Piigandi järv
| Piigandi järv | |
|---|---|
 Näkymä järvelle, elokuu 2010 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Põlvamaa |
| Kunnat | Kanepin kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Võhandu jõen valuma-alue |
| Laskuoja | oja Vähkjärveen [1] |
| Järvinumero | VEE2108400 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 121,9 m mpy. [1] |
| Rantaviiva | 4,391 km [1] |
| Pinta-ala | 44,2 ha [1] |
| Keskisyvyys | 6,2 m [1] |
| Suurin syvyys | 25,3 m [1] |
| Valuma-alue | 3 km² [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Piigandi järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Piigandi järv (myös Piigandi Kogrejärv, Mõntsiküla järv, Vana-Piigandi järv, Vana Piigaste järv)[2][3] on Virossa Kanepin kunnassa Põlvamaalla Otepään ylängöllä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 2,0 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä ja sen pinta-ala on 44 hehtaaria. Se on muodostunut jääkaudella syntyneeseen pitkään laaksoon, jonka kummallakin puolella on pienet peltoaukeat ja Piigandin kylä. Järvi on kaakkoisosassaan leveä ja siitä työntyy luoteeseen vasemmalle kaartuva kapeampi lahtimainen osa. Järven keskisyvyys 6,2 metriä on määritetty luotaamalla ja sen syvänteessä on 25,3 metriä syvää. Järven syvin kohta sijaitsee sen kaakkoispään leveässä kohdassa. Järvessä ei ole saaria. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0027 kuutiokilometriä eli 2,7 miljoonaa kuutiometriä [4]. Järven rannat ovat enimmäkseen jyrkkiä metsäisiä rinteitä. Ympäristön pellot sijaitsevat noin 20 metriä korkeammalla kuin järven vedenpinta. Luoteisrantojen rinteet ovat loivempia kuin muualla ja siellä pellot ulottuvat rantaan asti. Järven lähiympäristössä on yli kymmenen maatilaa tai muuta tilaa. Järven rantaviivan pituus on 4,4 kilometriä.[1][2]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleishavaintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piigandi järv on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön muodostaman päätemoreenin lähelle ja siellä jäätikön sulamisvesien uurtamaan laaksoon, jossa sijaitsevat myös Jõksi järv ja Vähkjärv. Järven rannat ja pohja on kovaa moreenia tai hiekkaa. Järven soistuneiden rantojen edessä on pohjassa mutaa. Järvessä elää särki, lahna, ahven, hauki, särki, pasuri, suutari, sorva ja ankerias.[3] Järvessä elää kaksi erityishuomiota saavaa kalalajia: rantanuoliainen ja mutakala.[5]
Piigandi järv on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 5) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on vaalea (vir. pehme- ja heledaveeline järv).[2]
Vedenlaatu ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesi oli vuonna 1977 kirkasta ja sen näkösyvyys oli kesällä 3,2–4,6 metriä ja talvella 3,1–5,8 metriä. Kesällä 2013 tutkittiin järven vedenlaatu, kasvisto ja kalasto eri havaintokohdissa. Raportissa todettiin, että vedenväri oli vihertävän keltaista, veden näkösyvyys oli 3,1 metriä ja että järven vesi oli lämpötilakerrostunutta. Veden happipitoisuus oli pintavedessä noin 12 milligrammaa litrassa vettä (mg/l, vastaa 100 %), päällysvedessä 5 metrin syvyydessä se oli 79 % ja alusvedessä 18 metrin syvyydessä se oli 2,1 mg/l eli 17 %. Päällysvedessä happamuustaso oli pH 7,6–8,2 ja alusvedessä pH 6,1. Veden ravinnepitoisuuksista kokonaisfosforinpitoisuus vaihteli 15–32 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja kokonaistyppipitoisuus 500–800 μg/l.[5]
Järvi luokitellaan limnologisesti oligotrofiseksi järveksi, jolla tarkoitetaan ravinnetasoltaan karua järveä (vir. oligotroofne tai vähetoiteline, OL). Silloin järven vedessä on vähän ravinteita ja siksi vedessä elävien bakteerien ja levien yhteinen biomassa jää myös pieneksi. Koko ravintoketju, joka on riippuvainen järven perustuotannon tarjonnasta, kärsii ravinnon vähyydestä ja silloin hyönteisten ja kalojen sekä laji- että yksilömäärät jäävät vähäisiksi.[2]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piigandi järveen, jonka vedenpinnan korkeus on 121,9 m mpy., laskee kuusi pientä ojaa ja sen valuma-alueen pinta-ala on 3,0 neliökilometriä. Järven laskuoja laskee 800 metrin päässä sijaitsevaan Vähkjärveen (korkeus 117,3 metriä mpy.). Vähkjärven laskuoja on vain 150 metriä pitkä ja se alittaa Tarton ja Võrun välisen maantien laskiessaan Jõksi järveen (116,6 m mpy.). Se on Võhandu jõen läpivirtausjärvi, joka sijaitsee 153 kilometriä Võhandun joensuusta Kuumajärvessä. Kaikki edellä luetellut järvet kuuluvat siten Võhandu jõen valuma-alueeseen.[1][2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k Keskkonnaregister: Piigandi järv (vee2108400) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Mäemets, Aare: Eesti NSV järved ja nende kaitse, kalapeedia.ee (viroksi), 1977, viitattu 13.4.2017
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ a b Hurt, Margo: Jõksi järve hoiuala ja Piigandi järvede hoiuala kaitsekorralduskava 2015-2024 (PDF) (s.18–19, 41) 2015. Tallinna: Keskkonnaamet. Viitattu 9.7.2020. (viroksi)