä:
 Florida
 Illinois
 Indiana
 Kansas
 New Mexico
 Ohio

Raamattuvyöhyke (engl. Bible belt) on kutsumanimi alueille, joilla evankelisprotestanttinen kristillisyys vallitseeselvennä kulttuuria.lähde? Monesti alueen nimitys johtuu alueen kirkkokuntien fundamentalistisesta suhtautumistavasta Raamattuun.lähde?

Parhaiten tunnettu on Yhdysvaltain kaakkois- ja eteläosissa sekä Keskilännessä oleva laaja vyöhyke, jossa erityisen vahvana on baptistinen kirkko. Raamattuvyöhykkeiksi kutsuttuja alueita löytyy myös muista maista, muun muassa Kanadasta, Australiasta ja osista Eurooppaa (kuten Alankomaista, Ruotsista ja Norjasta).lähde? Suomessa osia Pohjanmaasta kutsutaan joskus raamattuvyöhykkeeksi.[1][2]

Termin alkuperä ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raamattuvyöhyke-termin loi 1920-luvulla amerikkalainen kirjailija-toimittaja, uskontokriitikko H. L. Mencken. Mencken käytti sanaa negatiivisena ilmaisuna. Åbo Akademin uskontososiologian dosentti Andreas Hägerin mukaan tarkoituksellinen negatiivinen pohjavire on yleinen käyttötapa myös nykyään. Hägerin mukaan negatiivinen assosiaatio liittyy sekulaariin yhteiskunnalliseen katsantoon, jossa suuret kaupungit sekä maallisuus edustavat modernia ja maaseutua sekä uskontoa pidetään syrjäisenä ja vanhanaikaisena. Positiivisessa merkityksessä termillä on viitattu kirkkohistoriaan ja herätysliikkeiden juuriin tietyllä alueella.[3]

Käytön kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskontososiologian dosentti Andreas Häger on kritisoinut Raamattuvyöhyke-termin käyttöä muun muassa termiin liittyvän negatiivisten assosiaatioiden ja yksinkertaistavan stereotypian vuoksi. Hägerin mukaan termin käyttö leimaa kaikkia alueen asukkaita.[3]

Raamattuvyöhyke eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen raamattuvyöhykkeeksi on yleisesti kuvattu Pohjanmaan aluetta, jossa eri herätysliikkeillä on vahva rooli. Pohjois-Pohjanmaalla vaikuttaa erityisen voimakkaasti lestadiolaisuus. Etelä-Pohjanmaalla ja Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla vaikuttavat herännäisyys ja evankelisuus sekä voimakas vapaakirkollisuus.[4] Suomalaista raamattuvyöhykettä on kuvattu eri mittareiden perusteella, mutta tarkkaa sisältöä määritelmälle ei ole. THL:n Mika Gissler on nimennyt raamattuvyöhykkeeksi pohjalaismaakuntien sairaanhoitopiirit, jotka ovat erottuneet pidemmällä aikavälillä muuta maata matalemmalla raskaudenkeskeytysten määrällä.[5] Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Perho on Suomen luterilaisin kunta.[6] Pohjanmaalla kirkkoon kuuluminen on myös muuta maata yleisempää.[7]

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin raamattuvyöhykeenä pidetään erityisesti Smålandin aluetta. Smålandin lääneistä Jönköpingiä profiloi vapaakirkollisuus, Kalmaria korkeakirkollisuus ja Kronobergia vanhakirkollisuus.[4] Laajemmassa merkityksessä raamattuvyöhykkeeseellä on viitattu Jönköpingin ja Göteborgin väliseen alueeseen.[8]

Norja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan raamattuvyöhyke käsittää maan etelä- ja länsiosat.[4]

Tanska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan raamattuvyöhykeeksi kutsutaan Luoteis- ja Keski-Jyllantia. Alueella vaikuttaa erityisesti evankelis-luterilaiseen kristinuskon käsitykseen perustuva Indre Mission, jonka papit ja maallikot perustivat Seelannin Stenlillessä vuonna 1861. Nykyisin liike on vahvimmillaan Hedenstedin, Løsningin, Korningin ja Øster Sneden ympäristössä. Alueella vaikuttavat myös Tanskan Oasis-liike, YMCA sekä Jehovan todistajat. Evankelis-luterilainen vapaakirkko toimii Løsningissä ja adventistit Vejlessä.[4][9]

Australia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australiassa raamattuvyöhyke-termillä viitataan yksittäisten kaupunkien alueisiin, joissa on paljon kristittyjä. Alueella on yleensä myös megakirkko.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Esim.: Tigerstedt, Christoffer et al.: Suomen ruotsinkielisten nuorten juomatavat Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla – vertailu suomenkielisiin. Yhteiskuntapolitiikka, 2008, 73. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio. ; Härkönen, Leena: Aborttien määrä Suomessa väheni vain hiukan viime vuonna Helsingin Sanomat. 4.4.2006. Viitattu 17.3.2010.
  2. Kirkkoon kuuluminen jakaa Suomen kahtia – raamattuvyöhyke vastaan kaupungit 3.8.2014 HS
  3. a b Expert tveksam till termen bibelbälte Kyrkpressen. 3.8.2017. Viitattu 2.11.2021. (ruotsiksi)
  4. a b c d Häger, Anders: Religion på den österbottniska landsbygden. Osa teosta En bondepraktika för det senmoderna: Texter tillägnade Erland Eklund. Turku: Åbo Akademis förlag, 2011. ISBN 978-951--765-630-6.
  5. Pohjanmaan Raamattu-vyöhyke näkyy aborttitilastoissa MTV Uutiset. 25.7.2012. Viitattu 2.11.2021.
  6. Tällainen on Suomen luterilaisin kunta: Seurakunnan kerhoissa ei ole tilaa kaikille lapsille ja kinkeriperinne elää vahvana Aamulehti. 14.1.2018. Viitattu 2.11.2021.
  7. HS: Kirkkoon kuulumisessa isoja alueellisia eroja Ilta-Sanomat. 3.8.2014. Viitattu 2.11.2021.
  8. HBL besökte svenska bibelbältet: Flit, frälsning och flyktingar Hangö Tidningen. 2.9.2018. Viitattu 4.11.2021. (ruotsiksi)
  9. Her flytter folk til på grund af troen Kristeligt Dagblad. 3.5.2012. Viitattu 5.11.2021. (tanskaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.